Vantaa

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Helsingin maalaiskunta)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee uusmaalaista kaupunkia. Sanan ”Vantaa” muut merkitykset on käsitelty täsmennyssivulla.
Vantaa
Vanda
Vantaa.vaakuna.svg Vantaa.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti

VantaaMontage1(jpg).jpg
www.vantaa.fi
Sijainti 60°17′40″N, 025°02′25″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Perustettu 1351
– kauppalaksi 1972
– kaupungiksi 1974
Kokonaispinta-ala 240,34 km²
276:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 238,36 km²
– sisävesi 1,98 km²
Väkiluku 215 022
4:nneksi suurin 31.1.2016 [2]
väestötiheys 902,1 as./km² (31.1.2016)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 18,1 %
– 15–64-v. 67,4 %
– yli 64-v. 14,5 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 82,9 %
ruotsinkielisiä 2,7 %
– muut 14,4 %
Kunnallisvero 19 %
293:nneksi suurin 2016 [5]
Työttömyysaste 6,3 % (2007)
Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen[6]
Hallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen
Vantaan kaupunginvaltuusto 67 paikkaa
– puheenjohtaja Antti Lindtman
  2013–2016[7]
 • Kok.
 • SDP
 • Ps.
 • Vihr.
 • Vas.
 • Kesk.
 • RKP
 • KD

18
18
11
9
4
3
2
2

Vantaa (ruots. Vanda) on kaupunki Uudellamaalla. Se on väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin kaupunki. 2016-01-3131. tammikuuta 2016 Vantaan väkiluku oli 215 022 asukasta.[2]

Vantaan edeltäjän Helsingin pitäjän (ruots. Helsinge) historia ulottuu ainakin 1300-luvulle. Varhaisin säilynyt asiakirjamaininta Helsingin pitäjästä on vuodelta 1351, jota pidetään pitäjän synnyinvuotena. Helsingin pitäjästä tuli Helsingin maalaiskunta (ruots. Helsinge) 1865 annetun Suomen ensimmäisen kunnallislain johdosta. Vuonna 1972 Helsingin maalaiskunta muutettiin Vantaan kauppalaksi ja tämä vuonna 1974 nykyiseksi Vantaan kaupungiksi. Vantaa on maalaiskunnan ajoista lähtien kehittynyt nykyiselleen maaltamuuton ja hyvien liikenneyhteyksien ansiosta. Vantaalle ovat Espoon tapaan ominaisia esikaupunkimaiset lähiöt ja yhden selkeän keskustan puuttuminen. Keski-Vantaalla sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasema, Suomen päälentoasema.

Vantaa on pääkaupunkiseutuun kuuluva sisämaan kaupunki, joka sijaitsee kuitenkin lähellä Suomenlahden rannikkoa. Vantaan naapurikuntia ovat etelässä Helsinki, lännessä Espoo, luoteessa Nurmijärvi, pohjoisessa Tuusula ja Kerava sekä idässä Sipoo. Rakenteellisesti Vantaa kuuluu Helsingin kaupunkialueeseen[8][vanhentunut linkki] ja Helsingin seudun metropolialueeseen.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alavaa rannikkoseutua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskeltä Vantaata voi löytää näinkin rauhallisia alueita. Länsi-Vantaa on hajarakennettua aluetta. Kuva on Viinikkalasta.

Vantaa on pääosin jokien halkomaa alavaa aluetta ja sen pinta-ala oli 2016-01-01 1. tammikuuta 2016 maanmittauslaitoksen mittausten mukaan 240,34 km², josta 238,36 km² on maata ja 1,98 km² sisävesialueita.[1] Länsi-Vantaan läpi kulkee Vantaanjoki, ja Itä-Vantaalla virtaa Vantaanjoen sivujoki Keravanjoki. Vuosaaren mukana vuonna 1966 Helsingin maalaiskunta menetti kaimakaupungilleen lähes koko merenrannikkonsa. Kaakkoiskulmassaan Vantaa ulottui kuitenkin vielä vuoden 2008 loppuun saakka merenrantaan Porvarinlahdella, kunnes vuonna 2009 ranta-alue liitettiin Helsinkiin yhdessä osan Sipoota kanssa. Vantaasta tuli tuolloin muodollisesti Pohjoismaiden toiseksi suurin ”sisämaakaupunki” Tampereen jälkeen.lähde?

Vantaalla on järviä suhteellisen vähän ja ne ovat pieniä. Suurin niistä on Silvolan tekojärvi, joka liittyy pääkaupunkiseudun vedensaantijärjestelmään yhdessä Päijännetunnelin kanssa. Itä-Vantaalla on lisäksi virkistyskohteena tunnettu Kuusijärvi ja Länsi-Vantaalla Pähkinärinteen alueella on pieni Lammaslampi. Lisäksi Espoon Pitkäjärven koillisin kolkka ulottuu läntisen Vantaan puolelle Kehä III:n ja Hämeenkylän välisellä alueella. Vantaan länsirajalla Petikossa on vielä osa pienestä Odilammesta Vihdintien pohjoispuolella. Sipoonkorven kansallispuisto järvistä Vantaalle sijoittuvat Bisajärvi ja pääosa Gumböle träskistä. Hiekkakuoppiin muodostuneista lammista mainittakoon uimapaikaksi kunnostettu Vetokangas Vantaanlaaksossa ja Vaaralan Vaaralanlammet.[9]

Vantaan itäisimmät asuinalueet, Rajakylä ja Länsimäki sijaitsevat aivan Helsingin rajan pinnassa ja ne liittyvät viereisiin Helsingin puolella sijaitseviin Vesalan ja Mellunmäen asuinalueisiin. Mellunmäen metroaseman kääntöraiteisto sijaitsee osittain Vantaan puolella.lähde?

Vantaan kallioperä on vanhaa ja sitä leimaavat suuret ruhjelaaksot, kuten kaupungin alueen kaakkoiskulmasta Mustavuorenpäivitettävä kupeesta alkunsa saava pohjois–etelä-suuntainen ruhje. Itä- ja länsirajojen tuntumassa pinnanmuodot kohoavat paikoin jyrkästi noin 80 metrin korkeuteen merenpinnasta. Vantaan korkeimmat kukkulat ovat kuitenkin osin keinotekoisesti kasvatettuja täyttömäkiä: Petikonhuippu Petikossa (runsas 96 m; saattaa valmistuessaan kohota noin 120 metriin) ja Kulokukkula Korsossa (yli 93 m, huippua suunnitellaan nostettavaksi täyttömailla noin 105 metriin).[10][11]

Kallioperän maapeite on 10 000 vuotta sitten vetäytyneiden jääkauden jäämassojen muovaamaa. Mäkien laet ovat yleensä moreenisia tai paljaskallioisia, rinteet ovat hiekka- ja sorapitoisia. Vantaan keskiosan halki kulkee luode–kaakko-suuntainen harjujakso, joka on kaupungin parhaita pohjavesialueita. Jääkauden jälkeen suurin osa nykyisen kaupungin alueesta oli meren peitossa korkeimpia mäkiä lukuun ottamatta. Maan kohotessa jäljelle jäi pitkälle sisämaahan ulottuvia merenlahtia sekä Vantaanjoki, joka muutti lasku-uomaansa Mätäojasta Keravanjokeen noin 2 000 vuotta sitten. Lahdet huuhtoivat mäkien rinteitä jättäen niihin nykyisin havaittavia rantamuodostumia. Lisäksi ne keräsivät pohjaansa tasaisia savikkoja, jotka nyt muodostavat laaksoja erityisesti jokien varsilla.lähde?

Kasvillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaa kuuluu pohjoiseen havumetsä- eli boreaaliseen vyöhykkeeseen ja se edustaa kasvillisuudeltaan vyöhykkeen eteläisiä osia ja onkin vastakohtana karummalle Lapille, joka edustaa havumetsävyöhykkeen pohjoisosaa. Vantaa sijaitsee havumetsävyöhykkeen alavyöhykkeistä pohjoisemman Etelä-Suomen sisämaata luonnehtivan etelä-boreaalisen ja Lounais-Suomea luonnehtivan hemiboreaalisen alavyöhykkeen raja-alueella. Hemiboreaali on vaihettumisaluetta havu- ja lehtimetsien välillä, ja siellä kasvaa luonnostaan metsäpuina havupuiden seassa esimerkiksi tammea ja jalavaa. Vantaata halkovat jokilaaksot savikkoineen ovat olleet aiemmin täynnä reheviä lehtoja, mutta nykyisin suurelta osin viljelysmaata. Kuitenkin vielä paikoin niiden reunoilta alkavat rehevät sekametsät, jotka vaihtuvat paikoin varjoisiksi kuusikoiksi. Mätäojan varrella on säästynyt edustavia tervaleppäluhtia, joissa tavataan harvinaisia hyönteis- ja kasvilajeja. Vantaalla yleisin metsäkasvillisuustyyppi on kuusta ja koivua kasvava mustikkatyypin tuorekangasmetsä, sen sijaan jäkälää kasvavat kuivat kankaat kasvavat vain karuilla ja kallioisilla seuduilla. Toiseksi yleinen metsätyyppi on tuoreen kankaan kaltainen, mutta rehevämpi lehtomainen tuorekangasmetsä. Sen aluskasvillisuutta luonnehtivat mustikan lisäksi käenkaali, sudenmarja ja hiireporras, sekä paikoin valkovuokko. Reheviä lehtoja kasvaa näiden kahden vallitsevan metsätyypin seassa siellä täällä mosaiikkimaisesti, ja niissä tavataan yleisesti eteläisiä lehtolajeja, kuten sinivuokkoa. Vantaalla lehtojen kirjo on valtava, vaihdellen kosteista varjoisista kuusivaltaisista kotkansiipilehdoista, sinivuokkoa ja pähkinäpensasta kasvaviin kuiviin lehtoihin ja jalopuulehtoihin. Keväisin toukokuun ensimmäisillä viikoilla lähes kaikissa lehdoissa, ja lehtomaisissa metsissä kukkivat valkovuokot hyvin silmiinpistävästi, mikä on ominainen piirre Lounais- ja Etelä-Suomen metsäkasvillisuudelle. Vantaalla sijaitsee Suomen oloissa hyvin laaja tammilehto, Tammisto.lähde?

Vaikka Vantaa on pitkälle kaupungistunut, suuri osa sen pinta-alasta on yhä maaseutumaista peltoympäristöä tai metsää. Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua aluetta Vantaalla on 12,41 neliökilometriä (noin 5 % kaupungin pinta-alasta).[12]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan ilmastodiagrammi lentoaseman mittauspaikalta.

Vantaan ilmasto on viileänlauhkea kylmätalvinen ja lämminkesäinen. Kaupunki sijaitsee Köppenin ilmastoluokituksen mukaan Dfb-ilmastotyypin alueella lähellä sen ja kylmemmän Dfc-ilmastotyypin rajaa. Ilmastotyypille on ominaista alle −3 °C:n keskilämpötila kylmimpänä kuukautena ja kesällä 10–22 °C:n keskilämpötila vähintään neljänä kuukautena.

Helmikuu on kylmin kuukausi, jolloin keskilämpötila on keskimäärin noin −6 astetta.[13]selvennä Tämän jälkeen lämpötilat kohoavat nopeasti. Keskilämpötila on nollassa maaliskuun lopulla ja +5 asteessa tyypillisesti viikkoa ennen vappua. Nopeinta lämpeneminen on huhtikuun lopulla ja toukokuun alussa, ja +10 asteen keskilämpötilaraja saavutetaan toukokuun puolivälissä. Heinäkuu on lämpimin kuukausi, jolloin keskilämpötila on keskimäärin noin +17,7 astetta. Toiseksi lämpimin kuukausi on elokuu, jonka keskilämpötila on noin +16 astetta, kolmantena on kesäkuu, jolloin keskilämpötila on noin +14,5 astetta. [13] Hellepäiviä kertyy Vantaalla keskimäärin 17, ja näistä keskimäärin ýli puolet heinäkuussa. Satunnaisina vuosina hellettä voi esiintyä jopa syyskuussa. Kesän ukkoskausi on Vantaalla hyvin lyhyt ja vaihteleva: se alkaa tyypillisesti juhannuksen tienoilla, ja loppuu elokuun puolessa välissä, huipun ollessa heinäkuun viimeisellä viikolla.

Lämpötilojen aleneminen syksyisin on huomattavasti kevään nousua hitaampaa.[13] Päivälämpötilat laskevat pakkasen puolelle yleensä vasta joulukuussa, ja keskilämpötilakin vasta marraskuun ollessa pitkällä. Syksyisin ja alkutalvesta Vantaan yli liikkuu useita Atlantilta itään matkaavia myrskymatalapaineita. Sijainti rannikon tuntumassa Golfvirran vaikutusalueella tekee Vantaasta leveysasteeseensa nähden poikkeuksellisen lauhkean alueen.selvennä Esimerkiksi Grönlannin eteläkärki sijaitsee kaupunkia etelämpänä, samoin Labradorin niemimaan tundra-alueet. Ajanjakso, jolloin Vantaalla normaalisti on pysyvä lumi maassa, on yleensä joulukuun lopusta huhtikuun alkupäiviin, jolloin lumet sulavat nopeasti. Hellepäiviä Vantaalla kertyy kesässä yleensä 10–15 ja niitä esiintyy toukokuun lopusta elokuun puoleenväliin.

Keväät ovat sademäärältään huomattavasti syksyjä niukempia. Helmi-, maalis-, huhti- ja toukokuussa sataa kuukausittain vain 30–40 millimetriä. Kesä–heinäkuu on sateisempaa, ja elo-, syys-, loka- ja marraskuussa sataa 70–80 millimetriä kuukaudessa. Samaan aikaan on myös pilvisintä.selvennä Harppaus kuivempaan ja aurinkoisempaan suuntaan koetaan vastaavasti alkuvuodesta. Vantaan vuosisademäärä on vedeksi muunnettuna keskimäärin 662 millimertriä. [13]

Helsinki-Vantaan lentoaseman ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −2,4 −2,7 1,5 8,7 15,8 19,6 22,5 20,5 14,8 8,6 2,6 −0,7 ka. 9,1
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −8,1 −8,9 −5,4 −0,2 4,8 9,5 12,6 11,3 6,9 2,7 −2,1 −6 ka. 1,4
Vrk:n keskilämpötila (°C) −5 −5,7 −1,9 4,1 10,4 14,6 17,7 15,8 10,7 5,6 0,4 −3,2 ka. 5,3
Sademäärä (mm) 54 37 37 32 39 61 66 79 64 82 73 58 Σ 682
Sadepäivät (d) 23 20 17 12 12 14 13 15 16 18 21 24 Σ 205
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−2,4
−8,1
−2,7
−8,9
1,5
−5,4
8,7
−0,2
15,8
4,8
19,6
9,5
22,5
12,6
20,5
11,3
14,8
6,9
8,6
2,7
2,6
−2,1
−0,7
−6
S
a
d
a
n
t
a
54
37
37
32
39
61
66
79
64
82
73
58


Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Vantaan historia

Vantaan nimien historia ja alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin Hälsinglandista 1300-luvulla tulleet uudisasukkaat asettuivat asumaan nykyisen Vantaan alueelle ja he nimittivät paikalla virrannutta jokea Helsinginjoeksi (ruots. Helsingå tai Helsingaa). Vantaan alkuperäinen nimi, Helsingin pitäjä (ruots. Helsinge), sai nimensä tämän joen mukaan. Sama joki, tai oikeastaan yksi sen osista, Vanhankaupunginkoski, jonka nimenä oli aikoinaan Helsinge fors (Helsingin­koski), on antanut nimensä myös Helsingille (ruots. Helsingfors). Joen yläjuoksun varrella, erityisesti nykyisen Riihimäen seudulla asuneet hämäläiset kutsuivat samaa jokea Vantaanjoeksi alueella sijaitsevan Vantaanjärven ja Vantaa-nimisen kylän mukaan. Vantaanjoki (ruots. Vanda å) vakinaistuikin joen nimeksi 1500-luvulla. Myös Helsingin maalaiskunnan alueella, Vantaankosken länsipuolella, on vanhastaan ollut Vantaa (ruots. Vanda) -niminen kylä, joka alueeltaan vastasi lähinnä nykyistä Vantaanlaakson kaupunginosaa.lähde?

