Umpiputki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Umpiputki oli karjalaisten tuntema taikakalu, sormenpaksuinen kuparinen tai pronssinen putki, jossa on päärmeet päissä. Putki roikkuu yleensä renkaassa tietäjän voimavyössä, ja on sen olennaisen tärkeä osa.

Kansanperinteen mukaan umpiputken kantajia kunnioitettiin. Ihmisestä voitiin sanoa, että älä mene sille isottelemaan, koska sillä on umpiputki vyöllä. Umpiputken kantajaa ja koko hänen sukuaan voitiin kutsua umpiputken suvuksi. Kalevalaisessa runoudessa umpiputki tunnetaan myös noidannuolen roolissa. Noita heittää umpiputken ihmiseen, joka vahingoittuu.

Umpiputkista on vuoltu lastuja eläinten sairauksiin. Umpiputken lävitse on laskettu vettä, jolla on parannettu sairaita. On kuitenkin todennäköistä, etteivät nämä olleet umpiputken pääasiallisia merkityksiä. Umpiputken alkuperäinen merkitys lienee unohtunut. Se voi kuitenkin liittyä merkityksiin, joita on ollut muissa kulttuureissa pitkillä luilla, jotka olivat samaan tapaan onttoja taikaesineitä.

Umpiputkea voitiin pyytää loitsussa Ukko ylijumalalta:

Oi Ukko ylijumala
...
Puota putki taivahasta!
Umpiputkehen pujotame
Umpivaskeh valame
...
Panun paioiss' on parempi,
Umpilukuss on lujempi,
...
Kun lähen päitä päästämähän.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]