Avainlippu
Avainlippu on rekisteröity yhteisömerkki. Se kertoo, että tuotteesta vähintään 50 prosenttia on valmistettu tai tuotettu Suomessa.[1] 79 prosenttia suomalaisista tuntee Avainlipun melko hyvin tai erittäin hyvin. 63 prosenttia suomalaisista sanoo Avainlippu-merkin vaikuttavan ostopäätökseensä melko paljon tai erittäin paljon[2] Avainlipun käyttöoikeuden myöntää kolmeksi vuodeksi kerrallaan Suomalaisen työn liiton merkkitoimikunta.[1]
Myöntämisperusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuote voi saada Avainlipun käyttöoikeuden, jos se on valmistettu Suomessa. Lisäksi tuotteen kotimaisuusasteen on oltava vähintään 50 prosenttia. Keskimäärin Avainlippu-tuotteiden kotimaisuusaste on yli 80 prosenttia. Kotimaisuusaste tarkoittaa suomalaisten kustannusten osuutta tuotteen tai palvelun omakustannusarvosta. Laskelmassa otetaan huomioon kaikki tuotteeseen tai palvelun tuotantoon kohdistuvat kustannukset, kuten raaka-aineet, pakkaustarvikkeet ja markkinointi.[3]
Palvelu voi saada Avainlipun käyttöoikeuden, jos se tuotetaan Suomessa. Lisäksi kotimaisuusasteen on oltava yli 50 prosenttia. Kotimaisuusastetta laskiessa huomioidaan henkilöstökustannukset, alihankinnat ja materiaalihankinnat. Yrityksellä on oltava merkittävä kotimainen omistusosuus ja Suomessa toimiva johto sekä pääkonttorin tulee sijaita Suomessa. Myöntämiseen vaikuttavat myös palvelukonseptin alkuperä, suomalainen suunnittelu ja tuotekehitys, palvelun vaikutus kotimaisten tuotteiden tai palveluiden aseman vahvistumiseen sekä mielikuva suomalaisesta alkuperästä.[3]
Yritys voi käyttää Avainlippua myös yleisessä viestinnässään, jos sen liikevaihdosta vähintään 75 prosenttia on Avainlippu-tuotteista tai -palveluista syntyvää. Muutoin merkkiä saa käyttää vain niiden tuotteiden tai palveluiden yhteydessä, joille se on myönnetty.[3] Kaikki tuotteet ja palvelut, joille on myönnetty Avainlipun käyttöoikeus ovat nähtävissä Suomalaisen Työn Liiton Sinivalkoinenvalinta.fi-sivustolla.
Avainlipun käyttöoikeuden myöntää kolmeksi vuodeksi kerrallaan Suomalaisen Työn Liiton Avainlippu-toimikunta. Merkin käyttöoikeuteen vaadittavat tiedot tarkistetaan yrityksiltä vuosittain.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Avainlipun suunnitteli vuonna 1965 mainostoimisto Erva-Latvalan graafikko Olavi Reinilä. Tällöin Avainlippu tehtiin kampanjatunnukseksi Osta suomalaista -kampanjalle. Avainlippu toimi kotimaisuuskampanjoiden tunnuksena vuoteen 1975 asti, jolloin kauppa- ja teollisuusministeriö päätti tehdä Avainlipusta valvotun alkuperämerkin.[4] Avainlipun ilmettä on uudistettu hienovaraisesti vuonna 2000, jolloin sitä uudisti Viherjuuren Ilmeen Ilmo Valtonen. Nykyisen ilmeensä Avainlippu on saanut syyskuussa 2011, jolloin ilmeen suunnitteli Marika Perätalo.[4]
Vuonna 2015 Avainlippu juhli 50-vuotista taivaltaan.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Avainlippu Suomalaisen Työn Liitto. Viitattu 20.12.2017.
- ↑ Avainlippu-tutkimus 2017 Avainlippu-tutkimus 2017. Suomalaisen Työn Liitto. Arkistoitu 15.5.2021. Viitattu 20.12.2017.
- ↑ a b c d Avainlipun säännöt Avainlipun säännöt. Suomalaisen Työn Liitto. Viitattu 20.12.2017.
- ↑ a b Avainlipun tarina Suomalaisen Työn Liitto. Viitattu 20.12.2017.
- ↑ Avainlippu 50 vuotta Avainlippu 50 vuotta. Suomalaisen Työn Liitto. Viitattu 24.6.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Avainlippu-merkki Suomalaisen Työn Liiton verkkosivuilla
- Sinivalkoinenvalinta.fi Avainlipun saaneet tuotteet ja palvelut