Koordinaatit: 60.286°N, 24.958°E

Pakkala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Vantaan kaupunginosaa. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Pakkala
Backas
Pakkalan 2000-luvun asuinaluetta Pehtoorintiellä syksyllä 2021.
Pakkalan 2000-luvun asuinaluetta Pehtoorintiellä syksyllä 2021.
Kaupungin kartta, jossa Pakkala korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Pakkala korostettuna.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Aviapoliksen suuralue
Kaupunginosa nro 51[1]
Pinta-ala 3,4[1] km² 
Väkiluku 10 299[2] (31.12.2020)
Työpaikkoja 7 484 kpl [3]  (31.12.2013)
Postinumero(t) 01510, 01520[4]
Lähialueet Koivuhaka, Tammisto, Ylästö, Veromies

Pakkala (ruots. Backas) on kaupunginosa Vantaan keskiosassa Helsinki-Vantaan lentoaseman eteläpuolella. Se rajautuu lännessä Ylästöön, pohjoisessa Viinikkalaan ja Veromieheen, idässä Koivuhakaan ja Helsingin pitäjän kirkonkylään sekä etelässä Tammistoon.[4] Kaupunginosa on saanut nimensä Backaksen kartanosta, jonka maille se on rakennettu.[1]

Tammiston–Pakkalan alue on kehittynyt seudulliseksi kaupalliseksi keskukseksi. Alueelle on sijoittunut myös muuta yritystoimintaa. Pakkalan asuntoalueita ovat ajallisessa järjestyksessä Veromäki (1950-1960 -luku), Sandbacka (1990-luku), Kartanonkoski (2000–2008) ja Pakkalanrinne (noin 2005-).

Kaupunginosan halki kulkee Ylästöntie, joka on osa keskiaikaisperäistä Turun–Viipurin maantietä eli Suurta rantatietä (Kuninkaantietä). Pohjoispuolella kulkee Kehä III. Helsinki-Vantaan lentoasemalle on matkaa 3–4 kilometriä.

Merkittävimmät luontokohteet ovat Vantaanjoki ja Krakanojan luonnonsuojelualue.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakkalan länsirajalla virtaa Krakanoja, jonka ympäristö on Pakkalan luontoalueista tärkeimpiä. Krakanojalle on tehty luonnonsuojeluvaraus. Krakanoja on mm. saukkojen elinympäristöä. Krakanoja on Ylästössä sijaitsevan rauhoitetun Ruutinkosken kanssa yhtenäistä ekologista kokonaisuutta. Ruutinkosken rannat lehtoineen ovat valtakunnallisen lehtojensuojeluohjelman piirissä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakkalasta on löydetty varhaisia merkkejä asutuksesta kivikaudelta ja keskiajalta. Nimensä Pakkala on saanut Backaksen kartanosta, joka perustettiin 1600-luvulla. Backaksen kartanomäki, jolla itse kartano sijaitsee, oli aiemmin Veromiehenkylän eli Skattmansbyn keskus. Kartanon omistajuus siirtyi Osuusliike Elannolle vuonna 1916, minkä jälkeen Backaksen alueelle muutti runsaasti suomenkielisiä työntekijöitä ja heidän perheitä. Vuonna 1926 valmistui Veromiehen koulu Ylästöntien varteen, jota ennen lähin suomenkielinen koulu sijaitsi Tikkurilassa asti. Koulua on korjattu ja laajennettu useasti, ja se on edelleen toiminnassa, vaikkakin nimi on muuttunut Veromäen kouluksi.[1]

Kehä III:lta näkyvä Aarne Ervin suunnittelema Tammiston muuntoasemarakennus valmistui vuosien 1946 ja 1951 välillä. Rakennus edustaa Pakkalan modernimpaa rakennusperintöä. Ervin suunnittelemat Imatran voima Oy:n työntekijöiden kaksi paritaloa ja rivitalo ovat yhä olemassa muuntoaseman lounaispuolella.[1]

Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi suojelukaavan historiallisen Backaksen kartanoalueen suojelemiseksi toukokuussa 2020.[5]

Backaksen kartano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Backaksen kartanon päärakennuksen runko on vuodelta 1818.
Elannon vuosien aikana rakennettu Backaksen kartanon navetta (1927) näkyy hyvin Ylästöntielle.
Pääartikkeli: Backaksen kartano

Pakkala on saanut nimensä Backaksen kartanosta, joka perustettiin 1600-luvulla.[1] Ruotsin vallan aikana kartano oli säteri eli ratsutila, jolla oli velvollisuus varustaa ratsumies kuninkaan joukkoihin ja joka sai vastapalvelukseksi nauttia verovapaudesta. Tämän vuoksi kartanon omistajat 1600-1700-luvuilla olivat sotilaita ja sotilasvirkamiehiä. 1818 kartano siirtyi Hagelstamin suvulle, joka mm. rakennutti sen nykyisen päärakennuksen (1818–1844), ja heidän jälkeensä vuonna 1886 Ehrnroothin suvulle.

Carl Ehrnrooth luopui tilasta 1916 ja myi sen Osuusliike Elannolle,[1] joka tarvitsi suurtilan Helsingin läheisyydestä tuottaakseen elintarvikkeita pääkaupungin myymälöihin ja ravintoloihin. Tuolloin Backaksen tila oli laajuudeltaan yli 700 hehtaaria ja ulottui Vantaanjoelta Tuusulan rajalle saakka. 1900-luvun alkupuolella Backaksen mailla viljeltiin suuri osa helsinkiläisten päivittäisistä elintarvikkeista. Tilan valtavilta metsäalueilta tuotiin puutavaraa ja turvetta omaa rautatietä pitkin. Elanto perusti oman tiilitehtaan ja rakensi sen tuotteilla kartanon nykyiset muhkeat ulkorakennukset, kuten tallin, navetan, suursikalan ja työntekijöiden asuintaloja. Myös Veromiehenkylän kansakoulu (nyk. Veromäen koulu) valmistui vuonna 1926 Elannon tiilistä Backaksen työntekijöiden lapsia varten.[1]

Toisen maailmansodan jälkeen kaupungin kasvu kuitenkin söi vähän kerrallaan kartanon valtavat maa-alueet. Backaksen maita pakkolunastettiin siirtoväen asuttamiseksi, ja Helsinki-Vantaan lentoaseman rakentaminen vei niistä yli 400 hehtaaria. Vuonna 1986 Elanto myi kaiken vielä jäljellä olleen maan rakennusliikkeille, jättäen itselleen vain kartanon ulkorakennuksineen. Backaksen entisille maille on rakennettu muun muassa Veromiehen kaupunginosa sekä Pakkalaan kuuluvat Vantaanportin ja Kartanonkosken alueet.[6]

Nykyisin Backaksen kartanon rakennukset on suojeltu ja sen tiloissa toimi Elannon (loppuaikoina HOK-Elannon) puutarhakeskus syksyyn 2009 asti.[6][7] Nykyisin tiloissa jatkaa pitopalvelu.

Asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartanonkoski

Pakkalan asukasluku oli arviolta 5 664 vuonna 2005, ja se on muutamassa vuodessa kaksinkertaistunut. Vuonna 1990 asukkaita oli vain 416. Tähän on syynä vilkas uudisrakentaminen, joka alkoi 2000-luvun vaihteessa ja on keskittynyt erityisesti Kartanonkosken asuinalueeseen, joka valmistui vuonna 2008. Rakennuskanta koostuu harjakattoisista matalahkoista kerros- ja pientaloista.

