Siirry sisältöön

Malminkartano

Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee Helsingin kaupunginosaa. Malmgårdin kartano käsittelee kartanoa Pernajassa.
Malminkartano
Malmgård
Kaupungin kartta, jossa Malminkartano korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Malminkartano korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Läntinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 333[1]
Pinta-ala 2,26[1] km² 
Väkiluku 9 134[2] (31.12.2024)
Väestötiheys 4 042 as./km²
Työpaikkoja 1 580 kpl [3] (31.12.2022)
Osa-alueet On itse Kaarelan osa-alue
Postinumero(t) 00410
Lähialueet Hakuninmaa, Honkasuo, Kannelmäki, Konala; Myyrmäki, Kaivoksela (Vantaa)

Malminkartano (ruots. Malmgård) on Kaarelan kaupunginosan ja peruspiirin osa-alue Helsingissä.[4] Siellä asuu 9 134 asukasta (31.12.2024)[2], ja työpaikkoja siellä on 1 580 henkilölle (31.12.2022)[3]. Malminkartano sijaitsee Helsingin luoteisnurkassa. Aluetta rajoittavat lännessä Vihdintien itäpuolella sijaitseva teollisuusalue, etelässä Mätäjoki ja pohjoisessa Vantaan raja. Itäpuolella sijaitsee vanhaa kartanoa ympäröivä Kaarelanpuisto. Alueen talokanta on pääosin matalaa, kerrostaloja ja rivitaloja.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malminkartanon kartanon ensimmäinen haltija oli amiraali Bengt Juusten vuosina 1579–1602. Seuraavia haltijoita on ollut 19 aina luutnanteista ratsumestareihin. Kartanon päärakennus on yksikerroksinen vaaleanharmaa puurakennus vuodelta 1734. Kartanoa on ympäröinyt laaja omenatarha, joka on osaksi edelleen jäljellä. Tilan ulkorakennuksiin kuului sittemmin puretut navetta, talli ja lantalarakennus sekä paja, valjas- ja maitohuonerakennukset. Tarkastuspöytäkirjassa vuodelta 1881 mainitaan seitsemän torppaa: Weckborgin, Stärken, Honkasuon, Alkärrin, Magnuskärrin, Pilslättin ja Nabon torpat.

1800-luvulla kartanossa järjestettiin metsästysjuhlia. Vuonna 1871 Wilhelm Beckerin perhe järjesti maksullisen juhlan, jonka tuotolla rahoitettiin Helsingin pitäjän ensimmäinen pienten lasten koulu. Opetusta annettiin sekä ruotsiksi että suomeksi, koska kartanon läheisyydessä asui suomenkielistä maatyöväkeä.[5] Vankisiirtolan aikana tilalla tehtiin parannuksia ja uudistuksia, raivattiin ja kunnostettiin metsittyneitä peltoja ja niittyjä. Tilan pelloista salaojitettiin yli 128 hehtaaria. Sähkö tilalle vedettiin vuonna 1934 Pitäjänmäeltä Strömbergin tehtaalta.

Tila alueineen siirtyi vuonna 1942 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliselle tiedekunnalle. Siellä järjestettiin runsaasti erikoiskursseja. Myöhemmin tiedekunta siirtyi Helsingin Viikkiin.[6]

Malminkartanossa on toiminut Valtion maatalouskoneiden tutkimuslaitos 1946–1979.

Lähiön syntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alueen talokanta on pääosin matalaa, kerrostaloja ja rivitaloja.
Näkymä Tuohiaukion suuntaan, taustalla Malminkartanonhuippu.

Malminkartanon lähiö alkoi syntyä suunnitelmissa 1969. Nykyisen kaupunginosan läpi linjattiin kulkemaan Vantaankosken kaupunkirata (Martinlaakson rata), joka määritti Malminkartanon keskustan paikan. Rataa lukuun ottamatta alueen suunnitelmat olivat vielä avoinna. Malminkartanon asemakaavan pääsuunnittelija oli Heikki Kaitera. Hänen ajatuksenaan oli toimintojen sekoittaminen suunnittelemalla työpaikkoja ja asumista samoihin kortteleihin. Vanhoja peltoteitä käytettiin osittain hyödyksi katuverkon pohjana. Kaitera halusi Malminkartanosta erilaisen kuin muista vanhemmista lähiöistä. Kaavan tavoitteena oli luoda vaihtelevaa kaupunkitilaa eurooppalaistyylisesti inhimillisellä mittakaavalla, sen vuoksi kaavaan sisältyi toreja, kujia ja viheralueita. Rautatieasemalta on koko alueelta kävelyetäisyys ja autoliikennettä on rajoitettu.[7] Alueen keskusta-alueen omaleimaisen Erskine-korttelin suunnitteli arkkitehti Ralph Erskine vuosina 1978–1981. Erskine kutsuttiin mukaan suunnitteluun vuonna 1978, sillä keskustaan haluttiin omaleimainen ilme. Suunnitteluun ja talojen julkisivujen elävöittämiseen osallistui myös alueen asukkaita.[8]

Martinlaakson rata avattiin vuonna 1975, mutta 220 metriä pitkässä tunnelissa sijaitseva Malminkartanon rautatieasema avattiin kolme vuotta myöhemmin vuonna 1978.

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malminkartanossa on kaksi ala-asteen koulua: Pihkapuiston ala-aste sekä Malminkartanon ala-aste. Apollon yhteiskoulussa toimivat sekä yläaste että lukio. Apollon Yhteiskoulu toimii Munkkiniemessä (Laajalahdentie 23) tammikuun alusta 2024 vuoteen 2029[9]. Alueella toimi vuosina 1980-2024 suuri koulutuslaitos AEL (Ammattienedistämislaitossäätiö) (myöhemmin Taitotalo) (Kaarnatie 4)[10][11]. Koulutuslaitoksen yhteydessä toimi myös hotelli.[12] Entiselle AEL:n alueelle jäi kaksi rakennusta ja loput alueesta on varattu asuntorakentamiselle[13].

Ympäri Malminkartanoa toimii useita päiväkoteja[14]

  • Daghemmet Malmgård (ruotsinkielinen päiväkoti, Luutnantintie)
  • Montessoripäiväkoti Mammolina (yksityinen päiväkoti, Toiskantori)
  • Päiväkoti Kaunokki (Pihkapuiston koulun yhteydessä, Tuohipolku)
  • Päiväkoti Lasten Kartano (samassa rakennuksessa nuorisotalo, Piianpolku)
  • Päiväkoti Lemmikki (Rukkilanrinne)
  • Päiväkoti Metsätähti (Kartanonmetsäntie)
  • Päiväkoti Norlandia Pikkupakari (yksityinen päiväkoti, Pakarituvantie)[15]
  • Suomalais-ranskalainen päiväkoti Les Galopins (yksityinen päiväkoti, Vellikellonpolku)[16]
  • AEL:n päärakennus, Kaarnatie 4
    AEL:n päärakennus, Kaarnatie 4
  • Apollon yhteiskoulu (purettu vuonna 2024)
    Apollon yhteiskoulu (purettu vuonna 2024)
  • Pihkapuiston ala-aste, Pihkatie 11
    Pihkapuiston ala-aste, Pihkatie 11

Terveyspalvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malminkartanossa toimii Helsingin kaupungin Malminkartanon terveysasema (Luutnantintie 12–14). Terveysasemalla toimii kunnallinen hammashoitola ja neuvola. Terveysasemalla ei enää ole laboratoriota.

Luutnantinpolulla toimii fysioterapiaa tarjoava fysikaalinen hoitolaitos.[17]

Malminkartanon kuntoutussäätiö toimii osoitteessa Pakarituvantie 4, ja tuottaa kuntoutuspalveluita työikäisille sekä vajaakuntoisille. Se harjoittaa myös tutkimusta, koulutusta ja kehittämistoimintaa.[18][19]

Tuulenpesänkujalla toimii mielenterveyskuntoutujille asumispalveluja tarjoava Sarannekoti.[20]

Ulkoilualueet ja luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Malminkartanonhuippu

Malminkartanonhuippu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Malminkartanonhuippu

Alueen länsilaidalla, Vihdintien itäpuolella sijaitsee Helsingin korkein kohta, Malminkartanonhuippu eli täyttömäki, joka muodostettiin rakentamisen ylijäämämassoista vuosina 1976–1996. Paikalliset tuntevat mäen nimellä Jätemäki tai Jättäri. Täyttömäki nousee merenpinnasta 90 metrin korkeuteen, ja sen ympäristö on paikallisten keskuudessa suosittua ulkoilu- ja lenkkeily-ympäristöä. Huipulla on Hanna Vainion suunnittelema ympäristötaideteos Tuulet ja suunnat. Täyttömäen huipulle johtavat portaat ovat Helsingin pisimmät ja käsittävät 347 askelmaa. Uudet portaat rakennettin kesällä 2021 vanhojen portaiden paikalle. Aiemmissa portaissa oli 426 askelmaa, mutta uudistuksen jälkeen portaiden määrä väheni 347 askelmaan.

Kartanonmetsä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskellä kaupunginosaa osittain Malminkartanon rautatieaseman tunnelin päällä sijaitsee noin 14 hehtaarin kokoinen kallioinen Kartanonmetsä. Tällä hetkellä Kartanonmetsä on lähes luonnontilassa. Kartanonmetsän eteläosiin Malminkartanontien varteen on suunniteltu asuinrakentamista ja metsäalueelle ulkoilureittejä[21].

Mätäjoki, Kartanonhaka ja Kaarelanpuisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mätäjoen alue on kaupunginosan eteläosissa Kannelmäen rajalla.

Kartanonhaka on Mätäjoen molemmin puolin. 1980-luvulla rakennettu puisto on suosittu ulkoilualue. Alue on suureksi osaksi tasaista nurmialuetta, mutta länsireunassa on näkösuojaksi Konalan teollisuusaluetta vasten nostettu maanpintaa ja istutettu puustoa. Kartanonhaan alueella on Kartanonhaan palstaviljelyalue, nurmikenttä ja koirapuisto. Mätäjoen lähistöllä aivan Konalan rajalla on skeittipuisto. Kannelmäen Voimistelijat ry järjestää toukokuussa Mätäjoki-juoksun ja Kaarela-Seura ry järjestää vuosittain kesäkuussa Mätäjoki-festivaalin.[22]

Kaarelanpuisto sijaitsee alueen itäosissa. Kaarelanpuistossa sijaitsee historiallisen Malminkartanon tupa ja sen pihapiiriä. Pihapiirin alueella sijaitsevassa Fruticetumissa eli yliopiston koetilan hedelmäpuutarhassa oli alun perin yli 2 500 hedelmäpuuta. Nykyisin omenatarhasta on jäljellä enää sen itäosa, sillä länsiosaan rakennettiin vuonna 1998 kerrostalon ja viiden rivitalon muodostama taloyhtiö. Nykyisin jäljellä on noin 350 puuta enimmäkseen omenapuista, mutta myös päärynä-, luumu- ja kirsikkapuita. Hedelmätarhan omistaa nykyisin Helsingin kaupungin rakennusvirasto, ja siellä järjestetään vuosittain avoimen ovien päiviä.[23]

Kaarelanpuistossa toimii myös Kaarelan Ratsutalli Oy:n hevostalli ja maneesi.

Piianpuisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piianpuisto sijaitsee alueen eteläosissa. Puiston keskellä ovat ennen lähiön syntyä rakennetut vanhat rakennukset Renki ja Piika. Rengin tiloissa toimii Malminkartanon asukasyhdistys ja Piiassa leikkipuisto Piika. Asukasyhdistys järjestää leikkipuistossa vuosittain loppukesästä perinteiset Malminkartanon Elojuhlat.[24] Piianpuisto länsiosan suunnitteli vuonna 1982 arkkitehtiopiskelija Alf Lindström. Puiston kohdalla olleen suuren valtaojan kohdalle kaivettiin lampi ja ylijäämämaa kasattiin sen ympärille kumpareiksi.[25] Vuonna 2014 Piianpuisto remontoitiin, lampi kunnostettiin ja leikkikenttää ja oleskelualueita parannettiin.

Muut puistoalueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita eteläosissa sijaitsevia puistoja ovat muun muassa Arentipuisto sekä Von Glanin puisto. Pohjoisosissa olevia puistoja ovat muun muassa Pihkapuisto, Rukkilanpuisto ja Kaarnapuisto.

  • Malminkartanonhuippu on Helsingin korkein kohta.
    Malminkartanonhuippu on Helsingin korkein kohta.
  • Kartanonhakaa pohjoisen suuntaan, taustalla Malminkartanonhuippu.
    Kartanonhakaa pohjoisen suuntaan, taustalla Malminkartanonhuippu.
  • Hevonen Kaarelan ratsastuskoulun niityllä.
    Hevonen Kaarelan ratsastuskoulun niityllä.
  • Piianpuisto ja Piika.
    Piianpuisto ja Piika.

Tunnettuja malminkartanolaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenneyhteydet ja tieverkostot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkoliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Malminkartanon rautatieasema yöllä.

Junat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • I Helsinki–Tikkurila–Lentoasema–Helsinki
  • P Helsinki–Lentoasema–Tikkurila–Helsinki

Kätevin yhteys Malminkartanoon on Helsingin ja Lentoaseman suuntiin ajavat I- ja P-junat. Heinäkuussa 2015 avattu Kehärata avasi Malminkartanosta junayhteyden myös Lentoasemalle ja Tikkurilaan.

Bussit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malminkartanon kautta kulkevat seuraavat bussilinjat:

  • 30 Eira–Pitäjänmäki–Konala–Malminkartano–Myyrmäki[33]
  • 36 Pirkkola–Maununneva–Kannelmäki–Konala
  • 37 Kamppi–Malminkartano-Honkasuo
  • 59 Kalasatama–Pasila–Pitäjänmäki–Konala–Malminkartano[33].

Myös Vihdintien seutulinjabussit ja runkolinja 560 ovat hyvä yhteys Malminkartanoon.[34]

Päätiet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen päätienä toimii Konalasta Vihdintieltä (seututie ) kohti Vantaan Kaivokselaa kulkeva Malminkartanontie, joka johtaa Hämeenlinnanväylälle eli valtatielle . Alueen päätienä eteläosia kiertää Kartanonkaari, josta erkanevat asuinkadut kaaren sisään. Alueen pohjoisosan päätieverkon muodostavat radan itäpuolella Myyrmäkeen johtava Korutie ja radan länsipuolella Naapuripellontie.

Kävelykadut ja aukiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Malminkartanon kävelykatujen ja aukioiden verkosto.

Malminkartanon suunnittelussa keskeisiä olivat kävelykatujen ja aukioiden verkostot. Kävelykatujen verkosto haarautuu Malminkartanon asemalta eri suuntiin. Alueen eteläosissa sijaitsevalta Malminkartanonaukiolta lähtee lounaan suuntaan Puustellinpolku, joka jatkuu Puustellinaukiolta etelään ja Vuokraajanpolkuna länteen. Radan itäpuolelta Luutnantinaukiolta johtaa Luutnantinpolku etelään. Alueen pohjoisosista Tuohiaukiolta lähtevät Kaarnapolku länteen sekä Tuohipolku luoteeseen.

Teiden nimistö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen teiden nimistö jakaantuu eri teemoihin jokseenkin neljän lohkon mukaisesti. Eteläosassa, radan länsipuolella, ovat kartanoaiheiset nimet (kuten Kartanonvoudintie, Puustellintie, Viljelijäntie), kun taas radan itäpuolella on alueen historiaan ja sen henkilöihin viittaavaa nimistöä (esimerkiksi Juustenintie, Jägerhornintie, Luutnantintie). Pohjoispuoliskon länsiosassa nimet ovat enimmäkseen puuaiheisia (Pihkatie, Kaarnatie, Neulastie, Naavapolku, Tuulenpesäntie ym.) ja itäosassa eli Rukkilassa nimet liittyvät luontevasti rukkeihin ja kutomiseen (kuten Kehruuaukio, Rukkilanpolku ja Värttinäkuja.)

Rukkila-nimi tulee maanviljelystalouden professorin Rurik Pihkalan mukaan. Hänen sydämenasiansa oli kehittää Malminkartanon tilaa opetuskäyttöön. Tila oli Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan hallinnassa vuosina 1942–1979. Pihkalan etunimen mukaan on nimetty Rukkila (rakennuksen kutsumanimi), Rukkilantie, Rukkilanrinne ja Rukkilanpolku.[35]

  • Juustenintie
    Juustenintie
  • Kartanonkaari
    Kartanonkaari

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Helsinki alueittain 2014 2015. Helsingin kaupungin tietokeskus. E-ISSN 2323-4547
  2. ↑ a b 1. 004p -- Pääkaupunkiseudun väestö osa-alueittain äidinkielen ja iän mukaan 1998- 7.5.2025. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Viitattu 8.8.2025.
  3. ↑ a b 1. 003y -- Pääkaupunkiseudun työpaikat (alueella työssäkäyvät) osa-alueen ja toimialan (TOL 2008, 2-3-nro) mukaan 2008- 10.6.2025. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Viitattu 8.8.2025.
  4. ↑ Helsingin piirijako Helsingin kaupunki.
  5. ↑ Litzén, Aulikki & Vuori, Jukka: Helsingin maalaiskunnan historia 1865-1945. Kunnallishallinnon uudistuksesta suureen alueluovutukseen, s. 126-127. Vantaan kaupunki, 1997. ISBN 951-8959-77-3
  6. ↑ Malminkartanon Historiaa julkaisu= kaupunginosat.net kaupunginosat.net. Arkistoitu 25.2.2019. Viitattu 25.2.2019.
  7. ↑ Tietolaatikko: Malminkartanon rakentaminen Malminkartanon kotikaupunkipolut 2014. 5.5.2014. Helka ry. Arkistoitu 25.2.2019. Viitattu 25.2.2019.
  8. ↑ Erskinen kortteli Malminkartanon kotikaupunkipolut 2014. 5.5.2014. Helka ry. Arkistoitu 25.2.2019. Viitattu 25.2.2019.
  9. ↑ Apollon yhteiskoulu Apollon yhteiskoulu. Viitattu 15.2.2026.
  10. ↑ AEL Säätiön historia Ammattienedistämissäätiö AEL sr. Viitattu 15.2.2026.
  11. ↑ Vyhtinen, Pekka: HKM Finna - Taitotalon toimipistettä puretaan 27.2.2024. HKM Finna. Viitattu 15.2.2026.
  12. ↑ Taitotalo - AEL Hotellin toiminta on päättynyt Taitotalo. Viitattu 15.2.2026.
  13. ↑ Asuntorakentaminen käynnistyi Pihkatien uudella asuinalueella Malminkartanossa 10.10.2025. Helsingin kaupunki. Viitattu 15.2.2026.
  14. ↑ Malminkartanon koulut ja päiväkodit 13.12.2012. = Helka ry. Arkistoitu 25.2.2019. Viitattu 25.2.2019.
  15. ↑ Norlandia Pikkupakari Norlandia. Viitattu 15.2.2026.
  16. ↑ Suomalais-ranskalainen päiväkoti Les Galopins Suomalais-ranskalainen päiväkoti Les Galopins. Viitattu 15.2.2026.
  17. ↑ Malminkartanon Fysikaalinen Hoitolaitos www.malminkartanonfysikaalinen.fi. Arkistoitu 6.5.2021. Viitattu 24.2.2021.
  18. ↑ Kuntoutussäätiö Malminkartanon kotikaupunkipolut 2014. 5.5.2014. = Helka ry. Arkistoitu 25.2.2019. Viitattu 25.2.2019.
  19. ↑ Kuntoutussäätiö kuntoutussaatio.fi. Arkistoitu 12.9.2015. Viitattu 23.8.2015.
  20. ↑ Sarannekoti | Hyvää elämää saranne.fi. Viitattu 24.2.2021.
  21. ↑ Sanna Jompero-Lahokoski: Asukkaat järkyttyivät, kun kymmeniä kiistellyn lähimetsän puita merkattiin spraymaalilla – "Herättänyt todella paljon huolta" Helsingin Uutiset. 11.2.2026. Viitattu 15.2.2026.
  22. ↑ Kartanonhaka Malminkartanon kotikaupunkipolut 2014. 5.5.2014. Helka ry. Arkistoitu 25.2.2019. Viitattu 25.2.2019.
  23. ↑ Fruticetum Malminkartanon kotikaupunkipolut 2014. 5.5.2014. Helka ry. Arkistoitu 25.2.2019. Viitattu 25.2.2019.
  24. ↑ Renki ja Piika Malminkartanon kotikaupunkipolut 2014. 5.5.2014. Helka ry. Arkistoitu 25.2.2019. Viitattu 25.2.2019.
  25. ↑ Lampi Malminkartanon kotikaupunkipolut 2014. 5.5.2014. Helka ry. Arkistoitu 25.2.2019. Viitattu 25.2.2019.
  26. ↑ Elastisen lapsuuskuvat - tältä räppäri näytti taaperona! www.iltalehti.fi. Viitattu 13.11.2020.
  27. ↑ Leijona-pakki Jani Hakanpää, 27, on kuin huippumalli: Jestas mikä komistus! www.iltalehti.fi. Viitattu 13.11.2020.
  28. ↑ ALL DAY / Teflon Brothers ALL DAY. Viitattu 13.11.2020.
  29. ↑ Jarkko Fräntilä: Suomiräppäri MKDMSK menehtyi aivan liian nuorena – nyt häneltä ilmestyi postuumi single Rumba.fi. Viitattu 13.11.2020.
  30. ↑ Räppilapsuus: Uniikki 5.10.2012. Viitattu 13.11.2020.
  31. ↑ Jere vieraana! Lyömättömät suomiräpin media nro 1! Massiivisia Star Wars spoilereita -- Solonen oli Maltsussa mamu | Audio Areena areena.yle.fi. Viitattu 23.11.2020.
  32. ↑ Pormestarilupaus | Helsinkiläisten pitäisi käydä lääkärissä yhä useammin etänä, sanoo apulaispormestari Daniel Sazonov Helsingin Sanomat. 24.9.2021. Viitattu 13.2.2024.
  33. ↑ a b Bussireitteihin paljon muutoksia Länsi-Helsingissä ja kantakaupungissa 16.8. Kolme uutta runkolinjaa aloittaa. Myös poikittaisyhteydet muuttuvat (Välilehti Pajamäki, Pihlajamäki, Konala, Malminkartano (sekä Uusimäki ja Vaskipelto/Myyrmäki)) 2021. HSL. Arkistoitu 14.11.2021. Viitattu 25.8.2021.
  34. ↑ HSL Reitit ja aikataulut HSL. Arkistoitu 9.6.2019. Viitattu 24.8.2015.
  35. ↑ HELSINGIN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI LEMMIKIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA hel.fi. Viitattu 25.2.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Malminkartano&oldid=23858866”