Vuonna 1865, kun kunnallishallinnosta annetun asetuksen mukaisesti perustettiin maalaiskunnat, siihenastisen Helsingin pitäjän nimeksi tuli Helsingin maalaiskunta.[14] Kun se yli sata vuotta myöhemmin aiottiin muuttaa kauppalaksi, nimivaihtoehtoina olivat muun muassa Helsingin kauppala, Helsinginjoen kauppala ja Vantaanjoen kauppala. Lopulliseksi nimeksi valittiin lyhyesti Vantaan kauppala Vantaanjoen mukaan. Vantaa tuli kauppalaksi vuoden 1972 ja kaupungiksi vuoden 1974 alussa.[14]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koko väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhän Laurin kirkko Vantaalla
Vantaankoski
Martinlaakson ostari, jonka paikalla sijainnut vanha liikekeskus purettiin. Uusi liikekeskus avattiin syksyllä 2011. Sen vieressä oleva Martintorni on Vantaan korkein tornitalo 56 metrin korkuisena.
Vantaanjoki
Martinlaakson lämpövoimalaitos
Rajakylän koulu
Myyrmannin ostoskeskus Myyrmäessä
Kartanonkoski

2016-01-31 31. tammikuuta 2016 Vantaalla asui 215 022 ihmistä. Vantaalaisista noin puolet on syntyperäisiä pääkaupunkiseutulaisia. Vantaan väestöstä oli vuonna 2000 oli syntyperäisiä vantaalaisia 26,4 prosenttia, vuoden 2015 alussa osuus oli 27,5 %. Helsingissä syntyneiden osuus oli tuolloin laskenut 19,6 prosenttiin ja Espoossa syntyneitä on muutama prosentti väestöstä. Ulkomailla syntyneiden osuus on kolminkertaistunut 2000-luvulla 4,2 prosentista (vuonna 2000) jo 12,8 prosenttiin (2015).[15]

Vantaan 15 vuotta täyttäneistä asukkaista peruskoulun jälkeisen tutkinnon oli suorittanut 68 prosenttia (vuoden 2013 lopussa). Väestöstä 32 prosenttia oli suorittanut siis enintään perusasteen tutkinnon. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 37 prosenttia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista (30 %) alimman korkea-asteen oli suorittanut 10 %, alemman korkeakouluasteen 11 % ja ylemmän korkeakouluasteen 9 % väestöstä. [16]

Vantaalainen tulonsaaja ansaitsee keskimäärin enemmän kuin muualla Suomessa, mutta vähemmän kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa.[17] Toisaalta asunnot ovat Vantaalla keskimäärin edullisempia kuin Helsingissä ja Espoossa.

Tuloerot Vantaan sisällä ovat varsin suuret lähiöseutujen ja pientaloalueiden välisten erojen takia. Naiset ansaitsevat keskimäärin 71 % miesten tuloihin nähden, mikä on hieman enemmän kuin koko maassa (69 %).lähde?

Vantaan väestö on Helsinkiä ja Espoota työväenluokkaisempaa: teollisuuden ja logistiikan työpaikkoja on runsaasti. Puolueista SDP:llä ja Vasemmistoliitolla on maan keskitasoa suurempi kannatus. Toisaalta vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Kokoomuksesta tuli Vantaan suurin puolue. Vantaalla asuvia kansanedustajia on tätä nykyä eduskunnassa kolme (eduskuntavaalit 2015).lähde?

Kaupungissa asuu paljon lapsiperheitä: noin 60 prosenttia kaikista talouksista. Vantaan väestöstä on 51,2 % naisia.lähde?

Vantaan väestönkehitys
Vuosi Asukasluku
1805¹ 4 840
1865² 6 974
1880² 7 819
1890² 8 865
1900² 11 110
1910² 18 321
1920² 22 368
1930² 23 558
1940² 31 511
1950 14 976
1960 41 906
1970 72 215
1980 129 918
1990 152 272
2000 176 386
2010 200 029
2020³ 215 547
2030³ 231 740
¹ Helsingin pitäjän kirkonkylän alue
² Helsingin maalaiskunta ennen vuoden
1946 suurta alueluovutusta Helsingille
(katso historia)
³ ennuste (2005)[18]selvennä

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Vantaan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
132 050
1985
  
143 844
1990
  
154 933
1995
  
166 480
2000
  
178 471
2005
  
187 281
2010
  
200 055
Lähde: Tilastokeskus.[19][vanhentunut linkki]


Ulkomaiden kansalaiset vuodenvaihteessa 2014/2015[15]
Kansallisuus Määrä
Viron lippu Viro 7 149
Venäjän lippu Venäjä 2 502
Somalian lippu Somalia 806
Serbia ja Montenegron lippu Serbia ja Montenegro 745
Irakin lippu Irak 602
Thaimaan lippu Thaimaa 555
Vietnamin lippu Vietnam 505
Turkin lippu Turkki 492
Kiinan lippu Kiina 402
Intian lippu Intia 320
Filippiinien lippu Filippiinit 249
Ulkomaiden kansalaiset vuodenvaihteessa 2014/2015[15]
Kansallisuus Määrä
Ukrainan lippu Ukraina 236
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta 210
Ruotsin lippu Ruotsi 186
Afganistanin lippu Afganistan 178
Sri Lankan lippu Sri Lanka 175
Nigerian lippu Nigeria 174
Portugalin lippu Portugali 172
Ghanan lippu Ghana 172
Muut maat 3 662
Valtioton tai tuntematon 292
Yhteensä 19 784
Väkiluvun muutos vuodesta 1900
Vuodet Väkiluvun muutos
19001910 +7 211
19101920 +4 047
19201930 +1 190
19301940 +7 953
19401950 −16 535
19501960 +26 930
19601970 +30 309
19701980 +57 703
19801990 +22 354
19902000 +24 114
20002010 +23 643

Kieliolot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaa on ollut enemmistöltään suomenkielinen 1900-luvun alun jälkeen. Ruotsinkielisten lukumäärä on pysynyt vuosikymmenien ajan suunnilleen samalla tasolla, mutta paikkakunnalle suuntautuneen muuttoliikkeen myötä ruotsinkielisten osuus väestöstä on ollut jatkuvasti laskusuuntainen. Vuonna 1960 vantaalaisista noin kymmenen prosenttia oli ruotsinkielisiä ja vuonna 1980 viisi prosenttia. Vuonna 2015 ruotsinkielisten osuus vantaalaisista oli 2,7 prosenttia.[20] Vertailuna Helsingissä ruotsinkielisiä on 6,0 % ja Espoossa 8,0 % (v. 2011). Vantaa on kuitenkin yhä virallisesti kaksikielinen, sillä kielilain mukaan kunta on säädettävä kaksikieliseksi, mikäli kielivähemmistön (suomi tai ruotsi) suuruus on vähintään 8 % tai 3 000 asukasta.[21] Väkilukuun suhteutettuna Vantaalla on kaikkein vähiten ruotsinkielisiä kaikista Suomen kaksikielisistä kunnista.

