Kalevala Koru

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kalevala Koru Oy

KalevalaKoru logo.jpg

Perustettu 1937
Toimitusjohtaja Riitta Huuhtanen
Avainhenkilöt pääsuunnittelija Kirsti Doukas
Liikevaihto 14,5 milj. euroa[1]
Henkilökuntaa noin 120[1]
Kotisivu kalevalakoru.fi

Kalevala Koru Oy on suomalainen koruja valmistava yritys, joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi kulta-, hopea- ja pronssikoruja. Yritys on alansa suurin Suomessa. Kalevala Koru Oy ja Lapponia Jewelry Oy muodostavat yhdessä Koru-konsernin. Kaikki korut valmistetaan Suomessa. Vuoden 2015 tutkimuksessa Kalevala Koru oli Suomen 11:nneksi arvostetuin tuotemerkki.[1]

Kalevala Korun omistaa Kalevalaisten Naisten Liitto[2]. Aikaisemmin Kalevala Koru valmisti rautakautisten muinaiskorujen jäljitelmiä, mutta nyttemmin sen mallit edustavat nykyaikaista korumuotoilua, joka tosin hakee innoitusta Suomen historiasta ja kulttuurista.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalevalan satavuotisjuhlat vuonna 1935 innostivat kirjailija Elsa Heporaudan pohtimaan miten suomalaisen kulttuurin arvo parhaiten tunnistettaisiin. Hän alkoi suunnitella kalevalaisille naisille omistetun patsaan pystyttämistä.[3][4]

Heporaudan aloitteesta perustettiin Muistomerkkitoimikunta, jonka tavoitteena oli pystyttää patsas Kalevalan aineiston runonlaulajanaisten muistoksi. Muistomerkin aiheeksi valittiin Louhi. Kansalaiskeräys ei tuottanut toivottua tulosta, joten patsashanketta vetävä naistoimikunta päätti perustaa varojen keruuta varten yrityksen, joka myi arkeologisten löytöjen pohjalta tehtyjä muinaiskoruja.[3][4] Sodan syttymisen vuoksi keräysvarat päätettiin sijoittaa hädänalaisten auttamiseen, ja patsas toteutettiin paljon alkuperäistä ajatusta pienempänä. Vuonna 1941 Muistomerkkiyhdistyksen nimi vaihdettiin Kalevalaiset Naiset ry:ksi ja Kalevala Korusta perustettiin osakeyhtiö.[3] Kuvanveistäjä Eemil Halosen vuonna 1940 tekemä pronssinen patsas nuoresta Louhesta on Kalevala Koru Oy:n myymälässä Helsingissä[5].

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalevala Korun tuotteet on aina valmistettu Suomessa. Sen sijaan Kalevala Korun tytäryhtiön Lapponia Jewelry Oy:n tuotantoa on ollut hopeakorujen osalta myös Kiinassa ennen kuin yritys siirtyi Kalevala Korun omistukseen.

Kalevala Korun liikevaihto on noin 14,5 miljoonaan euroa, ja työntekijöitä sillä on noin 120 henkilöä.[1]

Kalevala Korun Kulttuurisäätiö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalevala Koru jakaa yhteistyössä Kalevalaisten Naisten Liiton kanssa vuosittain apurahoja suomalaisen kulttuurin edistämiseen oman kulttuurisäätiönsä kautta. Apuraha voidaan myöntää yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen kansanperinteeseen liittyvään tutkimus- ja julkaisutoimintaan, esittävään taiteeseen ja kädentaitoihin.[6]

Toimitusjohtajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalevala Korun toimitusjohtajana vuosina 1988–2007 oli Marja Usvasalo. Vuonna 1996 Suomen liike- ja virkanaisten liitto valitsi hänet Vuoden naiseksi.[7][8] Vuoteen 2011 asti toimitusjohtajana oli Laura Lares.[9] Nykyinen toimitusjohtaja on Riitta Huuhtanen.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Meistä – Tarinamme Kalevala Koru Oy. Viitattu 26.4.2016.
  2. Esittely Kalevalaisten Naisten Liitto. Viitattu 26.5.2009.
  3. a b c Historia Kalevalaisten Naisten Liitto. Viitattu 17.10.2009.
  4. a b Tarina Kalevala Koru Oy. Viitattu 3.9.2010.
  5. Piela, Ulla: Seuraesittelyssä Kalevalaisten Naisten Liitto – valtakunnallinen perinne- ja kulttuurijärjestö Elore. 1/2001. Joensuu: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. Viitattu 17.10.2009.
  6. Kulttuurisäätiö Kalevala Koru Oy. Viitattu 3.9.2010.
  7. Kalevala Koru venyttää vientiä, Ilta-Sanomat 15.1.2007. Viitattu 7.1.2017.
  8. Vuoden naiset, Suomen liike- ja virkanaisten liitto. Viitattu 7.1.2017.
  9. Salo, Irmeli: Kalevala Koru hakee toimitusjohtajaa, Markkinointi & Mainonta 31.10.2011. Viitattu 7.1.2017.
  10. Riitta Huuhtanen Kalevala Korun toimitusjohtajaksi 25.1.2012. Markkinointi&Mainonta. Viitattu 2.2.2012.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lindström, Seija: Kuutar ja ikiturso: Rakastetuimpien Kalevala-korujen jäljillä. Helsinki: Nemo, 2010. ISBN 978-952-240-056-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä yritykseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.