Kullervo (Kiven näytelmä)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kullervo
Kirjoittaja Aleksis Kivi
Kirjoitettu 1859 / 1864
Alkuperäiskieli suomi
Tyylilaji tragedia
Kantaesitys 17. huhtikuuta 1882
Kantaesityspaikka Suomalainen Teatteri, Helsinki
Henkilöt
Henkilöt

Kullervo on Aleksis Kiven vuonna 1859 kirjoittama näytelmä, jonka hän alun perin laati runomuotoisena. Vuotta myöhemmin se voitti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran järjestämän kirjoituskilpailun parhaasta suomenkielisestä näytelmästä. Vuonna 1864 Kullervo julkaistiin Kiven uudelleen muokkaamana,[1] mutta kantaesityksensä se sai Suomalaisessa Teatterissa vasta huhtikuussa 1882.[2]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kullervo on viisinäytöksinen tragedia, joka perustuu Kalevalasta lainattuun Kullervon tarinaan. Se on ensimmäinen Kiven kirjoittama näytelmä,[3] ja sitä on kutsuttu ”ensimmäiseksi suomenkieliseksi murhenäytelmäksi”.[4] Tapahtumien liikkeellepanevana voimana on näytelmän nimihenkilön kokema sosiaalinen häpeä, kun hänet veljesriitojen vuoksi myydän orjaksi. Katkeroitunut nuorukainen kylvää ympärilleen kostoa ja vihaa muun muassa surmaamalla emäntänsä ja viettelemällä sisarensa. Lopuksi hän tekee itsemurhan.[5]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheen valintaan Aleksis Kivi sai vaikutteita yliopisto-opettajanaan toimineelta Fredrik Cygnaeukselta, joka oli vuonna 1853 julkaissut tutkielman Det tragiska elementet i Kalevala ja käsitteli aihetta myös luennoillaan. Cygnaeus piti Kullervo-jaksoa Kalevalan olennaisimpana osana. Kivi otti teokselleen mallia muun muassa antiikin aikakauden tragedioista ja Shakespearen Hamletista. Hänen Kullervo-hahmonsa on nähty myös kannanottona fennomanian ideologiaan: Kivi ei hyväksynyt itselleen sovitettua roolia suomalaisen puolueen äänitorvena.[3]

SKS:n järjestämän kirjoituskilpailun rahoittajana oli suomenvenäläinen fennomaani Nikolai Kiseleff. Palkinnoksi Kivi sai 150 hopearuplaa, joka nykyrahassa vastaa noin 2 400 euroa.[6] Hän osallistui kilpailuun vielä alkuperäisellä nimellään Alexis Stenvall, mutta suomensi sen pian voittonsa jälkeen.[7] Kiven palkitsemiseen vaikutti olennaisesti Fredrik Cygnaeuksen myönteinen kannanotto hänen puolestaan.[4]

Kullervon alkuperäinen runomuotoinen käsikirjoitus on kadonnut, mutta myöhemmin Kivi kirjoitti näytelmästä uuden suorasanaisen version, jonka SKS päätti julkaista kokoelmassa Näytelmistö III vuonna 1864. SKS:n Tutkijakunta piti muokattua versiota huomattavasti parempana kuin alkuperäistä ja tohtori Oscar Toppelius vertasi Kiveä jopa Shakespeareen, koska molemmat sijoittivat murhenäytelmiinsä myös koomisia piirteitä.[4]

Myöhempi vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiven Kullervo on myöhemmin toiminut innoittajana myös useille muille Kalevala-aiheisille tulkinnoille. Esimerkiksi Armas Launiksen vuonna 1917 kantaesityksensä saanut Kullervo-ooppera perustuu pitkälti Kiven näytelmään. Aulis Sallinen puolestaan sai ajatuksen omaan Kullervo-oopperaansa nähtyään vuonna 1981 KOM-teatterissa Kalle Holmbergin ohjaaman version Kiven Kullervosta.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Teokset Aleksis Kivi – Suomen kansalliskirjailija. Viitattu 13.7.2015.
  2. Esityshaku Suomalaisen teatterin tietopankki ILONA. Viitattu 13.7.2015.
  3. a b c Kalevalan kulttuurihistoria Viitattu 13.7.2015.
  4. a b c Aleksis Kivi ja SKS -aikajana Aleksis Kivi SKS:ssa. Viitattu 13.7.2015.
  5. Aleksis Kivi: Kullervo ntamo. Viitattu 13.7.2015.
  6. Näytelmät Aleksis Kivi – Suomen kansalliskirjailija. Viitattu 13.7.2015.
  7. Aleksis Kivi ammensi kansanperinteestä 4.10.2010. Kielikukkanen. Viitattu 13.7.2015.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nummi, Jyrki (päätoimittaja) – Sakari Katajamäki – Ossi Kokko – Petri Lauerma - Juhani Niemi (toim.): Kivi, Aleksis, Kullervo. Näytelmä viidessä näytöksessä. Kriittinen editio. Helsinki: SKS, 2014. ISBN 978-952-222-526-9.