Tyydyttymätön rasvahappo

Ruokien rasvat
	Tyydyttymätön rasvahappo Kertatyydyttymätön rasvahappo; Monityydyttymätön rasvahappo; Transrasva; Omega-rasvahapot: ω−3; ω−6; ω−7; ω−9; ; ; Tyydyttynyt rasvahappo;
Katso myös
	Rasvahappo; Välttämätön rasvahappo;

Tyydyttymätön rasvahappo on rasvahappo, jossa on yksi tai useampia kaksoissidoksia rasvahappoketjussa. Rasvahappo on kertatyydyttymätön jos se sisältää yhden kaksoissidoksen, ja monityydyttymätön, jos se sisältää useamman kaksoissidoksen. Yleensä kaksoissidokset ovat cis-muodossa ja rasvahappoja, jotka sisältävät trans-muodossa olevan kaksoissidoksen sanotaan transrasvahapoiksi.

Tyydyttymättömien rasvahappojen korkeaenergiset kaksoissidokset tekevät ne helposti hapettuviksi^[1].

Omega-3-rasvahapot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omega-3-rasvahappoihin kuuluvat alfalinoleenihappo (ALA), jota saa esimerkiksi pellavansiemen-, hamppu- tai rypsiöljystä sekä saksanpähkinöistä, sekä kalasta tai kalaöljystä saatavat eikosapentaeenihappo (EPA), dokosaheksaeenihappo (DHA), ja eikosatetraeenihappo (ETA). Myös stearidonihappo (SDA) on omega-3 rasvahappo. Kasviöljyistä saatavasta ALAsta osa muuttuu ihmisen elimistössä EPAksi.^[2]

Omega-6-rasvahapot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omega-6-rasvahappoperheeseen kuuluvat pähkinöistä, kasviöljyistä ja vihanneksista saatava linolihappo (LA) ja lihasta, maitotuotteista ja äyriäisistä saatava arakidonihappo (AA). Omega-6 perheeseen kuuluvat myös dihomogammalinoleenihappo (DGLA) sekä gammalinoleenihappo (GLA), joita ei esiinny normaalissa ravinnossa, mutta niitä syntyy ihmisen elimistössä linolihaposta.^[2] Dihomogammalinoleenihappoa ja gammalinoleenihappoa löytyy mm. äidinmaidosta. Gammalinoleenihappoa ei sellaisenaan ole tavallisimmin käytetyissä kasviöljyissä lainkaan, mutta sitä on joissakin kasvikunnan tuotteissa, kuten helokin- ja mustaherukan siemenissä.^[2]

Linolihappo muuttuu kehossa delta-6-desaturaasi-entsyymin vaikutuksesta gammalinoleenihapoksi ja edelleen elongaasi-entsyymin avulla dihomogammalinoleenihapoksi. Mikäli delta-6-desaturaasi-entsyymin toiminta on esimerkiksi sairauksien, infektioiden tai vanhenemisen vuoksi estynyt tai puutteellista, on ravinnon täydentäminen gammalinoleenihapolla tarpeellista.^[2] Gammalinoleenihappoa esiintyy erityisesti Suomessa jalostetun Finola-kuituhampun siemenöljyssä.

Muut tyydyttymättömät rasvahapot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palmitoleiinihappo on kertatyydyttymätön rasvahappo.

Edellä käsiteltyjen rasvahappojen lisäksi tyydyttymätön kaksoissidos voi sijaita myös muissa kohdin hiilivetyketjua. Esimerkkejä ovat

Omega-5-rasvahapot: Myristoleiinihappo ja granaattiomenahappo
Omega-7-rasvahapot: Palmitoleiinihappo (PA)
Omega-9-rasvahapot: Öljyhappo (OA)

Voi ja monet muut eläinrasvat sisältävät muun muassa konjugoitua linolihappoa (CLA), jota ei luokitella omega-rasvahapoksi.

