Central Park

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Central Park
Central Park etelästä
Central Park etelästä
Location of Central Park-fr.svg
Sijainti New York, New York, Yhdysvallat
Pinta-ala n. 3,4 km²
Perustettu 1857
Suunnittelija Frederick Law Olmstead, Calvert Vaux
Kotisivut

Central Park (suom. Keskuspuisto[1]) on 3,4 neliökilometriä laaja puistoalue keskellä Manhattania New Yorkissa, Yhdysvalloissa. Puisto käsittää useita pieniä lampia ja viheralueita. Se on tullut ihmisille tutuksi useista New Yorkiin sijoittuvista elokuvista ja televisiosarjoista, jotka ovat tehneet siitä ehkä maailman kuuluisimman puistoalueen.

Central Park on muodoltaan suorakulmainen. Sitä rajaavat idässä Fifth Avenue, lännessä Eighth Avenue sekä etelässä ja pohjoisessa 59. ja 110. katu.

Central Parkin ovat suunnitelleet Frederick Law Olmsted ja Calvert Vaux, jotka voittivat suunnittelukilpailun vuonna 1857. Puiston ensimmäiset osat otettiin käyttöön joulukuussa 1858.[2][3]

Central Park sisältää muutamia New Yorkin tunnetuimmista nähtävyyksiä. Yksi näistä on John Lennonin muistoksi nimetty puutarha, Strawberry Fields, joka sisältää kasvin jokaisesta maailman maasta. Strawberry Fieldsin suunnitteli arkkitehti Bruce Kelly, joka rakennutti sen aivan The Dakota -rakennuksen, John Lennonin entisen kodin, eteen. Talossa yhä asuva Yoko Ono, John Lennonin vaimo, lahjoitti miljoona dollaria puutarhan ylläpitämiseksi. Lisäksi puistossa on myös eläintarha, Central Park Zoo.

Central Park oli öisin vaarallinen paikka 1990-luvulle asti, mutta nykyisin rikollisuus on vähentynyt murto-osaan entisestä viranomaisten ja vapaaehtoisten valvonnan sekä valvontakameroiden ja yöllisen ulkonaliikkumiskiellon ansiosta.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New Yorkin kaupunki kasvoi nopeasti 1800-luvulla. Väkiluku moninkertaistui vuosisadan alkupuoliskolla, ja rakennettu ympäristö levisi pohjoiseen entisille maatalousalueille kaupungin historiallisesta keskustasta Etelä-Manhattanilla. Vuoden 1811 Manhattanin ruutuasemakaavassa ei oltu kaavoitettu suuria puistoalueita, ja kaupunkilaisten virkistysalueina käyttämät metsäalueet vähenivät kaupunkirakentamisen laajetessa ja tiivistyessä. 1800-luvun puolivälissä monet vaikutusvaltaiset newyorkilaiset alkoivat vaatia sanomalehtikirjoituksissaan kaupungille uutta suurta puistoaluetta. Tulevan puiston sijainnista kuitenkin väiteltiin vuosia.[5][6][7][8]

Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1853 New Yorkin osavaltion edustuslaitos lopulta sääti vaikutusvaltaisten kaupunkilaisten aloitteesta asetuksen, jonka nojalla suorakaiteen muotoinen alue keskisellä Manhattanilla ruutuasemakaavan viidennen ja kahdeksannen puistokadun (engl. Fifth Avenue, Eighth Avenue) välillä tuli jättää virkistysalueeksi vastoin alkuperäistä asemakaavaa. Alueella oli ennestään vähävaraisten maahanmuuttajien sekä orjuudesta vapaiden afroamerikkalaisten asuttamia kyliä.[8][9][10]

Osavaltion hallinto nimitti komission (Central Park Commission) valvomaan puistohankkeen edistymistä. Komissio järjesti puiston maisemasuunnittelusta julkisen kilpailun vuonna 1857. Kilpailun voittajaehdotukseksi valikoitui niin kutsuttu Greensward Plan, jonka olivat suunnitelleet maisema-arkkitehdit Frederick Law Olmsted and Calvert Vaux.[11][12]

Rakennustyöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puistoalueen valmistelu alkoi vuonna 1857 jo hieman ennen suunnittelukilpailun julkistusta alueen tyhjennyksellä. Noin 1 600 alueen asukasta häädettiin kodeistaan ja heidän talonsa, maatilansa, kirkkonsa ja hautausmaansa pakkolunastettiin ja purettiin. Suurin osa häädetyistä asukkaista oli afroamerikkalaisia sekä lähinnä irlantilaisperäisiä maahanmuuttajia. Maa-alueiden lunastus maksoi itsessään noin viisi miljoonaa tuon aikaista Yhdysvaltain dollaria, vaikka alkuperäisen arvion mukaan koko puisto olisi valmistuttuaan maineen ja rakennustöineen maksanut alle puolet tästä summasta.[9][10]

