Kaivopuisto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaivopuisto
Brunnsparken
Helsingin kartta jossa Kaivopuisto korostettuna
Helsingin alueellinen jako
Kaupunginosa nro 09
Suurpiiri Eteläinen suurpiiri
Pinta-ala 0,45 km²
Väestö
 - Väkiluku 462 (1.1.2013)
 - Väestötiheys 1 091/km²
Postinumerot 00140
Osa-alueet -
Lähialueet Ullanlinna

Kaivopuisto (ruots. Brunnsparken) on Helsingin vanhimpia ja tunnetuimpia puistoja, joka sijaitsee Ullanlinnan vieressä kantakaupungin eteläosassa, aivan Helsinginniemen kärjessä meren rannalla.

Helsingin arvostetuimpiin asuinseutuihin luettu Kaivopuisto on myös 450 asukkaan kaupunginosa, johon kuuluu puiston lisäksi sen itäpuolella oleva vanha huvila-alue ja joka tunnetaan erityisesti diplomaattien asuinalueena. Valtionverotuksen alainen keskitulo vuonna 2006 Kaivopuiston osa-alueella oli 159 614 euroa, eli toiseksi korkein Helsingissä Kuusisaaren jälkeen.[1] Kaivopuistosta lähtee maanalainen huoltotunneli Suomenlinnaan.

Kaivopuiston huvilakaupunginosaa
Kesällä Kaivopuiston edustalla käy vilkas vene- ja lauttaliikenne. Taustalla Harakan saari.
Kaivopuiston Ullanlinnanmäki on perinteinen vapunviettopaikka

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaivopuiston historia alkoi 1830-luvulla, kun Henrik Borgströmin perustama yhtiö perusti ennestään asumattomalle ja karulle Helsinginniemen kärjelle kylpylän puistoineen. Koska venäläiset aateliset eivät saaneet matkustaa ulkomaille huvittelemaan, Kaivopuiston kylpylästä tuli Pietarin seurapiirien suosima lomakohde ja Helsingistä pariksi vuosikymmeneksi kosmopoliittinen kylpyläkaupunki. Kaivopuiston itäosa jaettiin huvilatonteiksi, joiden vuokralaisten oli kesän sesongin aikana majoitettava kylpylävieraita.[2]

Vuonna 1852 matkustuskielto kuitenkin kumottiin, ja pian tämän jälkeen kylpylän toiminta tyrehtyi. Vuonna 1883 alue siirtyi kaupungin haltuun yleiseksi puistoksi.[2] Itäosan huvilatontit kaupunki kuitenkin myi silloisille omistajilleen.[3] Nykyään monet niistä ovat eri maiden suurlähetystöjen hallussa. Myös Länsi-Kaivopuistosta lohkaistiin 1870-luvulta lähtien huvilatontteja, mutta sinne rakennetuista huviloista on nykyisin jäljellä enää kaksi puiston reunassa Puistokadun varressa, muut on purettu ja tontit liitetty takaisin puistoon.[4] 1890-luvulla rakennettiin Helsingin satamarata, joka kulki Kaivopuiston reunaa pitkin Puistokadun vieressä, osittain tunnelissa. Rata purettiin 1980-luvulla.

Vanha kylpylärakennus, joka sijaitsi meren rannalla nykyisen Ison Puistotien ja Ehrenströmintien risteyksen kohdalla, tuhoutui jatkosodan ilmapommituksissa 1944.[2] Alueella on edelleen kylpylän entinen ravintola- ja huvittelurakennus Kaivohuone, jossa toimii suosittu ravintola ja yökerho.

Ursan tähtitorni rakennettiin Kaivopuistoon vuonna 1926.
Mannerheim-museo on kotimuseo, jossa Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheim asui vuodesta 1924

Maamerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaivopuiston korkeimmalla kalliolla on Ursan tähtitorni (1926). Kaivohuoneen vieressä kasvaa Itsenäisyyden kuusi, jonka pääkonsuli Rudolf Ray istutti siemenistä Suomen itsenäistyttyä ja lahjoitti eduskunnalle 1930-luvulla. Puistossa sijaitsevat myös juomakaivo Kalastava karhu (Bertel Nilsson, 1916), runoilija Arvid Mörnen patsas (Viktor Jansson, 1952) ja tutkimusmatkailija A. E. Nordenskiöldin muistomerkki (Johanna ja Heikki Häiväoja, 1985).

