Creutz

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kreivi Gustaf Philip Creutz

Creutz on suomalainen aatelissuku, joka on introdusoitu Suomen Ritarihuoneeseen kreivillisenä sukuna numero 1.[1] Suku on omistanut Malmgårdin kartanon Pernajassa Itä-Uudellamaalla vuodesta 1615. Suvun hallussa on ollut aiemmin myös läheinen Suur-Sarvilahden kartano.

Suku tunnetaan 1400-luvulta. Mårten Mattson Pernajan Sarvilahdesta sai vahvistuksen aatelisarvolleen vuonna 1569. Ruotsin ritarihuoneen järjestäytyessä vuonna 1625 suku sai järjestysnumeron 92.[1] Lorentz Creutz (1615 – 1676) kohotettiin vapaaherralliseen säätyyn vuonna 1654 ja introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen vapaaherrallisena sukuna numero 48. Turun hovioikeuden presidentti Johan Creutz ylennettiin kreiviksi vuonna 1719 ja introdusoitiin kreivillisenä sukuna numero 68.[1]

Suvun jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aakkosjärjestyksessä

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lappalainen, Mirkka: Suku, valta, suurvalta: Creutzit 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30316-X.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Grevliga ätten nr 1 Creutz Ätter och vapen. Suomen Ritarihuone. (ruotsiksi)
  2. Media 1, Tammi 1978
  3. Yo Uppsalassa 28.1.1674 vapaaherra Karl Gustaf Creutz Carolus Gustavus Laurentii, liber baro, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  4. 1683/84 vapaaherra Ernst Johan Creutz Ernestus Johannes, liber baro, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  5. Kenraalimajuri Carl Gustaf Creutz (16.5.1728–14.4.1739)
  6. sl. 1748 kreivi Gustaf Philip Creutz, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  7. 22.6.1838 kreivi Carl Magnus Creutz, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]