Tuonelan emäntä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tuonelan emäntä on suomalaisessa kansanrunoudessa ja Kalevalan 16. runossa esiintyvä henkilö, Tuonelan naispuolinen hallitsija. Kalevalassa kerrotaan, kuinka "Tuonetar, hyvä emäntä, / Manalatar, vaimo vanha" tuo Väinämöiselle tuopin sammakoiden ja käärmeiden täyttämää olutta; sama Käärmeolut-teema esiintyy myös muualla Kalevalassa sekä yleisesti kansanrunoudessa. Väinämöinen kieltäytyy juomasta, jolloin emäntä kysyy, mitä asiaa Väinämöisellä on Tuonelaan. Väinämöinen kertoo tulleensa hakemaan kolmea veneenveistossa tarvittavaa sanaa, mihin Tuonetar vastaa:

»Ei Tuoni sanoja anna,

Mana mahtia jakele!
Etkä täältä pääsnekänä
sinä ilmoisna ikänä
kotihisi kulkemahan,

maillesi matelemahan.»

Tuonelan emäntä on ilmeisesti pohjimmiltaan samaa alkuperää kuin Louhi ja pohjautuu pohjoisille kansoille tyypilliseen käsitykseen, jonka mukaan tuonpuoleisessa kaikki on toisin: miesten hallitessa tätä maailmaa manalassa hallitsijana toimii nainen. Saamelaisilla Tuonelan emäntää vastaa naispuolinen jumalatar Jábmiidáhkka ja viikingeillä Hel.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kalevalan 16. runo
Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.