Ravintoaine

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ravintoaineita ovat ravinnon sisältämät elimistölle tarpeelliset orgaaniset ja epäorgaaniset yhdisteet. Ravintoaineita ovat hiilihydraatit, rasvat, valkuaisaineet, kivennäisaineet, vitamiinit ja vesi.[1] Niiden lisäksi elimistö voi käyttää energiaravintoaineina ravinnosta saatavia alkoholeja (etanolia ja erilaisia polyoleja kuten sorbitolia ja ksylitolia) ja orgaanisia happoja (kuten etikka-, sitruuna- tai maitohappoja).

Hiilihydraatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilihydraatteja ovat sokeri ja tärkkelys. Ne jaetaan niiden imeytymisnopeuden mukaan pitkä- ja lyhytkestoisiin. Lyhytkestoisia ovat muun muassa ruokosokeri, peruna, murot ja vaalea leipä. Pitkäkestoisia hiilihydraatteja saa esimerkiksi pastasta, marjoista, hedelmistä ja kasviksista. Hiilihydraattien imeytymisnopeuteen vaikuttaa ravinnon koostumuksen ja kuitupitoisuuden lisäksi kypsennys: pehmeäksi keitetty pasta imeytyy nopeammin kuin sopivan kovaksi jätetty. Lisäksi ravinnossa on imeytymättömiä hiilihydraatteja eli ravintokuituja.

Valkuaisaineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Proteiineja eli valkuaisaineita saa erityisesti lihasta, kalasta, maidosta, kananmunista ja palkokasveista. Proteiinien aminohappokoostumus vaihtelee, elimistön tarpeita tarkimmin vastaavia proteiineja saa kananmunista, mutta elimistö pystyy hyödyntämään hyvin myös kalasta, lihasta ja maidosta saatavia valkuaisaineita.

Rasvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rasvat ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka sisältävät hiiltä, vetyä ja happea ja koostuvat erilaisista rasvahapoista, jotka jaetaan monityydyttämättömiin, monotyydyttämättömiin ja tyydytettyihin. Erilaisten tyydyttämättömien rasvahappojen riitävä saanti on terveydelle edullista; kasviöljyjen, kuten oliivi- ja rypsiöljyjen, lisäksi niitä saa rasvaisista kaloista. Tyydyttämättömien rasvojen kovettamisessa hydrolyysimenetelmällä syntyviä transrasvoja pidetään erityisen vaarallisina. Niitä saadaan muun muassa ranskanperunoista ja leivontamargariineista. Maitorasvassa olevia rasvoja pidetään nykyisin terveydelle edullisina. Jos yli puolet päivittäisestä kokonaisenergiatarpeesta saadaan rasvasta ja hiilihydraateista, puhutaan ravinnon raffinoitumisesta eli ravintosisällön köyhtymisestä energiasisältöön verrattuna. Rasva sisältää energiaa yli puolet enemmän kuin hiilihydraatit ja proteiinit. Elimistö muodostaa rasvoja myös varastoituvista hiilihydraateista, alkoholista ja proteiinista. Tämä ylijäämä kertyy helposti liikakiloiksi. Vähintään 20–25 prosenttia energiasta tulee saada rasvasta, koska silloin varmistetaan välttämättömien rasvahappojen ja rasvaliukoisten vitamiinien saanti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ravintoaine Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 22.11.2012.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.