Uuspakanuus Suomessa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aurinkoristi on vanha tunnus, jota on käytetty eri puolilla maailmaa. Kuvio kuvaa aurinkoa ja neljää vuodenaikaa.[1]

Uuspakanuus Suomessa alkoi voimistua 1980-luvulta alkaen. Vuonna 1998 perustettiin Lehto – Suomen luonnonuskontojen yhdistys ry, joka pyrkii parantamaan luonnonuskontojen asemaa Suomessa.[2] Vuonna 1999 perustettiin Pakanaverkko ry edistämään erilaisten pakana- ja luonnonuskontojen edustajien yhteistoimintaa ja uskonnollista tasa-arvoa.[3][4] Suomalainen uuspakanuus on pyrkinyt elvyttämään suomalaisen mytologian tietämystä ja kannatusta.[5]

Suomenusko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Suomenusko

Suomenusko tai suomalainen uuspakanuus viittaa uuspakanalliseen elämänkatsomukseen, jossa keskeisessä osassa ovat itämerensuomalaisten kansojen mytologia, uskomukset, arvot sekä luonnon ja esivanhempien kunnioitus.[6] Nykysuomalaiset pakanat muun muassa ylläpitävät pyhiä lehtoja ja kokoontuvat yhteisiin juhlatilaisuuksiin.[7]

Uuspakanalliset yhdistykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1998 Suomessa on toiminut Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys, joka on luonnonuskontojen kannattajille tarkoitettu uuspakanahenkinen yhdistys.[8] Vuonna 1999 on perustettu Pakanaverkko, joka kokoaa yhteen erilaisten pakanallisten suuntausten edustajia.[9] Lehdon ja Pakanaverkon piirissä on muun muassa aasainuskon, druidismin, suomenuskon, uussamanismin ja wiccan kannattajia.[10] Molemmilla yhdistyksillä on 130–150 jäsentä.[11] Vuonna 2007 perustettiin suomenuskoa edustava Taivaannaula ry.[5]

Suomen vapaa wicca-yhdyskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa suomalaisista wiccoista järjestäytyi Suomen vapaa wicca-yhdyskunta -nimiseksi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi. Yhdyskunta haki opetusministeriöltä virallisen uskontokunnan asemaa vuonna 2001.[12] Ministeriö ja edelleen korkein hallinto-oikeus hylkäsivät hakemuksen sillä perusteella, että wiccalaisuudessa ei ole ”yhtenäistä ja vakiintunutta, esimerkiksi uskontunnustukseen, pyhiin kirjoituksiin tai muihin pyhinä pidettyihin perusteisiin perustuvaa oppijärjestelmää”.[13] Yhdyskunnan vähäinen toiminta loppui kielteiseen päätökseen ja päätöksestä ei tehty valitusta.[14]

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Leena Rauhala teki vuonna 2010 hallitukselle kirjallisen kysymyksen, kuinka erään kustantamon wicca-aiheisen kirjasarjan julkaiseminen voitaisiin estää.[15][16][17][18] Lehto ja Pakanaverkko paheksuivat tiedotteessaan, kuinka eri uskontoja koskevat Suomessa eri säännöt. Rauhala paheksui välikysymyksessään erityisesti sitä, että wicca esitetään romaaneissa myönteisessä valossa.[19]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aurinkopyörä Marko Grönroos. Arkistoitu 27.4.2009. Viitattu 5.1.2011.
  2. Ketola, Kimmo ym.: Suomalaisen uskonnon arkki. 5. uudistettu painos. Helsinki: Edita, 2004 (8. painos 2007). ISBN 951-37-4147-8.
  3. Aarnio, Topi: Vanhat jumalat, uudet pakanat. Teoksessa Niemelä, Jussi (toim.): Vanhat jumalat, uudet tulkinnat: Näköaloja uusiin uskontoihin Suomessa, s. 206. Uskontotiede 6. Helsinki: Helsingin yliopisto, uskontotieteen laitos, 2001. ISBN 951-45-9890-3.
  4. Uskonnoista Pakanaverkko ry. Viitattu 29.5.2009.
  5. a b Taivaannaula Taivaannaula ry. Viitattu 1.6.2009. [vanhentunut linkki]
  6. Pesonen, Jarkko: Suomenuskoisten helajuhla 2008. Taivaannaula ry. Viitattu 16.11.2008.
  7. Lihvonen, Krista: Suomenusko löytyi etsimällä Kouvolan sanomat. 14.9.2008. Viitattu 14.8.2008. [vanhentunut linkki]
  8. Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys. Viitattu 27.5.2009.
  9. Muinaissuomalaisuus Pakanaverkko ry. Arkistoitu 14.4.2009. Viitattu 29.5.2009.
  10. Mitä ovat luonnonuskonnot? Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys. Viitattu 27.5.2009.
  11. About Lehto Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys. Viitattu 27.5.2009. (englanniksi)
    Pakanaverkko ry Uskonnot Suomessa -hanke. Arkistoitu 17.9.2011. Viitattu 29.5.2009.
  12. Kotilainen, Vesa: Johanna haluaa olla laillisesti noita Turun sanomat. 19.7.2003. Viitattu 14.8.2009. [vanhentunut linkki]
  13. Hjelm, Titus (toim.): Mitä wicca on?. Helsinki: Like, 2005. ISBN 952-471-502-3.
  14. Lång, Hanna-Maria: ”Wicca=...”: Sosiaalisen identiteetin vaikutus wiccan määrittelyyn Suomiwicca-keskustelulistalla (PDF) (Pro gradu -työ, Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, uskontotieteen laitos) oa.doria.fi. 26.11.2007. [vanhentunut linkki]
  15. Rikosilmoitus: Huumeet ja orgiat pois lasten kirjoista! Verkkouutiset. 4.6.2010. Viitattu 8.6.2010.
  16. Tamminen, Jenni: Rikosilmoitus: Huumeet ja orgiat pois lasten kirjoista! Uusi Suomi. 5.6.2010. Viitattu 8.6.2010.
  17. Rauhala kieltäisi noitakirjan Tamperelainen. 5.6.2010. Viitattu 8.6.2010. [vanhentunut linkki]
  18. Kansanedustaja haluaa kieltää wicca-aiheiset uutuuskirjat Helsingin Sanomat. 8.6.2010. Arkistoitu 9.6.2010. Viitattu 8.6.2010.
  19. Pakanaverkko ja Lehto: Uskonrauha koskee vain joitain uskontoja 8.6.2010. Pakanaverkko. Viitattu 8.6.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]