Makeutusaine

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Elintarvikelisäaineina käytettyjä makeutusaineita
E-koodi Makeutusaine
E420 sorbitoli
E421 mannitoli
E950 asesulfaami K
E951 aspartaami
E952 syklamaatti (Ca, Na)
E953 isomalti, isomaltitoli
E954 sakariini (Ca, K)
E955 sukraloosi
E957 taumatiini
E959 neohesperidiini DC
E960 stevia
E961 neotaami
E962 aspartaamiasesulfaamisuola
E965 maltitoli
E966 laktitoli
E967 ksylitoli
E968 erytritoli

Makeutusaineita käytetään ruokien makeuttamiseen. Luonnonsokerien rinnalle on kehitetty keinotekoisia makeutusaineita, jotta tuotteesta saataisiin makea ilman perinteisen sokerin haittavaikutuksia (runsas energiasisältö ja ongelmat hampaille).

Sokeria korvaavia makeutusaineita ovat esimerkiksi asesulfaami K, aspartaami, sakariini, sukraloosi ja stevia. Niitä käytetään vähäkaloristen elintarvikkeiden valmistuksessa, sillä niiden kalorimäärät ovat hyvin pienet sokeriin verrattuna. Sakariini ja syklamaatti ovat vanhoja makeutusaineita, joissa voi suurina annoksina olla syöpäriskiä, kun taas aspartaamista ja asesulfaami K:sta ei parhaan nykytiedon perusteella ole minkäänlaisia terveyshaittoja.

Sokeri aiheuttaa monia terveyshaittoja, joten sitä on hyvä korvata keinomakeuttajilla. Silti ei pitäisi syödä liikaa makeita ruokia, edes sokerittomia.

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aspartaami ja asesulfaami K eivät nykytiedon (2019) perusteella aiheuta minkäänlaisia sairauksia. Esimerkiksi formaldehydiä saa hedelmistä, vihanneksista ym. moninkertaisesti enemmän kuin aspartaamista. Fenyyliketonuriaa sairastavan tulee kuitenkin välttää aspartaamia.[1]

Terveyskirjaston mukaan sakariini, syklamaatti ja asesulfaami K ovat terveellisiä pieninä annoksina ja elimistössä hajoava aspartaami erityisen hyvin tutkittu ja todettu turvalliseksi. Myöskään asesulfaami K:n ei ole todettu lisäävän syöpäriskiä toisin kuin suurten annosten sakariinia ja syklamaattia. Ksylitoli on suositeltava purukumeihin ja pastilleihin.[2]

Sokeri vai keinomakeuttaja?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ravitsemusterapeutti Harriet Kupiaisen mukaan sokeria kannattaa korvata keinomakeutetuilla ruoilla.[3] Lääkärikirja Duodecimin mukaan aspartaami, asesulfaami K (E950), syklamaatti (E952), sakariini (E954), sukraloosi (E955) ja stevioliglykosidi (E960) ovat kaikki turvallisia. Niistä ei tiedetä olevan mitään haittavaikutuksia, kunhan saantisuositusta ei ylitetä, toisin kuin sokerista, joka aiheuttaa verisuonitauteja, diabetesta ja muita ongelmia.[4]

Diabeetikoille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2014 Juhana Idänpään-Heikkilä kirjoitti, että keinotekoisten makeutusaineiden runsas ja pitkäaikainen käyttö voi olla haitallista ja lisätä riskiä sairastua diabetekseen eikä aina auta laihtumisessakaan. Kohtuumäärissä niillä voisi kyllä korvata sokeria, mutta jos syö tai juo paljon makeaa, tätä tapaa olisi syytä muuttaa, vaikka se makeus olisi keinotekoista.[5] Tutkimukset eivät kuitenkaan tue arvelua diabetesriskistä. Diabeetikonkin on turvallista korvata sokeri keinomakeuttajilla.[1]

Suolistomikrobit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki ruoka vaikuttaa suolistobakteereihin, ehkä keinomakeuttajatkin, mutta siitä ei ole löydetty haittoja.[1] Sokerialkoholit sorbitoli ja ksylitoli ravitsevat suolistomikrobeja ja siten aiheuttavat ilmavaivoja mutta aspartaami ja asesulfaami K eivät.[1]

Painonhallinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokeissa sokeroitujen juomien korvaaminen keinomakeutetuilla on helpottanut painonhallintaa. Ne eivät näytä sekoittavan kylläisyysjärjestelmää, esimerkiksi ne eivät aiheuta ahmimista. Silti muut tekijät ovat painonhallinnassa tärkeämpiä.[1]

Saantirajoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyypillisen kevytlimsan maksimisuositus on muutaman litraa päivässä. Todennäköisesti kuitenkin paljon korkeammastakaan määrästä ei olisi haittaa. Virvoitusjuomien hapot ovat kyllä hampaille haitallisia, mutta hapoton keinomakeutettu juoma ei ole vettä haitallisempaa.[1]

Sokerialkoholit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Happohyökkäyksen ja karieksen riskiä voi pienentää korvaamalla sokerin sokerialkoholeilla, etenkin ksylitolilla.[2]

Raskaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HUS:n mukaan keinomakeuttajien kohtuukäyttö ei ole vaarallista raskauden ja imetyksen aikana.[6] Terveyskirjasto kirjoittaa EFSAn riskiarviosta (2013), jonka mukaan aspartaami on turvallinen myös lapsille ja raskaana oleville.[4] Vuonna 2014 THL kirjoitti: keinomakeuttajien käytöstä raskausaikana: "Asesulfaamia E950, aspartaamia E951 ja sukraloosia E955 voi käyttää. Syklamaattia E952 ja sakariinia E954 ei suositella."[7] Ravitsemusterapeutti Harriet Kupiaisen mukaan aspartaami, asesulfaami ja stevia ovat turvallisia myös raskaana oleville, imettäville ja lapsille, ellei kulutus ole valtavaa.[3]

Vastustus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisillä on virheellisiä uskomuksia, että keinotekoiset makeutusaineet eivät olisi turvallisia. Makeutusaineiden vastustajat usein uskovat "luonnonmukaisuuden" olevan hyväksi, vaikka oikeasti turvallisuuteen ei vaikuta se, tuleeko jokin aine luonnosta vai laboratoriosta.[1]

Jotkut väittävät perättömästi, että keinomakeutetut juomat aiheuttaisivat esimerkiksi sydänkohtauksia, keskenmenoja, masennusta tai finnejä, mutta parhaan nykytiedon perusteella aspartaami ja asesulfaami K eivät aiheuta mitään sairauksia.[1]

Ympäristövaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet keinotekoiset makeutusaineet, kuten asesulfaami K, sukraloosi, sakariini ja syklamaatti, eivät imeydy elimistössä juuri lainkaan.[8] Ne eivät hajoa myöskään jäteveden puhdistamoilla. Makeutusaineiden käytön yleisyys huomioon ottaen niitä päätyy siten vesistöihin merkittäviä määriä.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Suolisto sekoaa ja syöpäriski kasvaa – Makeutusaineiden vaaroista liikkuu paljon pelottavia huhuja, mutta näin sanoo tutkimus Helsingin Sanomat. 10.5.2019.
  2. a b Antti Aro: Keinomakeutusaineet Terveyskirjasto. 15.10.2015. Duodecim.
  3. a b Asiantuntija: "Lapsille ennemmin makeutusaineita kuin liikaa sokeria" Yle Uutiset. 27.4.2015.
  4. a b Ruokien lisäaineet (E-koodit) Lääkärikirja Duodecim. 26.3.2018.
  5. Idänpään-Heikkilä, Juhana E.: Makeutusaineet eivät ole aina hyväksi laihduttajalle HS.fi. 25.10.2014. Viitattu 25.10.2014.
  6. Raskaus ja makeutusaineet HUS. Viitattu 12.5.2019.
  7. Raskausaikana vältettävät keinotekoiset makeutusaineet Raskaustutkimus - raskaus, ravitsemus ja raskausdiabetes -tutkimuksen blogi. 18.9.2014. Turun yliopisto.
  8. Näin makeutusaineet eroavat toisistaan Hyvä Terveys. 1.6.2015. Viitattu 5.2.2019.
  9. Väitös: makeutusaineita ja fluoriyhdisteitä päätyy vesistöihin Yle Uutiset. 10.12.2014. Viitattu 5.2.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.