Kaupunginosan väkiluku on kasvanut 25 vuodessa liki 10 000:een, ja Pakkala on noussut asukasluvulla mitattuna Vantaan 4. suurimmaksi kaupunginosaksi Myyrmäen, Martinlaakson ja Hakunilan jälkeen (2015). Asumisväljyys on alhaisempi kuin Vantaalla keskimäärin ja asuntokannasta 45 prosenttia on vuokra-asuntoja ja 12 prosenttia asumisoikeusasuntoja. Väestö on nuorta; alle kouluikäisiä lapsia on runsaasti ja yli 65-vuotiaita vähän.[1]

Kaupalliset palvelut ja liike-elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakkalassa sijaitsee Vantaanportin yrityspuisto ja liikekeskus. Sen merkittävin yksittäinen osa on Kauppakeskus Jumbo, joka valmistui lokakuussa 1999. Vuonna 2005 valmistuneen laajennuksen jälkeen Jumbon pinta-ala on 85 000 neliömetriä ja sisältää noin 3 600 autopaikkaa. Jumbo nousi 2010-luvulla liikevaihdoltaan Suomen suurimmaksi kauppakeskukseksi noin 400 miljoonan euron liikevaihdollaan (2015).[8] Jumbon viereen valmistui 2008 Flamingo, jossa on hotelli, kylpylä ja vapaa-ajan palveluiden keskus. Yrityspuistossa sijaitsee muun muassa osaamiskeskus Leija. Muita alueen keskeisiä toimijoita ovat elintarviketeollisuuden laitokset, kuten HKScan, Finn-Catering ja Vaasan.

Tammiston elintarvikeliikkeet ovat noin kahden kilometrin etäisyydellä. Pakkalasta löytyy Teboilin huoltoasema, joissa on K-Market, Arinatieltä Vaasan leipomo ja konditoriamyymälä sekä Hagelstamintieltä Alepa ja K-Market. Tammiston kauppatien varrella on lukuisia erikoisliikkeitä. Ylästöntiellä on hotelli Pilotti, jossa on ravintola,[9] ja Elannontiellä huoneistohotelli Bonus-Inn.

Elämyspuistohanke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2020 julkisuuteen tuli hanke uudesta noin 4 000 neliömetrin kokoisesta Muumi-teemaisesta sisäpuistosta, joka rakennettaisiin Backaksen alueelle lähelle Ylästöntietä. Tiedot suunnitelmista vahvisti hankkeesta vastaavan Livson Groupin toimitusjohtaja Tim Livson, jonka mukaan puisto tulisi olemaan maailman ensimmäinen Muumi-teemainen sisäpuisto, jossa tulisi vierailemaan vuosittain arviolta puoli miljoonaa kävijää. Hankkeeseen kuuluu puiston lisäksi noin 2 000 henkilön tapahtumakeskus, jota Livson vertasi Hernesaaren Tapahtumakeskukseen. Backaksen suojelukaavan katsotaan varmistavan, ettei elämyspuistohanke uhkaisi kartanon historiallisia rakennuksia tai miljöötä.[10][11] Backaksen kaavamuutos, jonka myötä kartanon läheisyyteen voitaisiin rakentaa elämyspuisto ja asuntoja, sai hyväksynnän Vantaan kaupunginvaltuustolta 25. huhtikuuta 2022.[12]

Muut palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylästöntiellä on Veromäen koulu. Hagelstamintiellä on informaatio- ja oppimiskeskus Point, jossa on kirjasto, Vantaan kansainvälinen koulu ja päiväkoti Y.E.S., jossa on englanninkielisiä ryhmiä. Pakkalassa on myös muita päiväkoteja (mm. Illenpihan pk, Illenpuiston pk, Lystilän pk, Pakkalanrinteen pk, Pehtoorin pk ja Riihipellon pk).[13][14][15][16][17][18] Tilkuntiellä toimii Kartanonkosken koulu (2006), jossa rakennuksessa on myös kaupungin nuorisotila Wintti ja Kartanonkosken päiväkoti.[19] Vantaan ammattiopisto Varian oppisopimus- ja työelämäpalveluista vastaava Leija yrityspalvelukeskus toimii Pakkalassa (Elannontie 3).[20] Ruotsinkielinen päiväkoti ja koulut sijaitsevat Helsingin pitäjän kirkonkylän puolella.