Vuoden 2015 alussa Vantaalla puhuttiin äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 112 eri kieltä.[20][22] Yleisimmät äidinkielet suomen ja ruotsin jälkeen ovat olleet 2000-luvunlla venäjä, viro ja somali. Vuodenvaihteen 2014/2015 kielitilastosta käy ilmi, että sekä viron että venäjän kielten osuudet olivat ohittaneet ruotsin, joka oli nyt neljänneksi puhutuin äidinkieli. Vuodentaitteessa 2014/2015 Vantaalla asui 30 263 henkilöä, joiden äidinkieli ei ollut mikään kolmesta kotimaisesta kielestä. Vieraskielisten yhteenlaskettu väestöosuus (14,4 %) on Suomen suurin, vaikka Helsingissä (osuus 13,5 %) ja Espoossakin (13,2 %) vieraskielistä väestöä on runsaasti.[22]

Colosseum Myyrmäessä
Tammiston luonnonsuojelualue
Hakunilan uimahalli
Väestön äidinkieli vuodenvaihteessa 2014/2015[22]
Äidinkieli Lukumäärä
Suomi 174 815
Viro 6 537
Venäjä 6 436
Ruotsi 5 704
Somali 2 188
Albania 1 705
Arabia 1 270
Vietnam 1 179
Englanti 1 064
Kurdi 978
Väestön äidinkieli vuodenvaihteessa 2014/2015[22]
Äidinkieli Lukumäärä
Turkki 815
Kiina 715
Thai 667
Persia 500
Espanja 341
Pandžabi 311
Tagalog 293
Saame 22
Muu 4 735
Tuntematon 528

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2015 alussa Vantaan 210 803 asukkaasta 61,9 % (139 443) kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon, 1,3 % (2 742) Suomen ortodoksiseen kirkkoon ja 2,3 % (4 804) muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan. Väestöstä 34,5 % (72 814) ei kuulunut mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan.[23] Vantaan suomenkielisestä väestöstä luterilaiseen kirkkoon kuului vuoden 2015 lopussa 70,5 prosenttia asukkaista.[24]

Vantaalla luterilaista kirkkoa edustavat Vantaan seurakunnat. Vantaan seurakuntayhtymään kuuluu kaikkiaan seitsemän seurakuntaa: Hakunilan seurakunta, Hämeenkylän seurakunta, Korson seurakunta, Rekolan seurakunta, Tikkurilan seurakunta, Vanda svenska församling ja Vantaankosken seurakunta.[24]

Tikkurilan ortodoksinen kirkko toimii Tikkurilan urheilupuiston vieressä Viertolassa.[25][26]

Vantaalla toimivia helluntaiseurakuntia ovat Korson helluntaiseurakunta, Vantaan Minttukirkko, Myyrmäen helluntaiseurakunta, Tikkurilan helluntaiseurakunta ja Vantaan Kotikirkko. Suomen Vapaakirkon Vantaan vapaaseurakunnan toimipiste sijaitsee Hiekkaharjussa, vapaaseurakunta on lisäksi perustanut Länsi-Vantaalle Askistoon Länsi-Vantaan vapaaseurakunnan. Vuodesta 2016 lähtien Vantaalla toimii myös Suomen evankelisluterilaiseen lähetyshiippakuntaan kuuluva Pyhän Kolminaisuuden luterilainen seurakunta.[27] Lähetyshiippakunta ei kuitenkaan ole Suomessa rekisteröitynyt uskonnolliseksi yhdyskunnaksi.selvennä

Jehovan todistajien Suomen haaratoimisto, joka on organisaation ylin porras Suomessa, sijaitsee Koivuhaassa.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Helsingin keskustaajama

Vuoden 2014 lopussa Vantaalla oli 210 803 asukasta, Vantaan taajama-aste on 99,7 prosenttia.[28] Asukkaista 206 908 asui taajamissa ja 3 895 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Vantaan taajamaväestö jakaantui kolmen eri taajaman kesken. Vuoden 2014 taajamaluettelon mukaan nämä taajamat ovat:lähde?

Taajamista Helsingin keskustaajama ulottuu Vantaan lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle. Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 214 210 asukasta ja sen pinta-ala on 669,31 neliökilometriä. Jokimaa-Vestran taajama sijaitsee Vantaan alueella. Söderkullan taajama sijaitsee pääosin Sipoossa ja osin myös Helsingin puolella.

Suuralueet ja kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan suuralueet ja kaupunginosat kartalla (1.1.2009)

Vantaa jakautuu seitsemään suuralueeseen. Nämä jakautuvat edelleen yhteensä 61 kaupunginosaan (väestö 1.1.2015).[29]

Suuralueilla on seuraavat kaupunginosat:[29]

1 Myyrmäen suuralue
10 Linnainen
11 Hämevaara
12 Hämeenkylä
13 Vapaala
14 Varisto
15 Myyrmäki
16 Kaivoksela
17 Martinlaakso
18 Vantaanlaakso
20 Askisto
26 Petikko
2 Kivistön suuralue
21 Piispankylä
22 Keimola
23 Kivistö
24 Lapinkylä
25 Myllymäki
30 Vestra
31 Luhtaanmäki
32 Riipilä
33 Seutula
34 Kiila
3 Aviapoliksen suuralue
40 Ylästö
41 Viinikkala
50 Tammisto
51 Pakkala
52 Veromies
53 Lentokenttä
4 Tikkurilan suuralue
60 Hiekkaharju
61 Tikkurila
62 Jokiniemi
63 Viertola
64 Kuninkaala
65 Simonkylä
66 Hakkila
67 Ruskeasanta
68 Koivuhaka
69 Kirkonkylä
5 Koivukylän suuralue
70 Koivukylä
71 Ilola
72 Asola
73 Rekola
74 Havukoski
75 Päiväkumpu
6 Korson suuralue
80 Matari
81 Korso
82 Mikkola
83 Metsola
84 Leppäkorpi
85 Jokivarsi
86 Nikinmäki
87 Vierumäki
88 Vallinoja
7 Hakunilan suuralue
90 Länsisalmi
91 Länsimäki
92 Ojanko
93 Vaarala
94 Hakunila
95 Rajakylä
96 Itä-Hakkila
97 Kuninkaanmäki
98 Sotunki

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveydenhuolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaalla on seitsemän terveysasemaa. Useimmilla suuralueilla on oma terveysasemansa, joskin Aviapoliksen ja Kivistön suuralueita palvellaan viereisten suuralueiden terveysasemilta.[30] Sairaaloita on kaksi: Peijaksen sairaala Asolassa, joka kattaa Vantaan ja Keravan väestön sairaalapalvelut, sekä Katriinan sairaala Seutulassa. Peijas vastaa äkillisistä terveyspalveluista, ja Katriina pitkäaikaishoidosta ja yleensä vanhusten hoidosta.[31]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusopetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaa tarjoaa monta mahdollisuutta perusopetuksen saralla, ja Vantaalla olikin keväällä 2016 yhteensä 44 suomenkielistä ja viisi ruotsinkielistä peruskoulua.[32][33] Kouluja on monen eri kokoisia, joista pienimpää edustaa ruotsinkielinen Helsingin pitäjän kyläkoulu Kyrkoby skola, joka on toiminut jo vuodesta 1837 samassa koulurakennuksessa.[34] Suurimmat peruskoulut ovat puolestaan yli 800 oppilaan suomenkielisiä yhtenäiskouluja kuten Mikkolan ja Lehtikuusen koulu. [35] Vantaan peruskoulut voidaan ryhmitellä suuralueiden mukaan kolmeen alueeseen:

1 Itäinen alue (Hakunila, Tikkurila)
Dickursby skola
Helsinge skola
Hevoshaan koulu
Hiekkaharjun koulu
Ilolan koulu
Itä-Hakkilan koulu
Jokiniemen koulu
Kuusikon koulu
Kyrkoby skola
Lehtikuusen koulu
Länsimäen koulu
Peltolan koulu
Päiväkummun koulu
Rajakylän koulu
Simonkallion koulu
Simonkylän koulu
Sotungin koulu
Viertolan koulu
Västersundoms skola
2 Koillinen alue (Korso, Koivukylä)
Havukosken koulu
Jokivarren koulu
Koivukylän koulu
Korson koulu
Kytöpuiston koulu
Leppäkorven koulu
Mikkolan koulu
Rekolan koulu
Rekolanmäen koulu
Ruusuvuoren koulu
Vierumäen koulu
3 Läntinen alue (Kivistö-Aviapolis, Myyrmäki)
Askiston koulu
Hämeenkylän koulu
Kaivokselan koulu
Kanniston koulu
Kartanonkosken koulu
Kilterin koulu
Kivimäen koulu
Kivistön koulu
Martinlaakson koulu
Mårtensdals skola
Pähkinärinteen koulu
Rajatorpan koulu
Seutulan koulu
Tuomelan koulu
Uomarinteen koulu
Vantaan kansainvälinen koulu
Vantaankosken koulu
Veromäen koulu
Ylästön koulu

