Kaakkoinen suurpiiri
| |||
| Helsingin alueellinen jako | |||
| Suurpiirin nro | 6 | ||
| Maapinta-ala (km²) | 25,2 (2017)[1] | ||
| Väestö | |||
| - Väkiluku | 59 539 (31.12.2024)[2] | ||
| - Väestötiheys (as./km²) | 2 363 (31.12.2024) | ||
| - Suomenkieliset (%) | 77,1 (31.12.2024)[2] | ||
| - Ruotsinkieliset (%) | 5,1 (31.12.2024)[2] | ||
| - Muun kieliset (%) | 17,8 (31.12.2024)[2] | ||
| Työpaikkoja | 13 764 (31.12.2022)[3] | ||
| Työttömyysaste (%) | 11,2 (2023)[4] | ||
| Peruspiirit | Kulosaari, Herttoniemi, Laajasalo, Kruunuvuorenranta[5] | ||
| Lähialueet | Eteläinen suurpiiri, Keskinen suurpiiri, Koillinen suurpiiri, Itäinen suurpiiri | ||
Kaakkoinen suurpiiri (ruots. Sydöstra stordistriktet) on yksi Helsingin hallinnollisista suurpiireistä. Se sijaitsee kantakaupungin vieressä, ja siihen kuuluvat manterelta Herttoniemi sekä sen etelä- ja länsipuolisia vesialueita ja saaria. Kantakaupungista sen erottavat Kruunuvuorenselkä ja Vanhankaupunginlahti. Vesialueet mukaan luettuna Kaakkoinen suurpiiri on Helsingin suurpiireistä pinta-alaltaan laajin, ja se ulottuu aluevesirajalle saakka.
Herttoniemen kautta kulkevat Itäväylä ja Helsingin metro. Suurpiirin alueella sijaitsevat Kulosaaren, Herttoniemen ja Siilitien metroasemat. Herttoniemen metroasemalta lähtevät liityntäbussilinjat suurpiirin eri osiin.
Suurpiiriin nykyisin luettavat Mustikkamaa ja Korkeasaari kuuluivat Helsingin kaupungin alueisiin jo 1600-luvulla. Muilta osin nykyisen suurpiirin alue liitettiin Helsinkiin suuressa alueliitoksessa vuonna 1946. Kulosaari oli ollut 1920-luvulta lähtien eri kuntana, muilta osin alue kuului alueliitokseen saakka Helsingin maalaiskuntaan.
Kaupunginosat ja peruspiirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurpiiriin kuuluvat seuraavat peruspiirit, kaupunginosat ja niiden osa-alueet:
- Kulosaaren peruspiiri:
- Herttoniemen peruspiiri:
- Laajasalon peruspiiri:
Suurpiirin tiheimmin asuttu alue on Herttoniemen metroaseman eteläpuolella sijaitseva Herttoniemenranta, jota on 1990-luvulta lähtien rakennettu asuntoalueeksi entisen satama-alueen paikalle. Pääasiassa kerrostaloalueita ovat myös manterella sijaitsevat Länsi-Herttoniemi ja Roihuvuori.
Suurpiiriin kuuluvista saarista Kulosaari, Tammisalo ja Laajasalo ovat myös pääasiassa asuntoalueita. Niissä on sekä kerros- että pientaloalueita. Laajasalon länsiosassa on entinen öljysatama-alue, Kruunuvuorenranta, jota on suunniteltu uudeksi asuntoalueeksi. Muista saarista Mustikkamaa on viheraluetta, Korkeasaaressa on eläintarha, Vartiosaaressa ja Villingissä pääasiassa vanhoja huviloita. Santahamina samoin kuin avomeren äärellä sijaitseva Isosaari ovat sotilaskäytössä varuskunta-alueina.
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jaakola, Ari (toim.): Helsingin tilastollinen vuosikirja 2018. Helsinki: Helsingin kaupunki, 2018. ISSN 1799-5264 Teoksen verkkoversio (PDF).
- Helsinki alueittain (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jaakola, 2018, s. 13
- ↑ a b c d 1. 004p -- Pääkaupunkiseudun väestö osa-alueittain äidinkielen ja iän mukaan 1998- 7.5.2025. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Viitattu 3.8.2025.
- ↑ 1. 003y -- Pääkaupunkiseudun työpaikat (alueella työssäkäyvät) osa-alueen ja toimialan (TOL 2008, 2-3-nro) mukaan 2008- 10.6.2025. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Viitattu 3.8.2025.
- ↑ 2. 003t -- Pääkaupunkiseudun työttömät ja työttömyysaste sukupuolen mukaan osa-alueittain 2000- 11.2.2025. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Viitattu 3.8.2025.
- ↑ Jaakola, 2018, s. 32
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helsingin kaupungin kiinteistöviraston paikkatietopalvelu (Arkistoitu – Internet Archive)
Helsingin kaupunginosat ja niiden osa-alueet suurpiireittäin | ||
|---|---|---|
| Eteläinen suurpiiri |
|  |
| Läntinen suurpiiri |
| |
| Keskinen suurpiiri | ||
| Pohjoinen suurpiiri | ||
| Koillinen suurpiiri | ||
| Kaakkoinen suurpiiri |
| |
| Itäinen suurpiiri | ||
| Östersundomin suurpiiri |
| |