Näkymä Kaivopuiston korkeimmalta kalliolta etelään ja länteen marraskuussa 2009.

Tapahtumia ja traditioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaivopuisto on varsinkin kesäisin helsinkiläisten suosima ulkoilu- ja ajanviettopaikka. Vappuna kymmenet tuhannet juhlijat suuntaavat Kaivopuistoon seurustelemaan ja nauttimaan ruokaa ja juomaa keväisen piknikin hengessä. Suomenkieliset ylioppilaat juhlivat perinteisesti vappuaamua Kaivopuiston Ullanlinnanmäellä, kun taas suomenruotsalaiset suuntaavat Kaisaniemeen. Aamupäivällä järjestettävässä tilaisuudessa esiintyvät Ylioppilaskunnan laulajat ja Retuperän WBK, ja ylioppilaskuntien edustajat pitävät puheita. Kesäisin puistossa järjestetään suosittuja ulkoilmakonsertteja. Kaivopuistoa nimitetään Stadin slangilla Kaivariksi, minkä vuoksi ulkoilmakonsertteja kutsutaan Kaivarin kesäkonserteiksi.

Rakennuskanta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaivopuiston huvilakaupunginosassa, Itäisen puistotien molemmin puolin, on yhä jäljellä muutamia 1800-luvulla rakennettuja huviloita. Fredrik Cygnaeuksen entisessä huvilassa toimii nykyisin Cygnaeuksen galleria joka esittelee hänen taidekokoelmiaan. Sen naapurina on marsalkka Mannerheimin kotimuseo.[5] Suurin osa vanhoista huviloista on kuitenkin purettu ja paikalla on nykyisin kerrostaloja. Aluella on myös useiden maiden suurlähetystöjä. Muun muassa Yhdysvalloilla, Britannialla, Ranskalla, Egyptillä, Virolla, Brasilialla, Italialla, Alankomailla, on lähetystönsä tällä alueella, ja myös Venäjän suurlähetystö on sitä lähellä, tosin naapurikaupunginosan Ullanlinnan puolella Tehtaankadun varrella. Alueen huomattaviin rakennuksiin kuuluu myös Marmoripalatsi (Eliel Saarinen, 1916), jossa istuu työtuomioistuin ja jossa käytiin jatkosodan jälkeen ns. asekätkentäjutun oikeusistunnot pääsyyllisiksi nimettyjä upseereja vastaan.

Liikenneyhteydet Kaivopuistoon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HKL-Raitioliikenne:

Helsingin Bussiliikenne Oy:

  • linja-auto 24 (Merikatu–Töölö–Seurasaari)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Seppälä, Mikko-Olavi; Seppälä, Sauli; Helminen, Martti; Häyrynen, Maunu: Kaivopuisto. Helsinki-Seura, 2008.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helsingin 15 vuotta täyttänyt väestö valtionveronalaisten tulojen mukaan (Tilastokanta → Pääkaupunkiseutu alueittain → Tulotaso → Väestön tulot) Helsingin seudun aluesarjat. Tilastokeskus. Viitattu 28.5.2009.
  2. a b c Eino S. Suolahti: Helsingin neljä vuosisataa, 2. painos, s. 170-173. Otava, 1972. 951-1-03606-8.
  3. Asmo Alho, Uljas Rauanheimo: Helsinki ennen meitä, s. 199. Otava, 1962.
  4. Kaija Ollila, Kirsti Toppari: Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita, s. 333. Sanoma Oy, 1998. ISBN 951-9134-69-7.
  5. Puhvelista Punatulkkuun, s. 334-335.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaivopuisto.

Koordinaatit: 60°09′25″N, 024°57′25″E