Pohjannaula

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee tähtitaivasta. Pohjannaula on myös yhtye.
Havainnollistus siitä, miten pohjannaula liittää yhteen kuvun muotoisen taivaankannen ja maailmanpylvään.
Kuva E. N. Setälän (1932) mukaan.
Pohjantähti keskellä pitkällä valotuksella otettua valokuvaa.

Pohjannaula, taivaannaula, taivaannapa eli naulatähti viittaa pohjantähtenä tunnettuun tähteen ja taivaankannen lakikohtaan muinaissuomalaisten maailmankuvassa. Pohjannaula eli pohjantähti on suomalaisessa mytologiassa taivaan tukipilarin kiinnike, jonka ympäri taivaankansi kiertää. Pohjantähti todellakin näyttää pysyvän paikoillaan, muiden tähtien kiertäessä sitä. Pohjannaula on ilmeisesti isketty taivaankanteen sekä maailmanpylvääseen, sitä tukevaan tukipilariin.[1][2] Suomalaisilla pohjannaulan on oletettu liittyneen sampo-taruihin.[1][3][4]

Saamelaisilta tunnetaan historiallisia mainintoja maailmanpylvään maallisista malleista pohjannauloineen; puisia pylväitä, joiden päähän on isketty naula.[1][4] Naula saattoi olla iskettynä myös paaluun kaiverretun jumalankuvan päähän. On myös kerrottu lappalaisten pitäneen tällaisia paaluja maailmanpylväinä, ja ne ovat olleet seitoja ja uhripaikkoja.[1]

Eräs saamelaisten pohjantähden nimitys on batte navlle, "patanaula", toinen on boahenavlle, "pohjannaula". Tämä tukee oletusta, että saamelaiset ovat pitäneet taivaankantta padan muotoisena, ja pohjantähteä ikään kuin padan pohjassa olevana naulana.[1] "Patanaula" on myös ollut oikea esine, jolla saamelaiset ovat joskus paikanneet metallisia, ja siten arvokkaita patojaan.

Tutkijat ovat perinteisesti olettaneet saamelaisten pohjannaulan ja siihen liittyvien uskomusten olevan skandinaavikielisiltä kansoilta lainattu, mutta tämä vaikuttaa kyseenalaiselta, sillä pohjannaula esiintyy monien muidenkin pohjoisten kansojen, myös muiden suomalais-ugrilaisten kielten puhujien myyteissä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Wis, Cristina: ”3. Sampo-myytti purkautuu – Sampo maailmantolppana”, Sampo, Lucifer ja pohjantähti, s. 1317. Turku: Italian kielen ja kulttuurin Seura ry ; Painosalama Oy, 2015. ISBN 978-951-29-6054-5. Teoksen verkkoversio.
  2. Ratia, Katri: Taikojen väkevät ainekset, s. 33–32. Pro Gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto - Historian ja etnologian laitos, kevät 2009. Teoksen verkkoversio (viitattu 11.8.2018).
  3. Gustafsson, Philip: Taivaankansi ja kolmikerroksinen maailma Internetix. 1997. Viitattu 11.08.2018.
  4. a b Aaltonen, Kimmo: Sammin sanoja - Sammon kuvia (s. 5) Meteoriittirunous.net. 1.9.2003. Viitattu 11.8.2018.