Lukiot ja ammatillinen koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukioista viisi on suomenkielistä päivälukiota ja yksi ruotsinkielinen; joukossa on kaksi yli tuhannen oppilaan suurlukioita (Tikkurilan lukio ja Vaskivuoren lukio). Niiden lisäksi on Vantaan seudun steinerkoulu lukioineen, Sotungin etälukio ja Vantaan aikuislukio.[36] Ammatillista koulutusta antavista oppilaitoksista suurimmat ovat Vantaan ammattiopisto Varia ja Kauppiaiden kauppaoppilaitos Mercuria. Tämän lisäksi ammatillista koulutusta antavat Vantaalla Rikosseuraamusalan koulutuskeskus sekä Työtehoseura ja Edupoli, joista kaksi viimeksi mainittua tarjoaa nuorten ja aikuisten ammattikoulutusta ja järjestää ammatillisia näyttökokeita.[37] Erityisryhmille ammatillista koulutusta tarjoavat Keskuspuiston ja Kiipulan ammattiopiston Vantaan sivutoimipisteet. Myös ammatillisen koulutuksen yhteydessä on mahdollista suorittaa ylioppilastutkinto (kaksoistutkinto esimerkiksi Vantaan ammattiopisto Variassa).[38]

Vantaalla toimii yhdeksän lukiota:[36][38]

Korkeakoulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattikorkeakouluopetusta tarjoavat Metropolia ja Laurea. Metropolialla on toimipisteitä Myyrmäessä (teknillinen koulutus ja Metropolia Business School) ja Tikkurilassa (muotoiluinstituutti). Laurealla on sekä viestinnän että sosiaali- ja terveysalan opetusta Tikkurilassa.[39]

Opistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan aikuisopisto on yksi Suomen suurimmista kansalaisopistoista. Lisäksi opetusta tarjoavat Vantaan kuvataidekoulu, Vantaan musiikkiopisto sekä muutama yksityinen musiikkiopisto.


Koulutusta maahanmuuttajille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kieltä voi opiskella eri puolella Vantaata. Osa kursseista on ilmaisia ja osasta pitää maksaa kurssimaksu.[40]

Kaupunginkirjastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan kaupunginkirjastolla oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 12 toimipistettä ja 441 736 kirjaa.[12] Pääkirjasto on Tikkurilassa[41]

Liikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaalla on monipuoliset mahdollisuudet liikunnanharrastamiseen ja ulkoiluun. Erilaiset liikuntapaikat, ulkoilualueet, reitit ja ladut tarjoavat mahdollisuuksia nauttia liikunnasta, urheilusta ja ulkoilusta eri vuodenaikoina. Eritasoiset liikunta- ja urheilutapahtumat tuovat oman lisänsä kaupunkiin.

Hakunilan, Hiekkaharjun, Myyrmäen ja Tikkurilan urheilupuistot tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet liikunnan harrastus- ja kilpailutoiminnan ja tapahtumien järjestämiseen sekä ulkoiluun ja virkistykseen. Monipuoliset lähiliikuntapaikat ovat kaikkien käytössä ilman varattuja vuoroja. Tällaisia paikkoja on mm. Hiekkaharjussa, Kaivokselassa, Kartanonkoskella, Kulomäessä, Korsossa ja Martinlaaksossa.

Vantaalla on viisi uimahallia, jotka sijaitsevat Hakunilassa, Korsossa, Martinlaaksossa, Myyrmäessä ja Tikkurilassa, jossa on myös 50 metrin allas. Yleisurheilukenttiä on Hakunilassa, Hiekkaharjussa ja Myyrmäessä. Jäähalleja on neljä: Trio Areena ja Trio harjoitusjäähalli sekä kaksi Myyrmäen jäähallia. Energia Areena soveltuu monipuolisesti mm. liikunta-, kulttuuri- ja messutapahtumien järjestämiseen. Vantaalla sijaitsee lisäksi mm. Myyrmäki-halli, jalkapallostadion, Myyrmäen ja Tikkurilan (Trio Sport Center) urheilutalot, Rajakylän tenniskeskus, kaksi ylipainehallia, tekonurmia ja kaksi tekojäätä.

Vantaalla järjestetään vuosittain erilaisia liikunta- ja urheilutapahtumia, mm. eri lajien alue- ja valtakunnallisia kilpailuja, palloilulajien turnauksia, maraton-, triathlon- ja pyöräilytapahtumia. Jalkapallon miesten Veikkausliigaa ja naisten Liigaa pelaavat PK-35 Vantaan joukkueet, jääkiekon Mestistä Kiekko-Vantaa, amerikkalaisen jalkapallon Vaahteraliigaa TAFT, lentopallon miesten Mestaruusliigaa Korson Veto ja käsipallon miesten SM-liigaa Atlas Vantaa.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppakeskus Jumbo on Vantaan Pakkalassa sijaitseva pohjoismaiden kolmanneksi suurin kauppakeskus.

Vantaan kaupungin talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan kaupungin talous on viime aikoina ollut huonossa kunnossa ja Vantaa onkin Suomen velkaantuneimpia kaupunkeja, mikä on näkynyt muun muassa kiinteistöverossa ja kunnallisverossa verrattuna naapurikaupunkeihin.lähde? Yli puolet koko kaupungin veloista koostuu kaupungin omistamista vuokra-asunnoista (VAV Asunnot Oy).[42] Vantaa alkoi velkaantua 2000-luvun alussa osaksi valtion tuen (valtionosuus) pienentymisen takia. Lapsiperheiden suuren määrän takia Vantaan sosiaalimenot ovat naapurikuntiaan paljon suurempia. Tästä huolimatta Vantaan kaupunki ei ole alkanut vähentää työntekijöidensä määrää. Kaupunginjohtajan Juhani Paajasen mukaan näyttää siltä, että pahin on ohi. Hänen mukaansa menot on saatu pysymään kurissa ja kaupungin tulot – sekä verot että valtionosuudet – ovat kasvussa.[43] Toisaalta kaupunki on joutunut kriisiin pääosin siksi, koska se on tehnyt laajoja investointeja omaan taseeseen velkarahalla. Omaisuuden myyntiä ei ole harjoitettu juuri 2000-luvulla. Myynnillä olisi kuitenkin voitu vähentää velkaantumista.[42]

Vaikka kunnassa on runsaasti hyvin koulutettua ja suurituloista väestöä maksamassa veroja, Vantaa siirtää suuren osan verotuloistaan köyhemmille kunnille verotulontasauslakiin liittyen, mikä selittää kunnan velkaantuneisuutta ja julkisten palveluiden kehnoutta.lähde?

Työpaikat ja teollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvien liikenneyhteyksien seurauksena Vantaalle on keskittynyt runsaasti muun muassa elintarvike-, LVI,- kone- ja laiteteollisuutta sekä yritystoimintaa. Teollisuusalueita on Kehä III:n varrella, erityisesti lentoaseman yhteydessä ja viereisissä Viinikkalan, Veromiehen, Pakkalan ja Koivuhaan kaupunginosissa sekä Hakkilassa, jonne kulkee pistoraide pääradalta. Lentokentän ympäristöön on syntynyt niin kutsuttu lentokenttäkaupunki, Aviapolis, jossa on muun muassa suuria logistiikka-alan ja korkean teknologian yrityksiä. Vuonna 2000 oli 74,6 prosenttia työpaikoista palvelualoilla, 23,8 jalostuksessa ja vain 0,5 maataloudessa. Vuonna 2001 kaupungin työpaikkaomavaraisuusaste oli kohonnut 97,1 prosenttiin. 2000-luvulla Vantaan työpaikkojen määrä on lisääntynyt noin 15 %.lähde?

