Pelästys

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pelästys on suomalaisessa kansanperinteessä oletettu alkusyy moniin sairauksiin, kuten myös keino parantaa niitä. Pelästyksellä on tarkoitettu äkillistä pelästymistä ja säikähtämistä, jolle ei välttämättä ole tiedetty luonnollista syytä. Pelästys on voinut tulla esimerkiksi unen ja valveen rajamailla tai arkielämässä.

Mahdollisesti on katsottu, että pelästynyt jotenkin herkistyy ja päästää lähiympäristöstään jonkin haltijoiden väen eli haltijoiden joukon tai näiden taikavoiman jollakin tavalla tarttumaan tai tunkeutumaan itseensä. Pelästyksen on voitu katsoa myös olevan seurausta taikavoiman tai haltijajoukon tunkeutumisesta tai takertumisesta ihmiseen.

Pelästyksessä ihmiseen tarttuva väki on yleensä peräisin sieltä, missä ihminen pelästyksen hetkellä on. Jos ihminen on esimerkiksi pelästyy ollessaan uimassa, voi häneen tarttua veden väki. Metsässä taas voi tarttua metsän väki ja kalmistossa kalman väki. Näiden väkien aiheuttamaa sairautta kutsuttaan joskus väen nimellä, tai niitä nimitetään kyseisen väen vihaksi. Esimerkiksi metsän väki sai aikaan metsän väen eli metsän vihan.

Mikäli sairauden katsottiin aiheutuneen pelästyksestä, hoitokeinona oli usein sairaan pelästyttäminen uudestaan.

Haltioituminen eli haltioihinsa tuleminen sekä kohtaus eli haltijan kohtaaminen kuvastavat myös tapoja, joilla haltijat tai heidän taikavoimansa ovat tulleet ihmisiin.