New Yorkin maailmannäyttely (1939)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuoden 1939 Maailmannäyttelyn tunnukset: Trylon ja Perisphere.
Näyttelyalueen kartta

New Yorkin vuoden 1939 maailmannäyttely (engl. New York World’s Fair) oli New Yorkissa 30. huhtikuuta 1939 – 31. lokakuuta 1940 järjestetty maailmannäyttely. Näyttely sijaitsi lähes 500 hehtaarin suuruisella Flushing Meadows–Corona Park-puistoalueella Pohjois-Queensissä. Näytteilleasettajia oli 1 500 ja valtioita 33. Maailmannäyttelyn kävijämäärä oli 45 miljoonaa. Aluetta leimasi kaksi rakennusta eli 65 metriä korkea maapallon muotoinen "Perisphere" ja 212 metriä korkea obeliski "Trylon".[1]

Maailmannäyttelyn avajaisiin oli saapunut 206 000 ihmistä. Päivä oli 150 vuotta aiemmin tapahtuneen Yhdysvaltain ensimmäisen presidentin George Washingtonin virkaanastujaispäivä, joka oli tapahtunut tasan 150 vuotta aiemmin silloisessa pääkaupungissa New Yorkissa. Maailmannäyttelyn aikainen Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt avasi maailmannäyttelyn, jota saattoi seurata yli 200 televisiovastaanottimesta, joita oli sijoitettu eri puolille New Yorkia.

Kiina ja Saksa eivät osallistuneet maailmannäyttelyyn. Kiinan poisjättäytymisen syynä oli käynnissä ollut sota Japania vastaan. Hitlerin johtama Saksa ei puolestaan osallistunut maailmannäyttelyyn, koska se piti maailmannäyttelyä Amerikan juutalaisten organisoimana.

Katseet kohti vuotta 1960[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amerikkalainen vuoden 1939 postimerkki kuvaa maailmannäyttelyn tunnuksia Trylonia ja Perisphereä.

Maailmannäyttely avattiin vain vajaa puoli vuotta ennen toisen maailmansodan syttymistä huhtikuun lopussa 1939. Näyttelyn mottona oli "Tulevaisuuden maailman rakentaminen – kaikki katseet tulevaisuuteen", jota täydennettiin näyttelykauden alkaessa maailmansodan ollessa käynnissä vuonna 1940 muotoon "Tulevaisuuden maailman rakentaminen, rauhaa ja vapautta varten – kaikki katseet tulevaisuuteen". Tavoitteena oli tuoda näkymiä siitä, mitä maailma olisi vuonna 1960. Näyttely muodostui seitsemästä teema-alueesta eli liikenne, kommunikaatio, elintarvikkeet, hallinto, tuotanto, terveys ja tiede. Näyttelyalueen rakennuksista on säilynyt 80 vuotta myöhemmin vain New Yorkin kaupungin paviljongin rakennus, joka nykyään on Queens Museum of Art.

Näyttelyssä esiteltiin uusia teknisiä keksintöjä ja tuotteita, kuten televisio, pehmytjäätelö, astianpesukone, fax, Westinghouse Electricin Elektro-robotti sekä videopuhelintoimintaa esittävä puhelimen ja television yhteisratkaisu.[2]

Suomen paviljonki – kuvaseinämä, osa arkkitehtipariskunnan Aino ja Alvar Aalto suunnittelemasta kuvaseinämästä. Kuvaseinämä muodostui kolmesta allekkaisesta kuvasarjasta – maa, kansa ja työ. Kuvapinnan alla oli työn tulokset eli erilaiset suomalaisen teollisuuden tuottamat tuotteet.

Aallon suunnittelema Suomen osasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi osallistui myös New Yorkin maailmannäyttelyyn. Suomen osuutta maailmannäyttelyssä kuvasi motto "Finland – the country of freedom and democratic spirit", jolla korostettiin maan vapautta ja demokratiaa. Avajaisten aikaan kireässä maailmantilanteessa halusivat suomalaiset kaikin keinoin osoittaa kuulumistaan länsimaisiin kansakuntiin, ja maailmannäyttelyn Suomen osasto ja siihen liittyvät tapahtumat pyrittiin yhdistämään tähän.[3]