Tilastokeskuksen StatFin-tilastopalvelun mukaan Vantaa tarjosi vuonna 2003 yhteensä 94 361 työpaikkaa. Palkansaajiksi katsottiin 94,7 % (89 347) ja yrittäjiksi 5,3 % (5 014) työssäkäyvien kokonaismäärästä.[44]selvennä

Yksityinen sektori muodosti kaksi kolmasosaa (67 %) Vantaan palkansaajille tarjoamista työpaikoista, joskin julkisen talouden osuus oli myös merkittävä. Palkansaajien työpaikat jakautuivat eri sektoreille seuraavasti (lukumäärä vuonna 2003):

  • Yksityinen sektori 67,0 % (59 834)
  • Kunta 16,1 % (14 368)
  • Valtioenemmistöinen osakeyhtiö 12,3 % (11 033)
  • Valtio 4,6 % (4 089)
  • Tuntematon 0,0 % (23).

Mielenkiintoisen tulevaisuuden mahdollisuuden Vantaalle ja koko pääkaupunkiseudulle tarjoaa Kehärata, joka mahdollistaa huomattavan sekä asuntojen että työpaikkojen kasvumahdollisuuden ja tarjoaa suoran junaratayhteyden pääradasta lentoasemalle. Kehärata vaatii Vantaalta ainakin yli sadan miljoonan euron investoinnin. Helsinki puolestaan on jo vuosikymmeniä ajanut pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä alueen kehittämiseksi. Vantaa, Espoo ja Kauniainen ovat joka kerta torjuneet ehdotuksen, joskin Vantaa hieman hitaammin kuin muut. Vantaan kunnan- ja kaupunginjohtajat ovat toistuvasti torjuneet ehdotuksen peläten Vantaan muuttumista Helsingin ”takapihaksi”. Helsinki on laajentunut Vantaan suuntaan läpi viime vuosisadan, muun muassa vuoden 1946 suuri alueluovutus ja vuoden 1966 Vuosaaren menetys. Niin sanottu Sipoo-liitos katkaisi Vantaan viimeisenkin meriyhteyden.lähde?

Yritysten ja virastojen pääkonttorit Vantaalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finavian pääkonttori Helsinki-Vantaan lentoasemalla
Pöyryn pääkonttori Martinlaaksossa
Finnairin pääkonttori
  • Aaro Forsman, teetalo
  • Atea Finland Oy, tietotekniikkatuotteet, -ratkaisut ja -palvelut
  • Blue1, lentomatkustus
  • Cramo (ent. Rakentajain Konevuokraamo), rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraus sekä siirtokelpoisten tilojen vuokraus ja myynti
  • Fazer, makeisten valmistusta Vantaalla (kotipaikka Helsingissä)
  • Finavia, lentokenttä- ja lennonvarmistuspalveluiden tuotto
  • Finnair, lentomatkustus ja -rahti (pääkenttä ja -konttori Helsinki-Vantaa, kotipaikka Helsinki)
  • Ilmailuhallinto, kansallinen ilmailuviranomainen
  • ISS Palvelut, siivous-, toimisto-, kiinteistön ylläpito-, ruokailu- ja turvallisuuspalvelukonserni ISS:n Suomen pääkonttori
  • Keskusrikospoliisi, vakavimman, erityisesti järjestäytyneen ja ammattimaisesti toimivan, rikollisuuden torjunta ja tutkinta
  • Laattapiste, kylpyhuoneiden ja muiden kosteiden tilojen laatat, hanat ja muut tarvikkeet sekä asennuspalvelut
  • Lite-On Mobile, elektroniikan komponenttien valmistus
  • Marioff, tulipalojen sammutustekniikka
  • Metsähallitus, valtion maa- ja vesialueiden hoito ja käyttö
  • Metsäntutkimuslaitos, metsäntutkimus
  • Nordqvist, teetalo
  • Okmetic, piikiekkojen valmistus
  • Onninen Oy, sähkö-, LV-, ilmastointi- ja kylmäalan tuotteita sekä materiaaleja
  • Paroc, eristevalmistaja
  • Pekkaniska, nosturialan yritys
  • Pöyry, konsultointi- ja suunnitteluyritys
  • R-kioski Oy, kioskikauppa
  • Suomen Rahapaja Oy, rahojen valmistus ja myynti
  • Shell Oy Ab, öljykauppa (Suomen pääkonttori)
  • Suunto, urheiluinstrumentit
  • Tamro, tukkukauppa
  • Tikkurila Oyj, maalien valmistus ja jakelu
  • Uponor Oyj, talotekniikan lämmitys- ja putkijärjestelmien toimittaja
  • Vaisala, ympäristönmittauslaitteiden ja -mittausverkkojen valmistus
  • Vantaan Energia, Vantaan kaupungin 60-prosenttisesti omistama energiayhtiö
  • Veikkaus, valtion rahapeliyhtiö
  • VAV Asunnot Oy, vuokra -ja osaomistusasuntojen tarjoaja

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehä III Kalkkikallio
Lentokoneita elokuisena aamuna Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Lentoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tikkurilan rautatieasema on Vantaan rautatieasemista vilkkain.

Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen suurin lentoasema. Vuonna 2014 sen matkustajamäärä oli 15,9 miljoonaa.[45] Lentoasema on menestynyt hyvin kansainvälisissä vertailuissa.[46] Lentoasema jakaa Vantaan karkeasti itä- ja länsiosaan: hallinnollinen keskus ja suurin väestökeskittymä sijaitsee pääosin Itä-Vantaalla.

Rautatieliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan halki kulkee kolme rautatietä: päärata Itä-Vantaan läpi ja Vantaankosken rata, joka jatkuu Vantaankoskelta Länsi-Vantaalta Kehäratana Kivistön ja Lentoaseman kautta Tikkurilaan. Rautatieasemia on 14 ja niillä pysähtyvät lähijunat. Kaikki kaukojunat, myös Venäjälle kulkevat, pysähtyvät Tikkurilan asemalla, josta on vaihtoyhteys lentoasemalle kulkeviin lähijuniin. Tikkurilan ohittavat pysähtymättä ainoastaan eräät kirjaintunnuksettomat taajamajunat.

Vantaankosken radan asemat ovat Myyrmäki, Louhela, Martinlaakso ja Vantaankoski. Kehäradan asemia ovat Vehkala, Kivistö, Aviapolis, Lentoasema ja Leinelä. Pääradan asemat ovat Tikkurila, Hiekkaharju, Koivukylä, Rekola ja Korso. Suoria linja-autojen paikallisvuoroja liikennöidään lentoasemalle myös Martinlaakson ja Vantaankosken sekä Korson ja Koivukylän rautatieseisakkeilta. Korson ja Savion asemien välille on alustavasti suunniteltu uutta Vallinojan asemaa työnimenään Urpia. Pääradalle lisättiin vuonna 2004 neljäs raide Keravalle asti, joten lähijunaliikenne kulkee nykyään omilla raiteillaan kaukoliikenteestä erillään. Kesällä 2015 valmistui Kehärata, joka yhdisti pääradan ja Vantaankosken radan kulkien lentoaseman kautta.[47] Kehäradan valmistuminen kiihdyttää uusien asuin- ja työpaikka-alueiden kehittämistä. Esimerkiksi Vantaankosken alueella tyopaikkamäärä on kaksinkertaistumassa. Alueelle haetaan suunnitteluideoita ideakilpailun avulla.[48]

Tieliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan läpi kulkee kolme moottoritietä: maakunnallinen Tuusulanväylä sekä valtakunnalliset Hämeenlinnan- ja Lahdenväylä. Useimmat pääkaupunkiseudun liikennettä välittävät päätiet kulkevat Vantaan läpi. Näitä ovat Kehä III, Vihdintie, Hämeenlinnanväylä, Tuusulanväylä, Lahdenväylä ja Porvoonväylä. Linja-autoliikenne on kattavaa: erilaisia linjoja on yli sata, joista suurin osa on Vantaan kaupungin sisäisiä linjoja sekä osa Helsinkiin, Espooseen ja Keravalle meneviä pääkaupunkiseudun seutulinjoja.

