Hämeenkylä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Vantaan kaupunginosaa. Hämeenkylä on myös kylä Salossa.
Hämeenkylä
Tavastby
Kaupungin kartta, jossa Hämeenkylä korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Hämeenkylä korostettuna.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Myyrmäen suuralue
Kaupunginosa nro 12[1]
Pinta-ala 2,9[1] km² 
Väkiluku 8 066 [2][1] 1.1.2016
Väestötiheys 2 634[1] as./km²
Työpaikkoja 2 147 kpl [3]  (31.12.2013)
Postinumerot 01630, 01640, 01710[4]
Lähialueet Askisto, Hämevaara, Linnainen, Vapaala, Varisto[4]
Hämeenkylän kirkko

Hämeenkylä (ruots. Tavastby) on Vantaan kaupunginosa ja vanha Helsingin pitäjän kylä. Hämeenkylä kuuluu Myyrmäen suuralueeseen. Hämeenkylän kaupunginosa rajoittuu etelässä Rajatorpantiehen, idässä Vihdintiehen ja pohjoisessa Kehä III:een.[4][1]

Historia ja alueen kuvausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenkylän maarekisterikylään (1553 Tauesteby) kuuluvat Hämeenkylän lisäksi nykyisin myös Linnaisten, Hämevaaran, Vapaalan, Variston, Askiston ja Petikon kaupunginosat. Gunvor Kerkkosen mukaan kylässä asui 1540-luvulla jo 19 talonpoikaa, mikä kertoo kylän vanhasta iästä. Saulo Kepsun mukaan Hämeenkylän nimi ja muut seudun vanhat hämäläisnimet kertovat, että Uudellamaalla asui hämäläisiä jo ennen kuin ruotsalaiset siirtolaiset muuttivat sinne 1200-luvulla.

Hämeenkylän läpi kulkeva Ainontie on vanhaa Turun–Viipurin maantietä eli Kuninkaantietä. Ainontien varrella on yhä jäljellä kylän vanhoja taloja. Seudulla toimi Tavastbyn kaivos kolmena eri ajanjaksona vuosina 1769–1860.

Kaupunginosan pohjoisosa on pientalovaltaista, omakoti- ja rivitaloja, ja siellä sijaitsevat Hämeenkylän kartano (ruots. Tavastkulla gård) ja Hämeenkylän kirkko. Hämeenkylän eteläosassa, Rajatorpantien, Lammaslammen ja Vihdintien välissä, sijaitsee 1970- ja 1980-luvuilla rakennettu Pähkinärinteen kerrostaloalue. Vihdintien varressa on myös teollisuusaluetta.[4][1] Kaupunginosan alueelle sijoittuvat esimerkiksi R-kioskin ja Tamron pääkonttorit sekä Veikkauksen entinen pääkonttori. Näistä Rautakirjan pääkonttori ja portinvartijan koppi katsotaan erittäin merkittävän 1970-luvun teollisen rakennusperinnön edustajiksi[1].

Koivuvaarankujalle ja Pähkinärinteentien eteläpäähän on kaavoitteilla uusia kerrostaloja (Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.11.2011)lähde tarkemmin?. Hämeenkyläntien ja Terhotien väliselle alueelle on kaavoitteilla pien- ja kerrostaloja (2012).

Gållaksen kantatalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisellä Ainontien, Vihdintien ja Kehä III:n rajaamalla tontilla sijaitsi 1640-luvulla rakennettu Hämeenkylän kantatalo nro 5, Gållas. Tontilla sijaitsi myös vuonna 1922 rakennettu kantatalon navetta, jossa varsinaisen maatalouskäytön jälkeen toimi mm. kukkakauppa, akvaarioliike sekä kirjakauppa. Kumpikin rakennus on sittemmin purettu. Kantatalo purettiin ja siirrettiin 2000-luvun alussa Linnaisten kartanon alueelle, jossa se nykyäänkin sijaitsee. Navetta purettiin alkuvuodesta 2012, sillä tontille rakennettiin päivittäistavarakauppa, joka valmistui elokuussa 2012.[5]

Palveluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenkylän kaupunginosassa toimii muun muassa useita päiväkoteja, Pähkinärinteen koulu, Tuomelan koulu , kaksi Pähkinärinteen ostoskeskusta sekä Vihdintien ja Kehä III:n risteyksen lähettyvillä sijaitseva suurehko Hämeenkylän K-Supermarket.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Vantaa alueittain (2015) (pdf) (12 Hämeenkylä, teoksen s. 26–29) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 8.7.2016.
  2. Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 1.1.2015. Väestö yhteensä 210 803. (pdf) Vantaa, vantaa.fi. Viitattu 8.7.2016.
  3. Kuvio: Työpaikkojen määrä 1980–2013 (31.12.) (.xlsx) Vantaa, vantaa.fi. Viitattu 8.7.2016.
  4. a b c d kartta.vantaa.fi (Valinnat: Aluejaot: Suuralueet, Kaupunginosat ja Postinumeroalueet) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 8.7.2016.
  5. Hämeenkylän K-supermarket on harjakorkeudessa 19.04.2012. Kesko. Viitattu 9.8.2017.

Lähteet joihin ei viitata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kerkkonen, Gunvor: Helsingin pitäjän keskiaika. Teoksessa Helsingin pitäjä I, 1965.
  • Kepsu, Saulo: Uuteen maahan, 2005.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]