Intomies

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Intomies eli myrrysmies on erään tyyppinen suomalainen velho ja tietäjä, joka on innoissaan ja raivon vallassa loitsiessaan.[1] Myrrys tarkoittaa jotakuinkin myräkkää ja meteliä. Ollessaan innoissaan intomies on haltioissaan, eli uskoo, että haltiat vaikuttavat hänen tilaansa.

Intomies on usein silmittömän raivon vallassa. Hän ei välttämättä tunne kipua, vaan saattaa nostaa kuuman kiven kiukaalta tai käsitellä teräaseita terästä pitäen. Hän voi huutaa eläinten lailla, polkea jalkaa ja riehua. Katse voi olla raivokas ja mielipuolinen. Erään intomiehen kerrotaan ottaneen kirveen ja alkaneen lyödä sillä ilmaa uskoen lyövänsä pahaa henkeä. Saman intomiehen katsetta on kuvattu täysin poissa olevaksi.

Intomiehen tila on ilmeisesti jonkinlainen transsi, jonka hän saavuttaa itsesuggestion avulla. Intomiehiä on verrattu berserkkeihin, muinaisskandinaavisiin raivotilassa taistelleisiin sotureihin. Berserkkien arvellaan saavuttaneen raivotilansa jokseenkin intomiesten tapaan.

Kun eräältä intomieheltä kysyttiin, miten hän voi paljain käsin nostaa kuuman kiven kiukaalta, hän vastasi: ”Tuli ei polta tuttuansa”.

Nimitys kirjallisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentti Kekkosen elämäkerran kirjoittaja, tutkija Juhani Suomi, nimesi elämäkertasarjan ensimmäisen teoksen nimellä Myrrysmies. Hän sanoo selitysosassa tarkoittavansa kirjan nimellä sitä "intomiesmäistä" peräksiantamatonta otetta, jolla nuori kainuulaismies kohosi nopeasti politiikassa uransa alkuvaiheessa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Siikala, Anna-Leena: Suomalainen šamanismi: Mielikuvien historiaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 565. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1992. ISBN 951-717-704-6.
  • Haavio, Martti: Suomalainen mytologia. Porvoo Helsinki: WSOY, 1967.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Anna-Leena Siikala: Suomalainen samanismi, sivut 294–295. SKS 1999.