Vantaan pikavuoropysäkeistä sijoittuvat Hämeenlinnanväylälle Kaivoksela, Martinlaakso ja Keimolanportti, Tuusulanväylälle Tammisto sekä Tuusulanväylän ja lentoaseman välille Vantaanportti ja Ilmakehä. Tuupakka Kehä III:n yhteydessä on Lentoasema-Tampere-vuorojen käytössä. Lahdenväylälle ei Vantaan alueella sijoitu pikavuoropysäkkejä. Lahden ja lentoaseman väliset pikavuorot kuitenkin ajetaan Korson pikavuoropysäkin kautta. Pikavuorot lentoasemalta Porvoon ja Kotkan suuntaan pysähtyvät Kehä III:lla Tikkurilan tienhaarassa.

Liikennemelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenteellisenä keskuksena Vantaalle aiheutuu haittaa lentokoneiden, rautateiden sekä moottoritieliikenteen laajalle ulottuvasta melusta ja saasteista. Meluselvityksen mukaan yli 77 000 vantaalaista asuu yli 55 dB:n melualueella. Vantaalla tieliikenteen melua aiheuttavat Kehä III, Vihdintie, Hämeenlinnanväylä, Tuusulanväylä, Lahdenväylä ja Porvoonväylä. Noin 7 000 vantaalaista asuu lentoliikenteen melualueella ja noin 9 000 vantaalaista asuu rautatieliikenteen melualueella.[49]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Energia-areena Myyrmäessä.

Vantaalla on yleisurheilukenttiä muun muassa Hakunilassa, Hiekkaharjussa, Korsossa ja Myyrmäessä. Johtavat vantaalaiset yleisurheiluseurat ovat Kenttäurheilijat-58 ja Vantaan Salamat. Tikkurilan Valtti-Areenalla pelaava Mestis-joukkue Kiekko-Vantaa on Vantaan johtava jääkiekkoseura.[50] Jalkapallossa Myyrmäen ISS Stadionilla kotipelinsä isännöivä PK-35 Vantaa pelaa kaudesta 2015 alkaen Veikkausliigassa.[51][52] PK-35:n naisten joukkue on voittanut viime vuosina useita Suomen mestaruuksia.[51][53] Lähes jokaisella lähiöllä on omat jalkapalloseuransa.[50]

Koripalloa Vantaalla pelaa Pussihukat Myyrmäen Energia Areenalla ja lentopalloa Korson Veto. Käsipallossa Atlas ja amerikkalaisessa jalkapallossa TAFT ovat oman lajinsa perinteisimpiä seuroja pitkällä pääsarjatason historiallaan ja runsaalla junioriorganisaatiollaan.Vantaan maraton on järjestetty vuodesta 1994 Tikkurilan urheilupuiston ympäristössä.[54]

Urheiluseuroja[50]

Kulttuuri ja tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaa-palkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan kulttuuripalkinto myönnetään vuosittain hakemuksetta tunnustuksena merkittävistä ansioista taiteen ja kaupungin taide-elämän hyväksi Vantaan kaupungissa vakituisesti asuvalle henkilölle tai kaupungissa toimivalle yhteisölle. Ensimmäisen kerran palkinto myönnettiin vuonna 1976.

Päätöksen Vantaan kulttuuripalkinnon myöntämisestä tekee kaupunginhallitus vapaa-ajan lautakunnan esityksestä. Palkinnon suuruus on 10 000 €.

Palkinnonsaajia ovat olleet muun muassa kuvanveistäjä Heikki Häiväoja, kirjailija Alpo Ruuth, elokuvaohjaaja Matti Kassila, arkkitehti Alpo Halme, Vantaan Lapsibaletti, viihdetaiteilija Virve Rosti ja oopperalaulaja Esa Ruuttunen.[55]

Vantaan kaupunginmuseo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan kaupunginmuseo sijaitsee Tikkurilan vanhassa asemarakennuksessa.[56][57] Kaupunginmuseo muutti Suomen vanhimpaan, vuonna 1862 valmistuneeseen kiviseen asemarakennukseen sen restauroinnin jälkeen syksyllä 1990.[58] Punatiilisen museon ensimmäiset kaksi kerrosta ovat näyttelytiloina ja kolmannessa kerroksessa sijaitsevat kaupunginmuseon henkilökunnan toimitilat.

Symbolit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan nimikkoeläin on Vantaan vaakunassakin esiintyvä lohi, perinneruoka lohikeitto ja nimikkokasvi metsäorvokki.[14][59]

Tiedekeskus Heureka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heurekan symboli, Anssi Asunnan teos Neljä kuutiota, on kuutioilta näyttävä optinen illuusio.

Huhtikuussa 1989 avattu Heureka on suomalainen tiedekeskus Vantaan Tikkurilassa. Tiedekeskuksen tarkoituksena on tieteellisen tiedon ymmärrettävyyden lisääminen ja tiedeopetuksen menetelmien kehittäminen. Nimi Heureka viittaa Arkhimedeen sanomaksi arveltuun lauseeseen ”Olen keksinyt sen!”

Ankkarock ja Tikkurila-festivaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ankkarock oli jokavuotinen, useimmiten elokuun alussa Vantaan Korsossa järjestetty rock-festivaali. Tapahtuma alkoi vuonna 1989 ilmaiskonserttina ja järjestettiin sen jälkeen vuosittain. Viimeinen Ankkarock juhlittiin vuonna 2010.

Uudempaan vantaalaista kesäfestivaaliperinnettä edustaa vuodesta 2014 lähtien heinäkuun loppupuolen viikonloppuna Hiekkaharjun urheilukentällä järjestetty Tikkurila-festivaali.[60][61]

Vantaan musiikkijuhlat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan barokki -niminen festivaali järjestettiin kuutenatoista kesänä ennen kuin se lakkautettiin vuonna 2008. Vuonna 2010 perustettiin Vantaan musiikkijuhlat, joka jatkaa Vantaan barokin perinnettä ainakin siinä mielessä, että sekin painottaa vanhaa musiikkia. Uuden festivaalin kattama ajanjakso on kuitenkin laajempi, ja taiteellisen johtaja Markku Luolajan-Mikkolan mukaan siellä keskitytään ennemmin periodisoittimiin kuin mihinkään tiettyyn aikakauteen.[62]

Konserttitalo Martinus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Martinlaaksossa sijaitseva vuonna 1987 valmistunut konserttitalo Martinus tarjoaa tiloja erilaisille tapahtumille kokouksista ja seminaareista kulttuuritilaisuuksiin.

Hyvän akustiikan ansiosta konserttisalissa on tehty monia nauhoituksia äänitteitä varten. Salissa on tehty runsaasti myös tv-nauhoituksia. Katsomopaikkoja salissa on 410 henkilölle, joista kuusi on invalidipaikkoja. Konserttitalon lämpiössä on mahdollisuus järjestää pienimuotoisia konsertteja ja muita tapahtumia. Martinus on Markku Johanssonin johtaman Vantaan viihdeorkesterin kotisali.

Myyrmäkitalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läntisellä Vantaalla olevassa Myyrmäkitalon monitoimikeskuksessa sijaitsevat muun muassa pääkirjastotason palveluja tuottava Myyrmäen kirjasto (toinen vastaava Vantaalla on Tikkurilan kirjasto), Vantaan taidemuseo ja 188-paikkainen nousevakatsomoinen auditorio. Auditoriossa toimii elokuvateatteri Kino Myyri. Keskuksen opetustilojen pääkäyttäjiä ovat Vantaan kuvataidekoulu, Vantaan aikuisopisto ja monet harrastekerhot. Syksyllä 1993 valmistunut monitoimikeskus sijaitsee lähellä Myyrmäen asemaa ja kauppakeskus Myyrmannia.

Tunnettuja vantaalaisia kuoroja ja yhtyeitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

lähde?

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan suosituin nähtävyys on tiedekeskus Heureka (318 699 kävijää vuonna 2011).[12] Muita nähtävyyksiä ovat:

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaalla on 12 ystävyyskaupunkia:[12]

Tunnettuja vantaalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

lähde?

