Painajainen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee painajaisunia. Muut merkitykset: Painajainen (täsmennyssivu).
Hakusana ”Painaja” ohjaa tänne. Kirjanpainotaidosta kertoo artikkeli Painaminen.
John Henry Fuseli: Painajainen.

Painajainen tarkoittaa unta, joka koetaan pahana tai ahdistavana. Painajaisia nähdään usein REM-unen aikana, joka lisääntyy aamua kohti. Monesti unien näkijä herääkin painajaisen lopuksi. Painajaisissa ihminen kokee ahdistusta, surua tai pelkoa.

Aikuiset ihmiset näkevät vähemmän painajaisia kuin lapset. Lasten painajaisissa on usein eläimiä tai muita olentoja (usein sellaisia, joita lapsi ei ole kohdannut eläessään). Teoriaa selitetään normaalina biologisena ilmiönä ns. uhkasimulaatioteoriana.[1] Naiset näkevät miehiä useammin painajaisia kaikissa ikärymissä, joskin ero on pieni.[2] Yleisin painajaisten aiheuttaja on stressi.

Painajaisten aiheet ovat pääsääntöisesti universaaleja eli samoja kaikille. Yleisiä teemoja ovat takaa-ajo (usein takaa-ajaja on miespuolinen), putoaminen, kuolema ja väkivalta sekä lapsilla villieläimet. Painajaisia nähdään myös traumaattisten (esimerkiksi sota) ja muiden epämukavien kokemusten jälkeen. Tällaiset painajaiset ovat usein toistuvia, ja niissä toistuvat myös samat aiheet ja ihmiset.

Masentuneet ihmiset näkevät lisäksi muita ihmisiä enemmän unia ja painajaisia, joissa he kuolevat tai kokevat kipua. Äärimmäisen masentunut ihminen ei välttämättä herää unessa tapahtuneeseen kuolemaan kuten tavallisesti.

Painajainen suomalaisessa kansanperinteessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisessa kansanperinteessä painajainen tai painaja on alun perin ollut pahansuopa tumma tai musta mörkö, esimerkiksi sielu, peikko, eläin tai lintu, joka on noussut nukkuvan rinnan päälle halvaannuttaen ja yrittäen jopa tukehduttaa tämän. Olennoksi on myöhemmin käsitetty pikemminkin unihalvaus ja sen aikaansaama painon tunne rinnan päällä kuin paha uni. Sanan painajainen merkitys on kuitenkin yleistynyt tarkoittamaan myös pahoja unia. Painajaista olentona vastaa saamelaisilla Deattán-haltija.

Painajainen, joko olentona tai pahoina unina, on voinut alkaa vaivata jotakuta jatkuvasti. Tällöin on tarvittu parannusta, joka on voinut olla esimerkiksi taikatemppu tai loitsu tai näiden yhdistelmä. Eri perinteet tuntevat lukuisia eri keinoja yrittää parantaa tai ennaltaehkäistä painajainen.


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Painajaisunet Terveyskirjasto.fi, Matti Huttunen, Psykiatrian erikoislääkäri


Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.