Nuorisotalo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Porin nuorisotalo.

Nuorisotalo, nuorisotila(t)[1] tai nuorisokahvila on yleensä kunnan tai yhdistyksen ylläpitämä sisätila, jossa nuoret voivat viettää vapaa-aikaansa yhdessä. Nuoret voivat siellä tavata ystäviään, pelata keskenään muun muassa biljardia ja videopelejä tai harrastaa muun muassa puutöitä tai kokkausta. Nuorisotalot myös järjestävät erilaisia kerhoja, leirejä ja retkiä. Jotkut nuorisotalot voivat olla keskittyneitä eri teemoihin, kuten musiikkiin tai kuvataiteisiin, tai eri nuorisoryhmiin kuten Tyttöjen Talo.

Nuorisotalot ovat yleensä kaupunkien tai yhdistysten ylläpitämiä. Nuorisotalojen aukioloaikoina paikalla on aina nuoriso-ohjaajia tai muita ammattihenkilöitä.

Nuorisotalotoimintaa on myös viety verkkoon. Vuodesta 2004 toiminut verkkonuorisotalo Netari toimii Habbossa, Demi.fi:ssä ja IRC-Galleriassa. Verkkonuorisotalossa toimii nuoriso-ohjaajia seitsemästä kunnasta (2014). Verkkonuorisotalotoimintaa koordinoi Pelastakaa Lapset ry.

Suomen tiettävästi ensimmäinen kunnallinen nuorisotila oli Helsingin Hakaniemessä vuosina 1957–1969 toiminut Haka-kerho.[2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja verkossa
  2. Haka-kerho toi yhteen nuorison ja musiikin, Musiikkiarkisto JAPA. Viitattu 31.10.2015.
  3. Lindfors, Jukka: Haka-kerho toimii, Ylen Elävä arkisto 7.1.2014. Viitattu 31.10.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Honkasalo, Veronika: Monikulttuurinen nuorisotyö helsinkiläisillä nuorisotaloilla, Helsingin kaupungin tietokeskus 2007. ISBN 978-952-473-890-3.
  • Kero, Soile: Järjestövetoiset nuorisotalokokeilut Helsingissä, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus 1995.
  • Kylmäkoski, Merja: Kerhotiloista toimintakeskuksiin. Nuorisohallinnon muistoja ja mietteitä Jyväskylän seudun nuorisotilatoiminnasta, Nuorisotutkimusseura 2006.
  • Kylmäkoski, Merja: ”Eteinen, vessa, keittokomero ja huone – niistä on nuorisotilat tehty”, teoksessa Hoikkala, Tommi & Sell, Anna (toim.): Nuorisotyötä on tehtävä : menetelmien perustat, rajat ja mahdollisuudet, Nuorisotutkimusseura 2007
  • Raportti seminaarista. Nuorisotilojen suunnittelu ja käyttö. Pori 4.-5.3.1985, Kansalaiskasvatuksen Keskus 1985.
  • Robertson, Sue: Youth Clubs. Association, Participation, Friendship and Fun! Russell House Publishing 2005. ISBN 1-903855-38-1.
Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.