Ikämieli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ikämieli oli saamelainen tietäjä ja sotapäällikkö, joka vaikutti Sodankylän seudulla. Hänestä on säilynyt runsaasti kansantarinoita, joista osa on merkitty muistiin jo varhain. Ikämieli on hänen suomalainen nimensä, eri saamen kielissä häntä kutsuttiin eri nimillä, kuten Akmeeli. Lisäksi hänellä oli kristillinen ristimänimi Antereeus.

Ikämieltä pidetään historiallisena henkilönä, hän saattoi elää 1500- tai 1600-luvulla. Veroluettelossa mainitaan 1500-luvulla nimi Ikämieli Sompiossa, Kitkajärvellä ja Kuolajärvellä. Nimi on suomalainen, mutta ilmeisesti se oli veroluettelossa käännös. Suomalaisten keskuudessa saamelaisilla oli tapana käyttää suomalaisia versioita nimistään. Ikämielen pojanpojanpojaksi väitti itseään eräs henkilö vuonna 1822.

Ikämieli oli tunnettu saamelaisten, norjalaisten ja venäläisten tarinoista ja kansanperinteistä. Hänen kerrotaan keränneen Sompion, Sodankylän ja Keminkylän lappalaiset, ja lyöneen näiden avulla venäläiset sissit. Sekä venäläiset että norjalaiset lupasivat Ikämielestä tapporahan, mutta Ikämieli eli vanhaksi.

Ikämieli oli tarinoissa tietäjä, joka vajosi transsiin, jolloin hänen sielunsa matkasi valaana. Ikämielen kerrotaan olleen myös niin jalo tietäjä että hän pystyi muuntautumaan hukaksi, karhuksi, kalaksi tai jopa linnuksi. Kerrotaan, että Ikämielen haudalla on käyty alueen saamelaisen perinteen mukaisesti hakemassa tietoa hänen sielultaan.

Näistä kertomuksista voi olla peräisin Kalevalasta tunnettu suomalainen kansantarina käynnistä maassa jo pitkään maanneen väkevän tietäjän Antero Vipusen luona hakemassa tietoa, luotteita. Ikämielen kristitty nimi Antereeus on läheinen nimelle Antero, tosin kaikissa suomalaisissa versioissa maassa makaajan nimi ei muistuta Antereeusta. Ehkä vastaavia saamelaisperäisiä taruhahmoja on tunnettu jo aiemmin, mutta Ikämieleltä on peräisin ainakin nimi Antereeus.

Ikämielen väitetty hauta on Sompiojärven takana, Hietaojan varrella. Siellä on kolme hiekkakumpua, joita sanotaan Akmeelinkummuiksi. Yhdessä niistä on ollut kuoppa, jota sanotaan Akmeelinhaudaksi. Siellä on ollut puuristi, jonka myöhempi tietäjä Polvari-Jaako eli Jaako Alariesto pystytti Akmeelille käydessään hakemassa tältä tietoa. Tämän puuristin lahottua pois tilalle pystytettiin uusi puuristi, josta on säilynyt piirros. Tutkimuksissa ei kuitenkaan ole löydetty merkkejä hautauksesta, ja kuoppaa arvellaan peuranpyyntikuopaksi. Jos Ikämieli haudattiin tänne, hänet on voitu jättää pakanalliseen tapaan arkussa maan pintaan. Silloin hänestä ei olisi jäänyt mitään.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Martti Haavio: Väinämöinen (1950)
  • Sodankylän ja Sompion kotiseutujulkaisu