Pohjolan emäntä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kotkaksi muuntautunut Louhi kantaa sotajoukkojaan. Gallen-Kallela: Sammon puolustus

Pohjolan emäntä eli Pohjan akka on karjalaisen ja suomalaisen mytologian hahmo, joka kalevalaisessa tarustossa johtaa myyttistä Pohjolaa. Kalevalassa Pohjolan emännän nimi on Louhi, mutta kansanrunoissa tunnetaan muitakin nimiä, muun muassa Lovetar, Loviatar, Louheatar ja Lovehetar. Louhea nimitetään sekä akaksi että emännäksi. Häntä kuvaillaan monilla tavoilla, kuten ilkeäksi, harvahampaiseksi ja vankkanenäiseksi. Häneen viitataan Kalevalassa usein säeparilla:

Louhi Pohjolan emäntä
Pohjan akka harvahammas.

Pohjolan emännän valtakunta Pohjola kuvataan pahaksi ja kylmäksi maaksi kaukana pohjoisessa. Pohjola oli sekä kansanrunouden sankarien vihollinen, että erilaisten arkielämässä kohdattujen pahojen asioiden, kuten pakkasen ja sairauksien, kuviteltu alkulähde. Monissa tapauksissa Pohjolan emäntä itse on luonut Pohjolasta tulevat uhat ja ongelmat. Pohjolan hyviä oloja kuitenkin kadehditaan, eivätkä nämä kielteiset käsitykset estä kalevalaisia sankareita matkaamasta uutterasti kohti Louhen valtakuntaa ja kosiskelemasta hänen yliluonnollisen kauniita tyttäriään.

Pohjolan emäntä on Kalevalan ainoa selvä matriarkka. Hänet kuvataan noitana, jolla on suunnattomat taikavoimat: Hän pystyy muuttamaan muotoaan, käskemään säätä, säätämään auringon ja kuun kulkua, parantamaan sekä on kykeneväinen synnyttämään mitä ihmeellisimpiä olioita. Hän varustaa sotaveneen soutajineen ja sotaväkineen sekä veneen tuhouduttua ottaa veneen laidat siivikseen ja muuntautuu jättimäiseksi Kokko-linnuksi, jonka selkään soturit nousevat.

Pohjolan emäntä on itse synnyttänyt monia niistä sairauksista, vaivoista ja ongelmista, jotka tulevat Pohjolasta ihmisten harmiksi. Näissä runoissa hänen nimensä on esimerkiksi Louheatar, Lovehetar tai Louhiatar, ja hänet on usein portoksi mainittu siksi, etteivät nämä "lapset" ole avioliitosta peräisin. Hänet hedelmöittää tuuli, kun hän paljastaa alapäänsä pohjoiseen päin, tai sen tekee Iku-Tursas meren kuohuilla kovilla. Louhi mainitaan kuitenkin usein myös ihmeellisten Pohjolan neitojen äidiksi.

Pohjolan emännällä on joissain kertomuksissa puoliso, Pohjolan isäntä, mutta hän jää yleensä sivuosaan. Yleensä miestä ei mainita ollenkaan, ja paheksuen korostetaan, että emäntä luo synnyttämänsä asiat ja olennot luonnottomasti ja aviottomasti.

Eräissä runoissa Emäntä synnyttää kolme poikaa; ruhon, ramman ja perisokean, jotka ampuvat ihmiseen ensimmäisen noidannuolen. Toisissa kertomuksissa Pohjolan emäntä synnyttää yhdeksän poikaa, erilaisia vitsauksia ja kipuja. Louheatar on myös susien lajin kantaäiti. Runossa hän kantaa sutta:

Kohussansa koiran kantoi,
Suven muissa suolissahan,
Penin alla pernohinsa...

Kalevalassa kuvataan, kuinka Louhi nostaa karhun ja kuinka Väinämöinen sen sitten surmaa. Runonlaulaja tulkitsee Louhen lähettäneen karhun pahuuttaan, joskin Väinämöinen kiittää onneaan arvokkaasta saaliista (Kalevala 46: 101-104):

"Ole kiitetty Jumala,
Ylistetty Luoja yksin,
Kun annoit Otson osaksi,
Salon kullan saalihiksi!"

Louhen tytär sanoo äidilleen sulhasta valitessaan (Kalevala 18: 643-648):

"Eikä neittä ennenkänä
eli ole myötynä eloihin.
Neiti on ilman antaminen
Ilmariselle sepolle."

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.