Kaupungin terveyskeskus on Tikkurilassa. Neuvola toimii Pehtoorintie 3:ssa. Lustikullanpolulla on hoitokoti.

Pakkalassa on Tikkurilan seurakunnan kerhotilat osoitteessa Käräjäkuja 1b ja Kartanonkoskella osoitteessa Hagelstamintie 20. Pakkalassa toimii myös helluntaiseurakunta Vantaan kotikirkko.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakkalasta kulkee bussilinjoja mm. Helsinkiin, Myyrmäkeen, Tikkurilaan, Malmille, Itäkeskukseen ja Lentoasemalle.

Helsinki-Vantaan lentoasemalle on vain 3–4 kilometriä.

Nähtävyydet ja virkistysalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakkalan lähellä sijaitsevat seuraavia virkistysalueita ja nähtävyyksiä ovat muun muassa:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Vantaa alueittain (2015) (pdf) (51 Pakkala, teoksen s. 120–123) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 2.1.2022.
  2. Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 31.12.2020 (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Viitattu 5.9.2021.
  3. Kuvio: Työpaikkojen määrä 1980–2013 (31.12.) (.xlsx) Vantaa, vantaa.fi. Viitattu 13.7.2016.
  4. a b kartta.vantaa.fi (Valinnat: Aluejaot: Suuralueet, Kaupunginosat ja Postinumeroalueet) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 13.7.2016.
  5. Hirvonen, Saara: Hei muumit! Vantaalle suunnitellaan elämyspuistoa, jonka yhtenä vetonaulana olisivat muumi-hahmot 26.5.2020. Yle. Viitattu 2.1.2022.
  6. a b Backaksen kartano – Pääkaupunkiseudun ruoka-aitta VisitVantaa. Viitattu 20.11.2020.
  7. Tikkanen, Jouko: Backaksen viimeiset puutarhamessut 25.-26.4. Puutarha Sanomat. 22.4.2009. Viitattu 20.11.2020.
  8. Kauppakeskusten osuus kaupasta kasvoi - tänä vuonna ei avautune yhtään uutta keskusta 9.4.2016. ess.fi. Viitattu 7.7.2016.
  9. 17.9.2014: Tämä hotelli on melkein kuin lentokone 17.9.2014. vantaansanomat.fi. Viitattu 7.7.2016.
  10. Örn, Tiina: Vantaalle Backaksen kartanon alueelle on tulossa Muumien maailma – Maailman ensimmäiseen Muumi-sisäpuistoon odotetaan vuosittain puolta miljoonaa kävijää 25.5.2020. Vantaan Sanomat. Viitattu 2.1.2022.
  11. Hirvonen, Saara: Vantaan suunnitelmat maailman ensimmäisestä muumi-sisäpuistosta nytkähtivät eteenpäin 1.11.2021. Yle. Viitattu 2.1.2022.
  12. Örn, Tiina: Backaksen kohuttu kaava hyväksyttiin – HOK-Elannon pomo antaa arvion muumipuiston rakentamisen aikataulusta 25.4.2022. Vantaan Sanomat. Viitattu 30.4.2022.
  13. Illenpihan päiväkoti
  14. Illenpuiston päiväkoti
  15. Lystilän päiväkoti
  16. Pakkalanrinteen päiväkoti
  17. Pehtoorin päiväkoti
  18. Riihipellon päiväkoti
  19. Kartanonkosken päiväkoti
  20. Yhteystiedot - Toimipisteet Vantaan ammattiopisto Varia, varia.fi. Viitattu 13.7.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]