Fredrik Cygnaeus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Fredrik Cygnaeus, Erik Johan Löfgrenin maalaama muotokuva vuodelta 1856.

Fredrik Cygnaeus (1. huhtikuuta 1807 Hämeenlinna7. helmikuuta 1881 Helsinki) oli Suomen taide- ja tiede-elämän vaikuttaja ja keskeinen hahmo Suomen kansallisessa herätyksessä.[1]

Cygnaeuksen vanhemmat olivat piispa Zacharias Cygnaeus nuorempi ja Margareta Karolina Aejmalaeus. Hän valmistui filosofian maisteriksi 1832, toimi opettajana Haminan kadettikoulussa, opettajana ja rehtorina Helsingissä sekä Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston historian dosenttina ja viimein estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professorina 1854-67. Hän oli aikansa Suomen keskeisimpiä kirjallisuuskriitikoita.

Cygnaeus piti ylioppilaiden kevätjuhlassa Kukanpäivänä 1848 isänmaallisuutta voimakkaasti nostattaneen puheensa ”Suomen nimi”. Kirjailijan eläessä hän oli yksi Aleksis Kiven tärkeimmistä ymmärtäjistä ja puolustajista.[2] Cygnaeukselle Aleksis Kivi ei ollut vain tukea tarvitseva lahjakas kirjailijalupaus, vaan runoilija Runebergin veroinen käänteentekevä kansan tuntojen tulkitsija.[3]

Cygnaeuksen kesähuvila Helsingin Kaivopuistossa avattiin museona 1882, vuosi Cygnaeuksen kuoleman jälkeen. Cygnaeuksen galleria toimi museona vuoteen 2013 asti. Suomen kulttuurielämän viimeiseksi romantikoksi sanottu Cygnaeus esiintyi värikkäästi eikä koskaan mennyt naimisiin. Magnus Hirschfeld mainitsee hänet luettelossaan kuuluisista menneisyyden homoseksuaaleista.[4]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fredrik Cygnaeus postimerkissä
  • Jääkynttilät, Ströskrift I (1837), runoa ja proosaa.
  • Höstispiggarna (1841), runoja.
  • Johan Jacob Nervander (1848).
  • Skaldestycken (1851–1857, useita osia, sisältää mm. aatedraamat Claes Flemings tider ja Hertig Johans ungdomsdrömmar).
  • Det tragiska elementet i Kalevala (1853), tutkielma. (suom. Kalevalan traagillinen aines, 1907)
  • Erik XIV som dramatisk karakter (1853), tutkielma.
  • Om Fänrik Ståls sägner (1862), tutkielma.
  • Teckningar ur Frans Michaël Franzens lefnad vid åminnelsefesten den 9 februari 1872 i Finska Universitetets högtidssal (1872), elämäkertateos F. M. Franzénista.
  • Om Johan Ludvig Runeberg (1873), tutkielma.
  • Samalade arbeten (1881–1892).
  • Kirjoituksia kirjallisuudesta 1837–1873, suom. ja toim. Martti Berger, Edizioni Artemisia, 2008.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lassila, Pertti: "Suuren puhujan unohtuneet kirjoitukset", Helsingin Sanomat 1.4.2008, s. C2.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Fredrik Cygnaeus Peda.net. Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos. Viitattu 1.11.2010.
  2. Irma Perttula: Kivi ja Ahlqvist (pdf) Viitattu 11.7.2013.
  3. Mikko Lahtinen: Fredrik Cygnaeus aristokraatti – demokraatti Niin & Näin 2/2008. Eurooppalaisen filosofian seura ry. Viitattu 11.7.2013.
  4. Verkkonäyttely: Sateenkaari-Suomi Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 25.7.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fredrik Cygnaeus.
Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: