Siirry sisältöön

Malmgårdin kartano

Wikipediasta
Malmgårdin kartano

Malmgårdin kartano on kartano entisen Pernajan kunnan alueella Loviisassa Uudellamaalla. Creutzin aatelissuku on omistanut Malmgårdin vuodesta 1614.[1][2][3] Kartano muodostettiin vuonna 1622 yhdistämällä lahjoitettuja maatiloja, joka kuuluivat eversti Ernst Creutzille.[1] Kartano nimettiin Malmgårdiksi vuonna 1630.[1] Kartano sai säterivapauden vuonna 1684.[4] Kartano on nykyisin erikoistunut luonnonmukaiseen viljelyyn. Kartanoalue käsittää yli 500 hehtaaria peltoalaa.[5]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Malmgårdin kartano 1920-luvulla.

Ennen nykyistä päärakennusta Malmgårdin päärakennus oli kaksikerroksinen puurakennus, joka edusti uusklassismia. Vanhan päärakennuksen perustat olivat 1600-luvulta, mutta rakennus sai muotonsa 1700-luvulla. Sivurakennukset olivat mansardikattoisia. Vanha päärakennus muutettiin kansakouluksi ja sivurakennukset työväenasunnoiksi. Vanha päärakennus siirrettiin noin puolen kilometrin päähän uudesta päärakennuksesta.[4][1]

Kreivi Carl Magnus Creutz päätti rakennuttaa uuden päärakennuksen vuosina 1882-1885, koska hän piti aiempaa päärakennusta vaatimattomana ja hän halusi uudesta päärakennuksesta palatsimaisen.[1] Hän valitsi arkkitehdikseen Frans Sjöströmin, joka suunnitteli pohjoisranskalaista renessanssia edustaneen, eli ranskalaista ja hollantilaista uusrenessanssityyliä huokuvan päärakennuksen, jossa näkyy myös goottilaisia muotoja. Kertaustyylien sekoitus johtuu siitä, että Creutz halusi uusrenessanssia edustavan rakennuksen, koska kertaustyyli edusti liberaaleja arvoja. Sjöströmin alkuperäisessä suunnitelmassa oli goottilainen rakennus ja goottilaisuus edusti konservatiivisia ja feodaalisia arvoja.[4][1] Näyttävällä linnamaisella päärakennuksella ei juuri ole vastineita Suomessa.[4][6]

Malmgårdin kartano englantilaisen maisemapuutarhan suunnalta. Kuva on 1920-luvulta.

Kreivi Carl Magnus Creutz halusi samalla uuden maisemapuutarhan. Kartanolla on englantilainen maisemapuutarha, jossa näkyy puutarhuri Mårten Gabriel Steniuksen ja maisema-arkkitehti Anders Fredrik Rydbergin kädenjäljet. Steniuksen osuus valmistui vuonna 1884 ja Rydbergin vuonna 1896. Päärakennus liittyy maisemapuistoon portaikon ja terassin kautta. Suora pääakseli edustaa vanhoja renessanssi- ja barokkityylejä. Kartanon puistoon liittyy myös kymmenen hehtaarin suuruinen metsäpuisto, jota on aiemmin kutsuttu puistometsäksi.[1][4]

Vielä 1900-luvun alussa kartanon maat olivat 3 200 hehtaarin laajuiset.[2]

Nykyisin kartanon ohessa toimii Malmgårdin Panimo, kartanopuoti ja kesäravintola. Kartano järjestää tutustumiskierroksia.[7][8][9]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 4 5 6 7 Hammarstjärna, Marie: Malmgårdin kartanolinnan puiston kehitys 1800-luvulla ja puistoon vaikuttaneet suunnittelijat. Turun yliopisto, 2019.
  2. 1 2 Malmgård (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi) Uppslagsverket Finland.
  3. ↑ Malmgårdin kartano - linna ja luomutila Visit Kotka-Hamina - Itärannikon matkailu. Viitattu 10.6.2026.
  4. 1 2 3 4 5 Malmgårdin kartano Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  5. ↑ Malmgårdin kartano - Historiallista maisemaa ja luomutuotteita kotimaatutuksi.fi. Viitattu 10.6.2026.
  6. ↑ Kartanolinna Malmgård Pernajassa Elävä arkisto. 7.1.2008. Viitattu 10.6.2026.
  7. ↑ Nelimarkka, Mariaana: Pienpanimoissa tehdään olutta käsityönä 3/2010. Alko. Arkistoitu 26.8.2014. Viitattu 23.8.2014.
  8. ↑ Makujen takana | Kreivillä on panimo peltojen kyljessä Helsingin Sanomat. 5.6.2014. Viitattu 10.6.2026.
  9. ↑ Illallinen Malmgårdin linnassa Visit Kotka-Hamina - Itärannikon matkailu. Viitattu 13.6.2026.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Malmgårdin_kartano&oldid=24068503”