Koordinaatit: 60.286°N, 24.958°E

Pakkala

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Vantaan kaupunginosaa. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.


Pakkala
Backas
Kaupungin kartta, jossa Pakkala korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Pakkala korostettuna.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Aviapoliksen suuralue
Kaupunginosa nro 51[1]
Pinta-ala 3,4[1] km² 
Väkiluku 9 981 [2][1] 1.1.2015
Väestötiheys 2 901[1] as./km²
Työpaikkoja 7 484 kpl [3]  (31.12.2013)
Postinumerot 01510, 01520[4]
Lähialueet Koivuhaka, Tammisto, Ylästö, Veromies

Pakkala (ruots. Backas) on kaupunginosa Vantaan keskiosassa Helsinki-Vantaan lentoaseman eteläpuolella. Se rajautuu lännessä Ylästöön, pohjoisessa Viinikkalaan ja Veromieheen, idässä Koivuhakaan ja Helsingin pitäjän kirkonkylään sekä etelässä Tammistoon.[4] Kaupunginosa on saanut nimensä Backaksen kartanosta, jonka maille se on rakennettu.[1]

Tammiston–Pakkalan alue on kehittynyt seudulliseksi kaupalliseksi keskukseksi. Alueelle on sijoittunut myös muuta yritystoimintaa. Pakkalan asuntoalueita ovat ajallisessa järjestyksessä Veromäki (1950-1960 -luku), Sandbacka (1990-luku), Kartanonkoski (2000–2008) ja Pakkalanrinne (noin 2005-).

Kaupunginosan halki kulkee Ylästöntie, joka on osa keskiaikaisperäistä Turun–Viipurin maantietä eli Suurta rantatietä (Kuninkaantietä). Pohjoispuolella kulkee Kehä III. Helsinki-Vantaan lentoasemalle on matkaa 3–4 kilometriä.

Merkittävimmät luontokohteet ovat Vantaanjoki ja Krakanojan luonnonsuojelualue.

Backaksen kartano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Backaksen kartano

Pakkala on saanut nimensä Backaksen kartanosta, joka perustettiin 1600-luvulla.[1] Ruotsin vallan aikana kartano oli säteri eli ratsutila, jolla oli velvollisuus varustaa ratsumies kuninkaan joukkoihin ja joka sai vastapalvelukseksi nauttia verovapaudesta. Tämän vuoksi kartanon omistajat 1600-1700-luvuilla olivat sotilaita ja sotilasvirkamiehiä. 1818 kartano siirtyi Hagelstamin suvulle, joka mm. rakennutti sen nykyisen päärakennuksen (1818–1844), ja heidän jälkeensä vuonna 1886 Ehrnroothin suvulle.

Carl Ehrnrooth luopui tilasta 1916 ja myi sen Osuusliike Elannolle,[1] joka tarvitsi suurtilan Helsingin läheisyydestä tuottaakseen elintarvikkeita pääkaupungin myymälöihin ja ravintoloihin. Tuolloin Backaksen tila oli laajuudeltaan yli 700 hehtaaria ja ulottui Vantaanjoelta Tuusulan rajalle saakka. 1900-luvun alkupuolella Backaksen mailla viljeltiin suuri osa helsinkiläisten päivittäisistä elintarvikkeista. Tilan valtavilta metsäalueilta tuotiin puutavaraa ja turvetta omaa rautatietä pitkin. Elanto perusti oman tiilitehtaan ja rakensi sen tuotteilla kartanon nykyiset muhkeat ulkorakennukset, kuten tallin, navetan, suursikalan ja työntekijöiden asuintaloja. Myös Veromiehenkylän kansakoulu (nyk. Veromäen koulu) valmistui vuonna 1926 Elannon tiilistä Backaksen työntekijöiden lapsia varten.[1]

Rakennuksia Backaksen kartanolla

Toisen maailmansodan jälkeen kaupungin kasvu kuitenkin söi vähän kerrallaan kartanon valtavat maa-alueet. Backaksen maita pakkolunastettiin siirtoväen asuttamiseksi, ja Helsinki-Vantaan lentoaseman rakentaminen vei niistä yli 400 hehtaaria. Vuonna 1986 Elanto myi kaiken vielä jäljellä olleen maan rakennusliikkeille, jättäen itselleen vain kartanon ulkorakennuksineen. Backaksen entisille maille on rakennettu muun muassa Veromiehen kaupunginosa sekä Pakkalaan kuuluvat Vantaanportin ja Kartanonkosken alueet.

Nykyisin Backaksen kartanon rakennukset on suojeltu ja sen tiloissa toimi HOK-Elannon puutarhakeskus syksyyn 2009 asti.[5] Nykyisin tiloissa jatkaa pitopalvelu.

Asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartanonkoski

Pakkalan asukasluku oli arviolta 5 664 vuonna 2005, ja se on muutamassa vuodessa kaksinkertaistunut. Vuonna 1990 asukkaita oli vain 416. Tähän on syynä vilkas uudisrakentaminen, joka alkoi 2000-luvun vaihteessa ja on keskittynyt erityisesti Kartanonkosken asuinalueeseen, joka valmistui vuonna 2008. Rakennuskanta koostuu harjakattoisista matalahkoista kerros- ja pientaloista.

