Haka-kerho

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Haka-kerho oli tiettävästi Suomen ensimmäinen kunnallinen nuorisokahvila. Helsingin Hakaniemessä 3. lokakuuta 1957 avattua nuorisotilaa ylläpiti Helsingin kaupungin nuorisotoimi. Malli nuorisokahvilatoimintaan saatiin Ruotsista ja Norjasta.[1][2]

Haka-kerho, kutsumanimiltään myös Kippola tai Hakis, toimi Elannon vanhassa ravintolakiinteistössä Siltasaarenkatu 6:ssa. Se avautui arki-iltaisin kello 18 ja ikärajana oli 15 vuotta. Toisessa kerroksessa, pitkien portaiden päässä sijainneissa tiloissa oli mahdollisuus pelata biljardia, juoda virvoitusjuomia, jutella ystävien kanssa ja kuulla musiikkiesityksiä.[1] Tiloihin mahtui kerrallaan pari sataa nuorta, ja kerhon jäsenmäärä oli vuonna 1960 noin 3 000.[2]

Haka-kerhon piirissä syntyi harrastuspiirejä muun muassa teatterin ja urheilun ja musiikin aloille. Nuorisokahvilan perustaminen osui nuorille suunnatun populaarimusiikin esiinmarssin aikoihin, ja Haka-kerhosta tulikin erityisesti musiikkikulttuurisesti merkittävä paikka ensin jazzyhtyeiden ja sitten uusien rock and roll- ja rautalankayhtyeiden sekä muiden pop-artistien harjoittelu- ja esiintymispaikkana. Haka-kerhossa kuultiin myös iskelmämusiikkia, kuten Laila Kinnusta ja Onni Gideonin yhtyettä. Haka-kerhosta lähetettiin myös suoria radio-ohjelmia, muun muassa Nuorison kahvitanssiaisia ja vuonna 1961 Kaarle Nordenstrengin juontama keskusteluohjelma Tiistaipalaveri.[1][2]

Nuorisojärjestöt ja seurakunnat järjestivät Haka-kerhossa valistustilaisuuksia sekä kaupalliset toimijat, kuten levy-yhtiöt ja vaatemarkkinoijat, omia tapahtumiaan. Tanssikurssit olivat suosittuja etenkin 1960-luvun alussa.[1]

Haka-kerhon vieraina musiikkiaiheisine ohjelmineen nähtiin muun muassa Jaakko Jahnukainen, Erkki Pälli ja Reino Helismaa. Kerhon vetäjänä oli alkuvuosina Martti ”Nevis” Nevalainen, loppuvuosina toimintaa johti Jussi Solmela. Työssä oli myös vapaaehtoisia, kuten voimamiehenä ja fakiirina tunnetuksi tullut Werneri Viillos, jonka johdolla tanssittiin vuonna 1965 yhteen menoon 13 tuntia letkajenkkaa.[1]

Haka-kerhon toiminta päättyi vuonna 1969, jolloin uudet kahvilat ja esiintymispaikat olivat vieneet sen suosiota. Se loi toiminnallaan pohjaa paitsi 1970-luvulla laajentumaan alkaneelle kunnalliselle nuorisotilatoiminnalle, myös Elmulle ja muulle elävän musiikin yhdistystoiminnalle.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Haka-kerho 1957–1969, Musiikkiarkisto JAPA. Viitattu 6.6.2018.
  2. a b c Lindfors, Jukka: Haka-kerho toimii, Ylen Elävä arkisto 7.1.2014. Viitattu 31.10.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]