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2016. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.2.2016.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2016 24.11.2015. Verohallinto. Viitattu 8.1.2016.
  6. Johtoryhmä Vantaan kaupunki. Viitattu 8.1.2016.
  7. Kunnallisvaalit 28.10.2012 – Vantaa 6.11.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 6.1.2013.
  8. Helsinki 2010. Ympäristö.fi. Viitattu 9.4.2013.
  9. kartta.vantaa.fi (Haku hakusanoilla Silvolan tekojärvi, Kuusijärvi, Lammaslampi, Espoon Pitkäjärvi, Odilampi, Bisajärvi, Gumböle träsk, Vetokangas. Valinnat: Aluejaot: Suuralueet ja Kaupunginosat) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 28.5.2016.
  10. Kaisa Hakkarainen: Vantaan korkein kohta kasvaa entisestään: Kulokukkulan virkistyskäyttö voi lykkääntyä jopa 20 vuodella 15.3.2015. Helsingin Sanomat, hs.fi. Viitattu 29.5.2016.
  11. kartta.vantaa.fi (karttaaineiston korkeusmallin mukaan Petikonhuippu nousee yli 96 metriin ja Kulokukkula yli 93 metriin) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 29.5.2016.
  12. a b c d e f g h i j k l m Vantaa taskussa (pdf) 2013. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 29.5.2016.
  13. a b c d Vantaa, Finland Gaisma. Matti Tukiainen. Viitattu 5.1.2013.
  14. a b c Lyhyesti tietoa Vantaasta (Muutosvuosi Helsingin maalaiskunnaksi, Vantaan kauppalaksi ja kaupungiksi sekä nimikkolajit mainittu sivun oikeassa laidassa) Vantaan kaupunki, vantaa.fi.
  15. a b c Vantaan väestö 2014/2015 (pdf) (Taulukko 1.25 (Ulkomaalaistaustaiset, ulkomaan kansalaiset ja ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset sukupuolen ja kansalaisuuden/syntymämaan mukaan vuodenvaihteessa 2014/2015) sivulla 71/133 sekä kappaleet 1.6 (Syntymäpaikka) ja 1.7 (Kansalaisuus) s. 15-17/133) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 28.5.2016.
  16. Vantaan väestö 2014/2015 (pdf) (Luku 1.9 Koulutus sivulla 18/133) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 29.5.2016.
  17. Tilastokatsaus 4:2013 Vantaa
  18. Väestöennuste 2005, sivu 19
  19. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  20. a b Vantaan väestö, 2014/2015, s. 14
  21. Kielilaki 5 §
  22. a b c d Vantaan väestö 2014/2015 (pdf) (Taulukko 1.20 (Koko väestö äidinkielen ja sukupuolen mukaan sekä suuralueiden väestö äidinkielen mukaan vuodenvaihteessa 2014/2015) sivulla 61/133 sekä kohta 1.5 (Äidinkieli) s. 14-15/133) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 29.5.2016.
  23. Vantaan väestö 2014/2015 (pdf) (Taulukko 8 ja kappale 1.8 sivulla 18/133) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 28.5.2016.
  24. a b Tietoa Vantaan seurakunnista vantaanseurakunnat.fi. Viitattu 28.5.2016.
  25. kartta.vantaa.fi (Haku hakusanalla Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko. Valinnat: Aluejaot: Suuralueet ja Kaupunginosat) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 28.5.2016.
  26. Kristuksen taivaaseen astumisen kirkko (Tikkurilan ortodoksisen kirkon sivut) Helsingin ortodoksinen seurakunta, hos.fi. Viitattu 28.5.2016.
  27. Pyhän Kolminaisuuden luterilainen seurakunta perustettiin Vantaalle (Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan sivut) Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta. Viitattu 8.6.2016.
  28. Kuntien avainluvut, Vantaa Tilastokeskus, stat.fi. Viitattu 29.5.2016.
  29. a b Vantaan väestö 2014/2015 (pdf) (Kartta: Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 1.1.2015 sivulla 132/133) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 29.5.2016.
  30. Terveysasemat vantaa.fi. Viitattu 28.5.2016.
  31. Osastot ja yksiköt www.vantaa.fi. Viitattu 10.6.2016.
  32. Suomenkieliset peruskoulut Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 28.5.2016.
  33. Grundläggande utbildning. Skolornas kontaktuppgifter Vanda stad, vanda.fi. Viitattu 28.5.2016. (ruotsiksi)
  34. Kyrkoby skola Vanda stad, vanda.fi. Viitattu 28.5.2016. (ruotsiksi)
  35. Peruskoulun oppilaat 20.9.2014 (pdf) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 28.5.2016.
  36. a b Lukiokoulutus Vantaalla Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 28.5.2016.
  37. Ammatillinen koulutus Vantaalla Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 28.5.2016.
  38. a b Lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus Vantaalla (pdf) 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi.
  39. Laurea-ammattikorkeakoulu www.laurea.fi. Viitattu 10.6.2016.
  40. Koulutusta maahanmuuttajille www.vantaa.fi. Viitattu 9.6.2016.
  41. Armi Suojanen: Sunnuntaista sukeutui hyvä päivä käydä kirjastossa Vantaan Sanomat, vantaansanomat.fi. 28.1.2016. Viitattu 10.6.2016.
  42. a b Bo-Erik Ekström, Board & Management Services Oy: Vantaan kuntakonsernianalyysi 2005 (pdf) (ppt-esitys) 28.10.2005. asiakasomistajat.com.
  43. Pauli Juusela: Kaupunkien yhdistäminen on viimeinen vaihtoehto 10.01.2006. Vantaan Lauri, vantaanlauri.fi.
  44. Työpaikat alueittain työpaikkasektorin mukaan, vuosi 2003, 092 Vantaa
  45. Tietoa Finnaviasta/Liikennetilastot/2014 2015. Finavia. Viitattu 24.2.2015.
  46. Helsinki-Vantaan palvelut palkittu useaan kertaan Finavia. Viitattu 6.1.2013.
  47. Liikennevirasto.fi
  48. Uusi Vantaankoski -ideakilpailu www.uusivantaankoski.fi. Viitattu 13.1.2016.
  49. http://svenska.yle.fi/artikel/2014/12/02/det-har-leder-till-somnbrist-och-hjartproblem-i-vanda
  50. a b c Liikuntajärjestöt ja urheiluseurat Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 10.6.2016.
  51. a b Esittely PK-35 Vantaa, pk35vantaa.fi. Viitattu 10.6.2016.
  52. PK-35 Vantaa pk35vantaa.fi. Viitattu 10.6.2016.
  53. PK-35 Vantaa palloliitto.fi. Viitattu 10.6.2016.
  54. Vantaan maraton. Historia Vantaan maraton, vantaanmaraton.fi. Viitattu 10.6.2016.
  55. Vantaa.fi
  56. Vantaan kaupunginmuseo (ilmainen sisäänpääsy) museot.fi. Viitattu 30.5.2016.
  57. Vantaan kaupunginmuseo Tikkurilassa Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 30.5.2016.
  58. Tietoa museosta Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 30.5.2016.
  59. Kaisa Halonen, Heli Kulmavuori ja Nina Riutta: 10 löytöä Vantaalta (kohta Kalaisin keitto) 10.01.2006. Vantaan Lauri. Viitattu 29.5.2016.
  60. Uusi jättifestari aloittaa Vantaalla – Tikkurila-festivaalilla nähdään huippuartisteja 4.2.2014. Vantaan Sanomat, vantaansanomat.fi. Viitattu 30.5.2016.
  61. Tikkurila Festivaali tikkurilafestivaali.fi/. Viitattu 30.5.2016.
  62. Vantaan barokin renessanssi. Yle.fi
  63. viihderavintola Tulisuudelma
  64. Koko perheen Kuusijärvi
  65. Suomen Ilmailumuseo

Viittausvirhe: <ref>-elementin nimeä ”kartta.vantaa-golf”, johon viitataan elementissä <references> ei käytetä edeltävässä tekstissä.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vantaa.
Wikisanakirja
Wikisanakirjassa on tähän liittyvä sananselitys: Vantaa.

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sirpa Leskinen ja Petro Pesonen: Vantaan esihistoria (2008)