Uponor

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uponor Oyj
Uponor-Logo.svg
Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: UPONOR
Perustettu 1918
(Lahden puuseppätehdas Oy)
Toimitusjohtaja Jyri Luomakoski[1]
Kotipaikka Helsinki[2][1]
Toimiala Rakennustarvikkeet
Tuotteet Lämmitys- jäähdytysjärjestelmät,
käyttövesijärjestelmät,
yhdyskuntatekniset putkijärjestelmät
Liikevaihto Nousua 1 196,3 milj. euroa (2018)[3]
Liikevoitto Nousua 106,7 milj. euroa (2018)[3]
Henkilöstö Nousua 4 100 (2018)[3]
Kotisivu www.uponor.fi

Uponor Oyj on yksi johtavista rakennusten sisäilmasto- ja putkijärjestelmien toimittajista maailmassa.lähde? Uponor toimii lähinnä Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoilla, mutta sen tuotteita myydään yli sadassa eri maassa. Pohjoismaissa Uponor on myös merkittävä ympäristö- ja yhdyskuntatekniikan putkijärjestelmien toimittaja.

Toimintaa Uponorilla noin 30 maassa. Yhtiössä työskentelee noin 4 100 henkeä (2018)[3].

Uponorin osake on noteerattu Helsingin pörssissä 6. kesäkuuta 1988 alkaen. Uponor kuuluu suurten yhtiöiden luokkaan (Large Cap). Uponor Oyj:n kotipaikka on Helsinki, mutta yhtiön pääkonttorilla on katuosoite (Äyritie 20) Vantaan Veromiehen kaupunginosan Avia Forumissa aivan Kehä III:n äärellä ja Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä.[1][4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsernin emoyhtiön juuret ulottuvat vuoteen 1918, jolloin Aukusti Asko-Avonius perusti myöhemmin Asko-nimellä tunnetuksi tulleen puusepäntehtaan Lahteen. Askon sisaryhtiö Upo Oy perustettiin vuonna 1938, ja tuotanto laajeni metallituotteisiin ja kodinkoneisiin 1940- ja 1950-luvuilla. Muoviputkien tuotanto käynnistettiin vuonna 1965.[5]

Asko Oyj:n tytäryhtiö Oy Uponor Ab perustettiin vuonna 1982.[5] Yhtiö kasvoi voimakkaasti koko 1980- ja 1990-luvuilla yritysostoin ja laajeni Pohjoismaihin, Eurooppaan sekä Pohjois-Amerikkaan. Vuonna 1988 Uponor laajensi toimintaansa rakennusten lämminvesijärjestelmiin ostamalla kaksi alan suurinta valmistajaa, ruotsalaisen Wirsbon ja saksalaisen Hewingin.

1990-luvulla käynnistyi uusi aikakausi, kun muoviputkista muodostui koko konsernin pääliiketoiminta-alue. Asko alkoi suunnata varoja Uponorin kehittämiseen, luopui tämän ydinalueen ulkopuolisista liiketoiminnoista ja myi kalusteliiketoimintansa Keskolle. Vuonna 2000 kehitys huipentui, kun Oy Uponor Ab fuusioitui emoyhtiönsä Asko Oyj:n kanssa, ja yrityksen nimeksi valittiin Uponor Oyj.

2000-luvulla konsernissa on toteutettu laajoja rakenteellisia uudistuksia, joiden tavoitteena on ollut lisätä tehokkuutta ja kannattavuutta sekä lujittaa Uponorin kansainvälisesti johtavaa asemaa talo- ja yhdyskuntatekniikan ratkaisujen toimittajana.

Vuonna 2013 Kilpailuvirasto esti Uponorin ja kilpailijansa KWH Groupin suunnitelmat yhdistää yhdyskuntaputkien tuotanto ja markkinointi yhteiseksi Uponor Infra Oy:ksi.[6] Markkinaoikeus kuitenkin hyväksyi yhteisyrityksen perustamisen 24.5.2013. Uponor Infra Oy aloitti toimintansa 1. heinäkuuta 2013.

Liiketoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uponorin pääkonttorin tilat sijaitsevat Vantaan Veromiehessä, aivan Kehä III:n pohjoispuolella.

Uponorin liiketoiminta koostuu kolmesta päätuoteryhmästä:

  • sisäilmastojärjestelmät (=lämmitys, viilennys, ilmanvaihto) (23 %)
  • käyttövesijärjestelmät (49 %)
  • yhdyskuntatekniikka (28 %)

Uponorin liiketoiminta jakautuu kolmeen segmenttiin:

  • Talotekniikka - Eurooppa
  • Talotekniikka - Pohjois-Amerikka
  • Uponor Infra

Sisäilmastojärjestelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uponorin sisäilmastoratkaisuihin kuuluvat lämmitys-, viilennys- ja ilmanvaihtoratkaisut uudisrakentamiseen ja saneeraukseen. Uponorin järjestelmiin kuuluvat myös energianjakeluverkostot.

Käyttövesijärjestelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uponorin käyttövesijärjestelmiin kuuluvat rakennusten juomavesi- ja muut putkistot, mukaan lukien lämpöpattereiden liitännät muovi- tai komposiittiputkilla. Uponorin PEX- ja komposiittiputkijärjestelmät ovat ruostumattomia, hygieenisiä sekä pitkäikäisiä. Metalliputkiin verrattuna muoviputkijärjestelmien etuja ovat myös helpompi asennettavuus, liitosten parempi vuototurva sekä muoviputkien kestävyys veden laadun vaihteluissa.lähde?

Yhdyskuntatekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uponorin yhdyskuntatekniset ratkaisut tähtäävät käyttö- ja viemärivesien johtamiseen ympäristöä vahingoittamatta sekä kaupungeissa että haja-asutusalueilla.

Omistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uponor Oyj:n suurimmat rekisteröidyt osakkeenomistajat (31.3.2019):[7]

  • Oras Invest Oy 24,6 % (Paasikiven suvun sijoitusyhtiö)
  • Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 5,3 %
  • Sijoitus­rahasto Nordea Nordic Small Cap 4,6 %
  • Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 2,8 %
  • Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 2,6 %

Ulkomainen omistus yhtiössä oli katsauskauden päättyessä 23,6 %[7]

Yrityksen toimitusjohtaja on Jyri Luomakoski, ja hallituksen puheenjohtaja on Annika Paasikivi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Uponor Oyj kauppalehti.fi. Viitattu 11.7.2016.
  2. Uponor Oyj ytj.fi. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Viitattu 5.3.2010.
  3. a b c d Vuosikertomus 2018 (pdf) Uponor.com. Viitattu 16.4.2019.
  4. kartta.vantaa.fi (Haku katuosoitteella Äyritie 20. Valinnat: Aluejaot: Suuralueet, Kaupunginosat ja Postinumeroalueet) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 11.7.2016.
  5. a b Kalevi Laalo: Nappikaupasta muoviaikaan, 70 vuotta suomalaista muoviteollisuutta, s. 214–228. Hämeenlinna: Muoviyhdistys ry, 1990. ISBN 951-9271-23-6.
  6. Emilia Kullas: Viranomainen tukki infraputket. Talouselämä, 1.3.2013.
  7. a b Suurimmat osakkeenomistajat Uponor Oyj. Viitattu 16.4.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]