G-proteiinikytkentäinen reseptori

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

G-proteiinikytkeiset reseptorit ovat solukalvon läpäiseviä reseptoreita, jotka ovat solun sisäpuolella kytköksissä G-proteiiniin. Niillä on seitsemän solukalvon läpäisevää domeenia, jonka alueelle niiden ligandit kiinnittyvät. G-proteiinikytkentäiset reseptorit ovat yleisin solun pinnalla sijaitsevien reseptoreiden perhe eukaryooteilla. Erityisen yleisiä ne ovat eläimillä. Ne ovat tärkeitä soluviestinnän välikappaleita. 40–50 % lääkeaineista vaikuttaa G-proteiinikytkentäisiin reseptoreihin.

G-proteiinikytkentäiset reseptorit ja G-proteiinit ovat kemiallisessa tasapainossa solun sisällä. Ilman ligandia valtaosa proteiini–reseptori-pareista on epäaktiivisessa muodossa. Ligandin kiinnittyminen muuttaa tasapainoa aktiivisen muodon suuntaan.

G-proteiinikytkentäiset reseptorit ja aistit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet aistimiseen liittyvät tapahtumat hoituvat G-proteiinikytkentäisten reseptorien välityksellä. Esimerkiksi valoherkkä silmän rodopsiini on G-proteiinikytkentäinen.

Myös hajuaistimuksen tuottumiseen tarvitaan G-proteiinikytkentäisiä reseptoreja. Tuoksumolekyylin sitoutuminen reseptoriin käynnistää signaalitien, joka johtaa G-proteiinin aktivoitumiseen ja signaalin johtumiseen aivoihin.


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alberts, Johnson, Lewis, Raff, Roberts ja Walter.The Molecular Biology of the Cell (2002) 4. painos. Garland Science.

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.