Rasvahapot

Wikipedia
Ohjattu sivulta Rasvahappo
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruokien rasvat
Katso myös

Rasvahapot ovat pitkäketjuisia rengasrakenteettomia monokarboksyylihappoja, joissa on parillinen määrä hiiliatomeja.[1] Ne voivat olla tyydyttyneitä, kertatyydyttymättömiä tai monityydyttymättömiä.

Esteröityneinä ne muodostavat glyserolin kanssa rasvoja ja alkoholin kanssa vahoja. Luonnon rasvahapot ovat heikkoja happoja, ja ne muodostavat suoloja sekä estereitä. Varsinkin aikaisemmin on rasvahapoiksi luettu myös niitä kemialliselta rakenteeltaan muistuttavat lyhytketjuiset karboksyylihapot kuten muurahaishappo, etikkahappo ja propionihappo,[2] joita kuitenkaan ei luonnon rasvoissa esiinny. Lyhyitä karboksyylihappoja kutsutaan myös haihtuviksi rasvahapoiksi (VFA volatile fatty acids).[3]

Ravintorasvat sisältävät monia rasvahappoja, ei tosin sellaisinaan vaan glyseroliestereinä. Tärkeimpiä niistä ovat välttämättömät rasvahapot, joita ovat tyydyttymättömät rasvahapot eli niin sanotut omega-rasvahapot. Tyydyttyneistä rasvahapoista esimerkiksi eläimistä saatava voihappo on suurina määrinä haitallista, sillä se nostaa veren kolesterolitasoa.lähde?

Teollisuudessa rasvahappoja käytetään esimerkiksi saippuoiden, pinta-aktiivisten aineiden (tensidi) sekä voitelu-, lääke- ja torjunta-aineiden, steariinikynttilöiden, pehmittimien, muovien ja tekstiilien apuaineiden valmistukseen.

Tärkeimpiä rasvahappoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rasvahapoille käytetään usein kahdella luvulla esitettävää, muotoa C:D olevaa merkintää, jossa C tarkoittaa hiiliatomien ja D kaksoissidosten lukumäärää rasva­hapon molekyylissä. Näin ollen D on 0 tyydyttyneillä, 1 kerta­tyydyttymättömillä ja vähintään 2 mon­ityydyttymättömillä rasvahapoilla. Tyydyttymättömille rasva­hapoille käytetään lisäksi muotoa ω-3 tai ω-6 olevia merkintöjä sen mukaan, kuinka monen hiili­atomin päässä ensimmäinen kaksois­sidos sijaitsee luettuna molekyylin siitä päästä, jossa ei ole karboksyyli­ryhmää.

Tyydyttyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyydyttyneitä rasvahappoja
Nimi Kemiallinen kaava C:D
Voihappo CH3(CH2)2COOH 4:0
Kapronihappo CH3(CH2)4COOH 6:0
Kapryylihappo CH3(CH2)6COOH 8:0
Kapriinihappo CH3(CH2)8COOH 10:0
Lauriinihappo CH3(CH2)10COOH 12:0
Myristiinihappo CH3(CH2)12COOH 14:0
Palmitiinihappo CH3(CH2)14COOH 16:0
Steariinihappo CH3(CH2)16COOH 18:0
Maapähkinäöljyhappo CH3(CH2)18COOH 20:0

Tyydyttymättömiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyydyttymättömiä rasvahappoja
Nimi Kemiallinen kaava C:D ωx
Myristoleiinihappo CH3(CH2)3CH=CH(CH2)7COOH 14:1 ω−5
Palmitoleiinihappo CH3(CH2)5CH=CH(CH2)7COOH 16:1 ω−7
Öljyhappo CH3(CH2)7CH=CH(CH2)7COOH 18:1 ω−9
Linolihappo CH3(CH2)4CH=CHCH2CH=CH(CH2)7COOH 18:2 ω-6
Alfalinoleenihappo CH3CH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CH(CH2)7COOH 18:3 ω-3
Arakidonihappo CH3(CH2)4CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CH(CH2)3COOH[4] 20:4 ω-6
Eikosapentaeenihappo CH3CH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CH(CH2)3COOH 20:5 ω-3
Erukahappo CH3(CH2)7CH=CH(CH2)11COOH 22:1 ω-9
Dokosaheksaeenihappo CH3CH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CH(CH2)2COOH 22:6 ω-3

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pirjo Napari: Orgaaninen kemia, s. 255. Opetushallitus, 1995. 951-37-1568-X.
  2. Pieni tietosanakirja, 3. osa, s. 1145, art = Rasvahapot. Otava, 1927. Teoksen verkkoversio.
  3. Aleksi Virta: Biokaasuntuotannon prosessit ja biokaasun tuotanto, s. 14. Turun Ammattikorkeakoulu, ´2011. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 2.5.2013).
  4. NIST