Suomen osasto avattiin 4.5.1939. Suomen virallisena edustajana avajaisissa oli Suomen lähettiläs, ministeri Hjalmar Procopé. Suomen osaston pääkomissaari oli professori K. T. Jutila, komissaarina toimi toimitusjohtaja Olli Paloheimo, hankkeesta vastasi Suomen Messujen toimitusjohtaja Harry Röneholm sekä osaston suunnittelusta arkkitehdit Alvar Aalto vaimonsa Ainon kanssa. Paikalla oli myös pankinjohtaja Rainer von Fieandtin johtama suomalainen kauppavaltuuskunta. Samaan aikaan New Yorkiin oli saapunut myös 70-henkinen suomalainen Mieskuoro Finlandia, joka aloitti Yhdysvaltain pohjoisosiin ja Kanadaan suuntautuneen kolmiviikoisen kiertueensa pitäen kiertueen päätöskonsertin maailmannäyttelyn Suomen paviljongissa. Näyttelypaviljonki oli suosittu tutustumiskohde myös amerikansuomalaisille.[3]

Aaltojen suunnittelussa oli tyypillistä puun käyttö ja puukaaren muotojen esiintuominen. Sisätilan jakajana oli valtava käsittelemättömästä puusta tehty 40 metriä pitkä ja kahdeksan metriä korkea mäntyseinämä. Kuvaseinämä oli kolmijakoinen muodostaen kolme allekkain kulkevaa kuvasarjaa – ylimmäinen maata, keskimmäinen kansaa ja alin työtä kuvaten. Kuvapinnan alla oli työn tulokset eli erilaiset suomalaisen teollisuuden tuottamat tuotteet.[4][5] Osaston valokuvat olivat tuottaneet Aho & Soldan, jotka tuottivat myös Suomea kuvaavan lyhytfilmin.[6][7] Kuvakollaasista ja sen toteutuksesta vastasi kuvaaja Eino Mäkinen.

Maailmansodan vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 1939 käynnistynyt maailmansota aiheutti muutoksia näyttelyn aikana. Saksan miehittämien Puolan ja Tšekkoslovakian paviljonkeja ei avattu enää näyttelykauden 1940 aikana. Neuvostoliitto itse sulki paviljonkinsa vuoden 1939 kauden jälkeen. Näyttelyn päättyessä useille näyttelyssä mukana olleella henkilöllä oli vaikeus palata kotimaahansa. Niinpä osa heistä jäi pitemmäksi aikaa tai pysyvästi Yhdysvaltoihin.[8] New Yorkin pormestari Fiorello La Guardia hankki Puolan paviljongissa olleen Puola-Liettuan kuningasta Jagiełłonia esittäneen patsaan ja siirsi sen New Yorkin Keskuspuistoon, jossa se on edelleen.[9]

Vuosien 1939–1940 maailmannäyttelyn alue Flushing Meadows–Corona Park toimi myös seuraavan vuosina 1964–1965 New Yorkissa järjestetyn maailmannäyttelyn pitopaikkana.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Filmi vuoden 1939 New Yorkin maailmannäyttelystä
  • Westinghousen Electro-robotti
    Westinghousen Electro-robotti
  • Tulevaisuuden kaupungista
    Tulevaisuuden kaupungista
  • Westinghouse Tower
    Westinghouse Tower
  • Neuvostoliiton-paviljonki
    Neuvostoliiton-paviljonki

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Tietenkin maailman suurin. Suomen Kuvalehti, 17/1938, s. 12–13. Suomen Kuvalehti (vain tilaajille). Viitattu 17.4.2020.
  2. ↑ New Yorkin maailmannäyttelystä 70 vuotta 2.5.2009. iltasanomat.fi. Arkistoitu 13.2.2017. Viitattu 12.2.2017.
  3. ↑ a b Suomen viralliset edustajat – juhlasaattueessa hotellista maailmannäyttelyyn 14.5.1939. Uusi Suomi. Arkistoitu 14.2.2017. Viitattu 13.2.2017.
  4. ↑ Suomen maa, kansa ja työ. Suomen Kuvalehti, 28.1.1939, nro 4, s. 140–141. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet Oy. Maksullinen. Viitattu 15.2.2017.
  5. ↑ Elina Melgin: Propagandaa vai julkisuusdiplomatiaa? Taide ja kulttuuri Suomen maakuvan viestinnässä 1937–52 11.4.2014. Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta. Viitattu 13.2.2017.
  6. ↑ AHO & SOLDAN ® - Pioneering photographers and filmmakers - Finnish Pavilion at the World´s Fair 1939-1949, New York, U.S.A 5.1939. AHO & SOLDAN. Viitattu 13.2.2017.
  7. ↑ Lyhytfilmi: Suomi kutsuu 1940 5.1939. AHO & SOLDAN ja yle.fi. Viitattu 13.2.2017.
  8. ↑ DE GUSTIBUS; Innocence Abroad: Memories of '39 Fair 18.10.1989. The New York Times. Viitattu 13.2.2017. (englanniksi)
  9. ↑ Restaurants: The King 19.7.2009. mfy. Arkistoitu 15.7.2011. Viitattu 13.2.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=New_Yorkin_maailmannäyttely_(1939)&oldid=22115371”