Luonnontieteellinen museo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee luonnontieteellisiä museoita yleisesti. Helsingin Luonnontieteellisestä museosta on oma artikkelinsa.
René-Bureau-museon geologisia näytteitä.

Luonnontieteellinen museo on museotyyppi, joka tallettaa näytteitä luonnosta. Luonnontieteellisten museoiden ala voi olla eläintiede, kasvitiede paleontologia tai geologia. Ne keräävät alaltaan luontonäytteitä ja havaintoja luonnosta. Luonnontieteellisen museon tutkimus voi vaihdella esimerkiksi eliölajin kannan kehityksen dokumentoinnista taksonomiseen tutkimukseen.

Määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnontieteelliset museot ovat museoita, jotka tallettavat luonnosta kerättyjä näytteitä tai siitä tehtyjä havintoja. Luonnontieteellisten museoiden ala on yleensä joko eläintieteellinen, kasvitieteellinen tai geologinen tai joku näiden yhdistelmä.[1]

Kokoelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnontieteellisten museoiden kokoelma liittyy aina luontoon. Ne keräävät sekä näytteittä luonnosta että luonnosta tehtyjä havaintoja. Keräämisen kohde voi olla eläintiede, kasvitiede, paleontologia ja geologia. Museotutkimuksen pääpaino on erityisesti eliöiden ja niiden ympäristön muutosten dokumentoinnissa. Luonnontieteellisten kokoelmien keräämisessä joudutaankin olemaan pitkäjänteisiä ja järjestelmällisiä, jotta samasta eliöstä saadaan selvile tarpeeksi suuri näytemäärä.[2]

Luonnontieteellisten museoiden erityispiirre, että ne joutuu keräämään aineistoa jatkuvasti tutkimuksen kattavuuden takia. Niitä säilytetään sekä kantojen vaihtelun että taksonomisen tutkimuksen takia.[1] Luonnontieteellisten museoiden kokoelman kerääminen poikkeaa muista museoista, sillä niissä keskiössä ovat maastotöiden yhteydessä otetut näytteet ja kansainvälinen näytevaihto. Jonkin verran luonnontieteelliset museot saavat myös lahjoituksia ja lisäksi kuolleena tavattuja eläimiä.[3] Havaintoaineiston keräämiseen osallistuu lisäksi usein aktiivisia luontoharrastajia.[1]

Luonnontieteellisten museoiden kokoelmat ovat niin laajoja, että jokaisen yksittäisen näytteen tarkka dokumentointi muiden museoiden tapaan on mahdotonta. Näytteet kuitenkin pyritään varustamaan etiketein, jossa kerrotaan näytteen löytöpaikka ja -aika sekä muita keräystietoja.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heinonen, Jouko & Lahti, Markku: Museologian perusteet. Helsinki: Suomen museoliitto, 2001. ISBN 951-9426-25-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Luonnontieteelliset museot Suomen museoliitto. Viitattu 6.4.2017.
  2. Heinonen & Lahti, s. 85.
  3. Heinonen & Lahti, s. 86.
  4. Heinonen & Lahti, s. 112.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]