Härkin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Härkin on hämmennysväline. Se tarkoittaa myös saman muotoista vesimyllyn, härkinmyllyn eli jalkamyllyn koneiston osaa.

Hämmennin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kädenlämpöiseen veteen sekoitetaan ruisjauhot melalla tai härkkimellä. Männyn latvuksesta tehty härkin on sitä kätevämpi hämmentämisväline, mitä useampi sorkka eli oksahaara siinä on. "Neljäsorkka nälkää, viissorkka viljaa, kuussorkka kuivaa, seitsensorkka sekoittaa".

Ruisjauhot lisätään veteen tasaiseksi velliksi. Päivän mittaan tai viimeistään illansuussa sekoitetaan loput jauhoista kunnes härkin seisoo taikinassa. [1]

Vesimylly[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesimyllyistä vanhin, härkin-, hierin eli jalkamylly oli käytössä jo esihistoriallisen ajan lopulla. Akseli siipineen muistutti hahmoltaan neljällä oksantyngällä varustettua puuronhämmennintä, härkintä, josta myllykin sai nimensä. [2]

Puro- eli jalkamylly (myös hierin- ja härkinmylly). Yksinkertaisen vesimyllyn koneiston tärkein osa on vaakasuoraan parruun, sammakko-hirteen tuettu pysty siipitukki, jonka alapäähän on kiinnitetty pystysuoraan asentoon säteittäiset siivet eli härkinlaudat. Vesivirran pyörittämän siipitukin ulkomuodon perusteella koko laitosta on kutsuttu maamme itä- ja pohjoisosissa hierin- tai härkinmyllyksi, sillä siipitukki muistuttaa hahmoltaan entisajan vispilää tai taikinansekoituskeppiä, joilla oli murteissamme nämä nimitykset. [3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Anne Niemi: Hujalan Maijan rukiisen leivän alkujuuri on Laamalansaaressa 15.02.2004. Etelä-Saimaa. Viitattu 5.5.2008.
  2. Voimakoneet Helsingin yliopisto. Viitattu 5.5.2008.
  3. Myllytyyppejä Liedon Verkkokoulu. Viitattu 5.5.2008.