Stevia

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee makeutusainetta. Kasvisukua käsittelee artikkeli steviat.
Stevia-kasvin lehdistä tehtyä jauhetta.

Stevia on makeutusaine. Makeastevian lehdistä saadaan steviolin glykosideistä koostuvaa tiivistettä, joka on jopa 300 kertaa makeampaa kuin ruokosokeri.[1]

Makeutusaineena sitä on käytetty Japanissa vuodesta 1970 ja se on hyväksytty elintarvikkeiden lisäaineeksi myös Sveitsissä ja Yhdysvalloissa.[1] Euroopan komissio hyväksyi stevian käytön makeutusaineena marraskuussa 2011.[2]

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n asiantuntijain suosituksen mukaan stevioliglykosidien päivittäisen saannin ei tulisi ylittää 4 milligrammaa yhtä painokilogrammaa kohti päivässä (vastaa 75-kiloiselle henkilöllä 0,3 g/vrk). Se on kymmenesosa esimerkiksi aspartaamin rajasta. Sitä sekoitetaan yleensä muihin makeutusaineisiin, sillä niiden yhteismäärälle ei aseteta raja-arvoa. Järjestön paneelin mukaan stevia-kasvin sisältämät yhdisteet eivät ole osoittautuneet karsinogeenisiksi tai genotoksisiksi.[3][4] Uudempien tutkimuksien mukaan näyttöä karsinogeenisuudesta ja mutageenisuudesta ei ole.[5][6]

Stevia-kasvin sisältämät yhdisteet sisältävät glukosidejä, steviosidejä, jotka ovat 100–300 kertaa kidesokeria makeampia, eivätkä sisällä juurikaan energiaa. Se voi olla vähäenerginen ja glukoositon makeutusaine diabeetikoille ja kalorimäärän laskemisesta kiinnostuneille.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Danone blir först i EU med sötningsmedel stevia. Landsbygdens Folk 28.5.2010.
  2. |EU hyväksyi ihmeaine Stevian: Ensimmäiset virvoitusjuomat kaupoissa jo jouluna 14.11.2011.
  3. Makeutusaine stevia on mainettaan pahempi. Helsingin Sanomat
  4. F. Aguilar, U.R. Charrondiere, B. Dusemund, P. Galtier, J. Gilbert, D.M. Gott, S. Grilli, R. Gürtler, J. König, C. Lambré, J-C. Larsen, J-C. Leblanc, A. Mortensen, D. Parent-Massin, I. Pratt, I.M.C.M. Rietjens, I. Stankovic, P. Tobback, T. Verguieva, R.A. Woutersen.: Scientific Opinion on the safety of steviol glycosides for the proposed uses as a food additive (pdf) (doi:10.2903/j.efsa.2010.1537) EFSA Journal 2010;8(4):1537 [84 pp.].. 2010. European Food Safety Authority (EFSA), Parma, Italy. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)
  5. Geuns JM (2003). "Stevioside". Phytochemistry 64 (5): 913–21. doi:10.1016/S0031-9422(03)00426-6. PMID 14561506.
  6. Brusick DJ (2008). "A critical review of the genetic toxicity of steviol and steviol glycosides". Food Chem Toxicol 46 (7): S83–S91. doi:10.1016/j.fct.2008.05.002. PMID 18556105.
  7. Goyal SK, Samsher, Goyal RK.: Stevia (Stevia rebaudiana) a bio-sweetener: a review. Int J Food Sci Nutr. 2010 Feb;61(1):1-10.. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]