Makeutusaine

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Elintarvikelisäaineina käytettyjä makeutusaineita
E-koodi Makeutusaine
E420 sorbitoli
E421 mannitoli
E950 asesulfaami K
E951 aspartaami
E952 syklamaatti (Ca, Na)
E953 isomalti, isomaltitoli
E954 sakariini (Ca, K)
E955 sukraloosi
E957 taumatiini
E959 neohesperidiini DC
E960 stevia
E961 neotaami
E962 aspartaamiasesulfaamisuola
E965 maltitoli
E966 laktitoli
E967 ksylitoli
E968 erytritoli

Makeutusaineita käytetään ruokien makeuttamiseen. Luonnonsokerien rinnalle on kehitetty keinotekoisia makeutusaineita, jotta tuotteesta saataisiin makea ilman perinteisen sokerin haittavaikutuksia (runsas energiasisältö ja ongelmat hampaille).

Sokeria korvaavia makeutusaineita ovat esimerkiksi asesulfaami K, aspartaami, sakariini, sukraloosi ja stevia. Niitä käytetään vähäkaloristen elintarvikkeiden valmistuksessa, sillä niiden kalorimäärät ovat hyvin pienet sokeriin verrattuna.

Keinotekoisten makeutusaineiden runsas ja pitkäaikainen käyttö voi olla haitallista ja lisätä riskiä sairastua diabetekseen. Niistä ei myöskään välttämättä ole apua laihdutuksessa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Idänpään-Heikkilä, Juhana E.: Makeutusaineet eivät ole aina hyväksi laihduttajalle HS.fi. 25.10.2014. Viitattu 25.10.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.