Virvoitusjuoma

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Virvoitusjuomia kaupan hyllyllä

Virvoitusjuoma on yleinen nimitys eri tavoin valmistetuille alkoholittomille tai vain vähän (enintään 2,8 %) alkoholia sisältäville juomille.[1] Niitä voidaan nauttia sekä ruoan kanssa että sellaisenaan janon tyydyttäjänä. Virvoitusjuomia ovat esimerkiksi kivennäisvedet, hedelmämehu- ja esanssilimonaatit, alkoholittomat viinit ja kalja.[2] Monet virvoitusjuomat koostuvat pääasiassa vedestä, sokerista ja aromeista.[3] Virvoitusjuomissa on usein mukana myös erilaisia happoja, kuten fosforihappoa, hiilihappoa ja sitruunahappoa.[4] Light- eli kevytvirvoitusjuomissa käytetään sokerin sijasta keinotekoisia makeutusaineita, kuten aspartaamia ja asesulfaamia.[3][5][6]

Tunnettuja virvoitusjuomamerkkejä ovat muun muassa Coca-Cola, Dr Pepper, Mountain Dew, Sprite, 7 Up, Pepsi ja Fanta.[7]

Kofeiinipitoisia virvoitusjuomia kutsutaan energiajuomiksi, vaikka ne eivät varsinaisesti sisällä energiaa muita virvoitusjuomia enempää.[8] Energiajuomamerkkejä ovat esimerkiksi Red Devil, ED, Mad Croc, Teho ja Red Bull.[9]

Virvoitusjuomia myydään yleensä tölkeissä tai pulloissa, baareissa myös laseittain niin että tiskillä yhdistetään vesi, makusiirappi ja hiilihappo. Yhdysvaltalaiset juovat virvoitusjuomansa usein jäiden kanssa, ja tapa on levinnyt yhdysvaltalaistyylisiin hampurilaispaikkoihin.

Kulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaiset juovat vuodessa hiilihapollisia virvoitusjuomia keskimäärin noin 60 litraa, norjalaiset noin 115 ja ruotsalaiset noin 75 litraa.[10] Sokerittomat kevytvirvoitusjuomat ovat Suomessa enemmän naisten kuin miesten suosiossa.[11]

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sokeripitoiset virvoitusjuomat sisältävät runsaasti energiaa, mutta energian saaminen niiden välityksellä ei aiheuta vastaavaa kylläisyyden tunnetta kuin kiinteän ruoan nauttiminen. Lisäksi virvoitusjuomissa on hyvin vähän tai ei ollenkaan ravintoaineita.[12] Maailman syöpärahaston yhteenvetotutkimuksen mukaan korkeasti sokeroitujen juomien kulutusta tulisi vähentää, koska ne lihottavat ja kohottavat näin ollen syöpäriskiä.[13]

Kevytjuomissa käytettyjen makeutusaineiden turvallisuudesta käydään säännöllisesti julkista keskustelua.[14] Niiden vaikutuksia hampaisiin on myös tutkittu ja havaittu, että aspartaami ei aiheuta reikiä. Happamuutensa takia kevytjuomat aiheuttavat kuitenkin haittoja hampaiden kovakudokselle.[5]

Historiaa Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virvoitusjuomien myynnin voidaan katsoa Suomessa alkaneen 1865, kun August Ludvig Hartwall perusti Helsinkiin kivennäisvesikioskeja, joissa myytiin myös makeisiin mehuihin sekoitettua mineraalivettä (sekä Koskenkorva-viinanlähde? ja kivennäisveden sekoituksen, "kossuvissyn" esiastetta). Vuoden 1865 kesä oli kuuma ja kaivovesien laatu Helsingissä oli huono, joten juomat tekivät kauppansa. Suomen ensimmäisiä pullotettuja virvoitusjuomia olivat Omenapore ja Sitruunasooda. Virallisesti Coca-Cola tuli Suomeen Helsingin olympialaisissa vuonna 1952, tosin Helsingin Stockmannilla Coca-Colaa oli saatavilla jo 1930-luvulla.[15]

Virvoitusjuomat yleistyivät Suomessa vasta 1950-luvulla ja pysyivät juhlajuomina 1970-luvulle asti.lähde?

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskalaisen 60 Millions de Consommateurs -lehden teettämässä laboratoriotutkimuksessa tarkasteltiin Ranskan 19 suosituinta virvoitusjuomaa. Tutkituista juomista kymmenessä todettiin olevan pieniä määriä alkoholia. Coca-Colan ja Pepsin alkoholipitoisuus oli noin 0,001 prosenttia.[16][17]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Finlex Alkoholilaki 1 Luku 3 § http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19941143
  2. Sadeniemi, Matti (päätoimittaja): Nykysuomen sanakirja, osa 6, s. 558. WSOY, 1996. ISBN 951-0-18267-2.
  3. a b Juomat: Mehu- ja virvoitusjuomat (Internet Archivessa, tallennettu 26.4.2014) Kuntolehti.com. SUL Julkaisut Oy. Viitattu 10.2.2018.
  4. Lavonen, Meisalo & al.: Elintarvikekemiaa Edu.helsinki.fi. Helsingin yliopisto. Viitattu 2.7.2012.
  5. a b Light-juomista ei reikiä hampaisiin Kaleva.fi. 3.7.2002. Kaleva Oy. Viitattu 2.7.2012.
  6. Heinonen, Liisa: Makeuttajat diabeetikon ruokavaliossa (Keinotekoiset makeuttajat) Terveyskirjasto.fi. 18.3.2011. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 2.7.2012.
  7. Hartlaub, Peter: Sweet! America’s top 10 brands of soda Msnbc.com. Viitattu 2.7.2012. (englanniksi)
  8. Energiajuomat Evira.fi. 21.9.2010. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Viitattu 2.7.2012.
  9. Energiajuomaesite (Sivu 2) Nuorisuomi.fi. Nuori Suomi ry. Viitattu 2.7.2012.
  10. http://www.hartwall.fi/fi/Ota-yhteytta/Usein-kysyttya/Tuotteet/
  11. Lehto, Oskari: Paraguaylainen pensas antaa makeutta limppareihin Lansivayla.fi. 6.2.2012. Suomen Lehtiyhtymä. Viitattu 2.7.2012.
  12. Laihduttaminen ja juomat Duodecim.fi. 2011. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 2.7.2012.
  13. http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/7069914.stm
  14. Hiila, Ilona: Suosi kevytjuomia mutta muista kohtuus niissäkin Savonsanomat.fi. 28.8.2008. Viitattu 2.7.2012.
  15. Stockmannin historiaa
  16. Tutkimuksen shokkitulos: Nämä virvoitusjuomat sisältävät alkoholia MTV3.fi. 28.6.2012. MTV3 Internet. Viitattu 2.7.2012.
  17. Länkinen, Tiina: Ranskalaislehti: Limsan salainen ainesosa on alkoholi Yle.fi. 27.6.2012. Yle. Viitattu 2.7.2012.