Astianpesukone

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kapeamallinen astianpesukone.

Astianpesukone eli tiskikone on kodinkone, jota käytetään astioiden ja ruokailuvälineiden pesemiseen. Astianpesukone pesee astiat ruiskuttamalla niille voimakasta pesuainetta sekä ohjelman vaiheesta ja vesijohtoliitännästä riippuen kuumaa tai kylmää vettä. Lisäksi astianpesukoneet lähes aina myös kuivattavat esineet. Käsinpesusta poiketen pesussa ei siis kosketa esineisiin mekaanisesti.

Rakenne ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Astianpesukoneiden energiamerkinnät.

Astianpesukoneet ovat yleensä edestä täytettäviä, mutta päältä täytettäviä mallejakin on olemassa. Nykyisten koneiden ulkokuori on polttomaalattua terästä ja sisäkuori ruostumatonta terästä. Astianpesukoneita on eri kokoisia. Lattialle tai kaapiston sijoitettavat mallit ovat yleensä 60 tai 45 senttimetriä leveitä, ja niiden lisäksi on olemassa pienempiä pöytämalleja.[1]

Astianpesukoneissa on usein kaksi koria pestäville esineille. Yläkoriin sijoitetaan lasit, kahvikupit, pikkulautaset ja muoviastiat sekä muita kevyitä astioita. Alakori on puolestaan tarkoitettu ruokalautasille sekä tarjoilu- ja ruoanvalmistusastioille. Pöytäkoneissa on usein vain yksi kori, jossa on telineitä erilaisia astioita varten. Ruokailuvälineille on alakorissa usein oma pieni korinsa, tai niille voi olla myös kolmas niin sanottu välinekori yläkorin yläpuolella.[2]

Astiakorien alapuolella on yleensä suihkuvarret, mutta joissain koneissa on pieniä lisäsuihkuvarsia. Koneen pohjalla on roskasiivilä, jossa on tavallisesti kaksi osaa, karkea- ja hienosiivilä. Lisäksi joissain koneissa on mikrosiivilä. Karkeasiivilä kerää kaikki isommat roskat.[2]

Käyttö ja toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Astianpesukone liitetään kuumaan (enintään 60-asteiseen)[3] tai kylmään vesijohtoon, viemäriin ja sähköverkkoon. Rakentamismääräysten mukaan vesijohtoverkostoon liitettävät laitteet pitää varustella niin, että vesivuoto tulee näkyviin. Koneiden vesijohtoliitännässä on usein vuodosta ilmaiseva tai vedentulon sulkeva laite.

Astianpesukoneessa käytetään käsinpesuun tarkoitettuja aineita voimakkaampia pesuaineita ja mahdollisesti huuhteluainetta, jonka tarkoitus on estää astioihin kuivuvan veden aiheuttamia tahroja.

Koneen toimintaa säätelee joko mekaaninen tai elektroninen ohjelmakoneisto. Pesuohjelma valitaan ohjaustaulusta, jonka merkinnät eivät kuitenkaan ole standarisoituja. Merkinnät ovat konekohtaisia, ja niiden merkitys kerrotaan käyttöohjeissa.[2] Koneissa on yleensä useita erilaisia pesuohjelmia, mutta kaikissa koneissa on kuitenkin perusohjelma, jota käytetään normaalin ruokatiskin pesemiseen. Tämän lisäksi koneissa voi olla esimerkiksi tehostettu ohjelma ja kevyt pesuohjelma.[4]

Käynnistetty astianpesukone ottaa vettä, ja koneen pohjalla olevat vastustukset lämmittävät veden ohjelman mukaisesti. Perusohjelman pesuvaiheessa veden lämpötila on 60–70 astetta ja viimeisen huuhtelun aikana jopa 85–90 astetta. Tavallisesti koneessa on kaksi pumppua, joista toinen kierrätää pesuvettä ja toinen tyhjentää käytetyn veden pois koneesta. Käyttövesi suihkuaa paineen avulla suihkuvarsien rei’istä. Pesuvaiheen jälkeen pumppu poistaa veden, jolloin roskat jäävät siivilöihin. Sen jälkeen kone huuhtoo astiat ja käyttää toisessa huuhteluvaiheessa huuhtelukirkasteen. Tämän jälkeen kone poistaa kosteuden koneesta joko tiivistämällä kosteuden viileän ilman avulla tai puhaltamalla sen höyryaukon kautta huoneeseen. Lopuksi lämpövastukset lämmittävät koneen sisäilman astioiden kuivattamiseksi.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha, käsikäyttöinen astianpesukone.

Ensimmäisen astianpesukoneen patentoi Joel Houghton vuonna 1850. Nykyaikainen painevedellä toimiva astianpesukone on kuitenkin Josephine Cochranen kehitystyön tulos. Aiemmin astiat pestiin useimmiten harjaamalla astiat tiskiharjalla ja astianpesuaineella.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kiikka, Kaija & Huovinen, Merja: Vispilästä vokkiin. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-24453-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kiikka & Huovinen, s. 102.
  2. a b c Kiikka & Huovinen, s. 103–105.
  3. Astianpesukone lämminvesi- vai kylmävesiliitännällä? kuluttaja.fi. 15.2.2012. Kuluttaja-lehti. Viitattu 11.5.2012.
  4. a b Kiikka & Huovinen, s. 106–107.


Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.