Puiston varsinaiset rakennustyöt alkoivat vuonna 1858 alueen soisten luonnonvesistöjen raivauksella ja kuivatuksella. Tämän jälkeen puistoon rakennettiin niittyjä, kumpuja, lampia, kanavia, siltoja ja kivettyjä teitä sekä jalankulkijoille että hevosliikenteelle. Puistoon istutettiin noin 270 000 puuta ja pensasta.[13]

Rakennustöiden aikana suunnitelmat muuttuivat useaan kertaan. Central Parkin rakennustöistä vastanneen komission johtaja Andrew Green syrjäytti Olmstedin puiston rakennustöiden valvojana jo vuonna 1859, ja Vaux oli vuosia mukana vain konsulttina ennen kuin kumpikin nimitettiin uudelleen hankkeen johtaviksi arkkitehdeiksi vuonna 1865. 1860-luvulla puistoon lisättiin monia kohteita ja rakenteita, jotka eivät kuuluneet alkuperäisiin suunnitelmiin. Yksi näistä on Calvert Vauxin ja hänen apulaisensa Jacob Wrey Mouldin suunnittelema goottilaistyylinen linna Belvedere Castle. Puistolla ei koskaan ollut virallisia avajaisia. Joulukuussa 1858 sadat kaupunkilaiset kävivät luistelemassa puolivalmiissa puistossa tekojärven jäätyneellä pinnalla, ja puiston on käytännössä katsottu olleen siitä lähtien auki yleisölle.[14][2]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Matti Leinonen, Teuvo Nyberg, Simo Veistola & Sanna Jortikka: KM Amerikka, s. 107. Otava. ISBN 9789511218692.
  2. a b Blackmar, Elizabeth ja Rosenzweig, Roy: Early Use of the Park (Kirjasta The Park and the People: A History of Central Park, Cornell University Press, 1998.) Central Park History. Viitattu 7.10.2018. (englanniksi)
  3. History, osa 2 CentralPark.com. Viitattu 19.10.2012.
  4. Lisa W. Foderaro: Dark Days Behind It, Central Park Pulses at Night The New York Times. 28.12.2011. Viitattu 19.10.2012.
  5. Dolkart, Andrew S.: The Public Realm: Central Park The Architecture and Development of New York City with Andrew S. Dolkart. Columbia University. Viitattu 7.10.2018. (englanniksi)
  6. Blackmar, Elizabeth ja Rosenzweig, Roy: The Idea of a Great Park (Kirjasta The Park and the People: A History of Central Park, Cornell University Press, 1998.) Central Park History. Viitattu 7.10.2018. (englanniksi)
  7. Blackmar, Elizabeth ja Rosenzweig, Roy: The First Park Proposal (Kirjasta The Park and the People: A History of Central Park, Cornell University Press, 1998.) Central Park History. Viitattu 7.10.2018. (englanniksi)
  8. a b Blackmar, Elizabeth ja Rosenzweig, Roy: The Great Park Debate (Kirjasta The Park and the People: A History of Central Park, Cornell University Press, 1998.) Central Park History. Viitattu 7.10.2018. (englanniksi)
  9. a b Gilligan, Heather: An entire Manhattan village owned by black people was destroyed to build Central Park Timeline. 22.2.2017. Medium. Viitattu 7.10.2018. (englanniksi)
  10. a b Blackmar, Elizabeth ja Rosenzweig, Roy: Taking the Land (Kirjasta The Park and the People: A History of Central Park, Cornell University Press, 1998.) Central Park History. Viitattu 7.10.2018. (englanniksi)
  11. Blackmar, Elizabeth ja Rosenzweig, Roy: The Design Competition (Kirjasta The Park and the People: A History of Central Park, Cornell University Press, 1998.) Central Park History. Viitattu 7.10.2018. (englanniksi)
  12. Blackmar, Elizabeth ja Rosenzweig, Roy: The Greensward Plan (Kirjasta The Park and the People: A History of Central Park, Cornell University Press, 1998.) Central Park History. Viitattu 7.10.2018. (englanniksi)
  13. Blackmar, Elizabeth ja Rosenzweig, Roy: Building the Park (Kirjasta The Park and the People: A History of Central Park, Cornell University Press, 1998.) Central Park History. Viitattu 7.10.2018. (englanniksi)
  14. Blackmar, Elizabeth ja Rosenzweig, Roy: Andrew Green and the Model Park (Kirjasta The Park and the People: A History of Central Park, Cornell University Press, 1998.) Central Park History. Viitattu 7.10.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Yhdysvaltoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.