Kaupunginosan väkiluku on kasvanut 25 vuodessa liki 10 000:een, ja Pakkala on noussut asukasluvulla mitattuna Vantaan 4. suurimmaksi kaupunginosaksi Myyrmäen, Martinlaakson ja Hakunilan jälkeen (2015). Asumisväljyys on alhaisempi kuin Vantaalla keskimäärin ja asuntokannasta 45 prosenttia on vuokra-asuntoja ja 12 prosenttia asumisoikeusasuntoja. Väestö on nuorta; alle kouluikäisiä lapsia on runsaasti ja yli 65-vuotiaita vähän.[1]

Kaupalliset palvelut ja liike-elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakkalassa sijaitsee Vantaanportin yrityspuisto ja liikekeskus. Sen merkittävin yksittäinen osa on Kauppakeskus Jumbo, joka valmistui lokakuussa 1999. Vuonna 2005 valmistuneen laajennuksen jälkeen Jumbon pinta-ala on 85 000 neliömetriä ja sisältää noin 3 600 autopaikkaa. Jumbo nousi 2010-luvulla liikevaihdoltaan Suomen suurimmaksi kauppakeskukseksi noin 400 miljoonan euron liikevaihdollaan (2015).[6] Jumbon viereen valmistui 2008 Flamingo, jossa on hotelli, kylpylä ja vapaa-ajan palveluiden keskus. Yrityspuistossa sijaitsee muun muassa osaamiskeskus Leija. Muita alueen keskeisiä toimijoita ovat elintarviketeollisuuden laitokset, kuten HKScan, Finn-Catering ja Vaasan.

Tammiston elintarvikeliikkeet ovat noin kahden kilometrin etäisyydellä. Pakkalasta löytyy Teboilin huoltoasema, joissa on K-Market, Arinatieltä Vaasan leipomo ja konditoriamyymälä sekä Hagelstamintieltä Alepa ja K-Market. Valimotien varrella on lukuisia erikoisliikkeitä. Ylästöntiellä on hotelli Pilotti, jossa on ravintola,[7] ja Elannontiellä huoneistohotelli Bonus-Inn.

Muut palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylästöntiellä on Veromäen koulu. Hagelstamintiellä on informaatio- ja oppimiskeskus Point, jossa on kirjasto, Vantaan kansainvälinen koulu ja päiväkoti Y.E.S., jossa on englanninkielisiä ryhmiä. Pakkalassa on myös muita päiväkoteja (mm. Illenpihan pk, Illenpuiston pk, Lystilän pk, Pakkalanrinteen pk, Pehtoorin pk ja Riihipellon pk).[8][9][10][11][12][13] Tilkuntiellä toimii Kartanonkosken koulu (2006), jossa rakennuksessa on myös kaupungin nuorisotila Wintti ja Kartanonkosken päiväkoti.[14] Vantaan ammattiopisto Varian oppisopimus- ja työelämäpalveluista vastaava Leija yrityspalvelukeskus toimii Pakkalassa (Elannontie 3).[15] Ruotsinkielinen päiväkoti ja koulut sijaitsevat Helsingin pitäjän kirkonkylän puolella.

Kaupungin terveyskeskus on Tikkurilassa. Neuvola toimii Pehtoorintie 3:ssa. Lustikullanpolulla on hoitokoti.

Pakkalassa on Tikkurilan seurakunnan kerhotilat osoitteessa Käräjäkuja 1b ja Kartanonkoskella osoitteessa Hagelstamintie 20. Pakkalassa toimii myös helluntaiseurakunta Vantaan kotikirkko.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakkalasta kulkee bussilinjoja mm. Helsinkiin, Myyrmäkeen, Tikkurilaan, Malmille, Itäkeskukseen ja Lentoasemalle.

Helsinki-Vantaan lentoasemalle on vain 3–4 kilometriä.

Nähtävyydet ja virkistysalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakkalan lähellä sijaitsevat seuraavia virkistysalueita ja nähtävyyksiä ovat muun muassa:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Vantaa alueittain (2015) (pdf) (51 Viinikkala, teoksen s. 120–123) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 13.7.2016.
  2. Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 1.1.2015. Väestö yhteensä 210 803. (pdf) Vantaa, vantaa.fi. Viitattu 13.7.2016.
  3. Kuvio: Työpaikkojen määrä 1980–2013 (31.12.) (.xlsx) Vantaa, vantaa.fi. Viitattu 13.7.2016.
  4. a b kartta.vantaa.fi (Valinnat: Aluejaot: Suuralueet, Kaupunginosat ja Postinumeroalueet) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 13.7.2016.
  5. Perinteikäs Backaksen puutarhakeskus lakkautetaan, Vantaan Sanomat [vanhentunut linkki]
  6. Kauppakeskusten osuus kaupasta kasvoi - tänä vuonna ei avautune yhtään uutta keskusta 9.4.2016. ess.fi. Viitattu 7.7.2016.
  7. 17.9.2014: Tämä hotelli on melkein kuin lentokone 17.9.2014. vantaansanomat.fi. Viitattu 7.7.2016.
  8. Illenpihan päiväkoti
  9. Illenpuiston päiväkoti
  10. Lystilän päiväkoti
  11. Pakkalanrinteen päiväkoti
  12. Pehtoorin päiväkoti
  13. Riihipellon päiväkoti
  14. Kartanonkosken päiväkoti
  15. Yhteystiedot - Toimipisteet Vantaan ammattiopisto Varia, varia.fi. Viitattu 13.7.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]