Tyydyttymättömät rasvahapot ravinnossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oliivin rasvassa on 70 prosenttia kertatyydyttymättömiä rasvahappoja ja 14 prosenttia monityydyttymättömiä rasvahappoja^[3]. Saksanpähkinässä on runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja ja muissa pähkinöissä runsaasti kertatyydyttymättömiä rasvahappoja^[4]. Yli puolet sian^[5] ja broilerin rasvasta^[6] koostuu tyydyttymättömistä rasvahapoista. Noin puolet lampaan rasvan rasvahapoista on tyydyttymättömiä^[7]. Kalanrasvassa ja valtameressä elävien nisäkkäiden, kuten valaiden, rasvassa on runsaasti omega-3-rasvahappoja.

Voin ja eräiden ruokaöljyjen rasvahappokoostumus (tyydyttämättömät rasvahapot, %)
Rasva tai öljy	ALA	SDA	LA	GLA	PA	OA
	n-3		n-6		n-7	n-9
Voi^[8]			4		30
Kylmäp.rypsiöljy^[2]	6–10		50–57	0		18–26
Oliivi-^[2]	0–1		4–21	0		55–83
Hamppu-^lähde?	21	2	57	4		6
Auringonkukka-^[2]	< 1		48–74	0		14–39
Pellava-^[2]	30–60		10–25	0		13–36
Soija-^[2]	6–10		50–57	0		18–26
Seesam-^[2]	0		42–48	0		36–42

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2021 julkaistussa kiinalaistutkimuksessa havaittiin, että eniten monityydyttymättömiä rasvahappoja nauttivalla väestöneljänneksellä esiintyy yli kolme kertaa enemmän ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa kuin vähiten nauttivilla. Riski alkaa lisääntyä voimakkaasti päiväsaannin ylittäessä 19 grammaa. Tutkimuksen osanottajamäärä oli 1068 henkeä ja rasvamaksan muut riskitekijät vakioitiin.^[9]

Vuonna 1999 julkaistussa brittitutkimuksessa havaittiin, että monityydyttymättömien rasvahappojen runsas saanti (15 energiaprosenttia) lisää veren hapettuneen glutationin määrää, mitä pidetään yhtenä oksidatiivisen stressin biomarkkerina. Myös virtsan TBARS-aineiden (thiobarbituric acid reactive substances) määrä kasvoi, joita pidetään rasvojen hapettumisen biomarkkereina. Tulos viittasi siihen, että monityydyttymättömät rasvahapot lisäävät elimistön oksidatiivista stressiä.^[10]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyydyttynyt rasvahappo

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

↑ Sian ja naudan ruokinnan vaikutus lihan laatuun. Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja A7. Sivu 27. https://core.ac.uk/download/pdf/52206014.pdf
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 138–140. WSOY, 1997. ISBN 9510212954.
↑ Oliiviöljy – Vihreä superöljy www.juoksija-lehti.fi. Arkistoitu 28.10.2020. Viitattu 25.10.2020.
↑ Kati Laine: Mikä on paras pähkinä? ravistamo. 13.12.2019. Viitattu 25.10.2020.
↑ Sianliha keskiarvo Fineli. Arkistoitu 21.7.2013. Viitattu 20.2.2013.
↑ Broileri, kokonainen, nahkoineen, raaka Fineli. Arkistoitu 21.7.2013. Viitattu 20.2.2013.
↑ Lampaanliha rasvainen Fineli. Arkistoitu 21.7.2013. Viitattu 20.2.2013.
↑ Pentti Mälkönen: Orgaaninen kemia. Otava, 1979. ISBN 951-1-05378-7.
↑ Yong Xie, Huan Tian, Bin Xiang, Ding Li, Jian Liu, Zhuoyan Cai, Yuzhou Liu, Hua Xiang: Total polyunsaturated fatty acid intake and the risk of non-alcoholic fatty liver disease in Chinese Han adults: a secondary analysis based on a case–control study. BMC Gastroenterology, 30.11.2021, 21. vsk, nro 1, s. 451. PubMed:34847883. doi:10.1186/s12876-021-02039-2. ISSN 1471-230X. Artikkelin verkkoversio.
↑ Dietary intakes of polyunsaturated fatty acids and indices of oxidative stress in human volunteers. European Journal of Clinical Nutrition, 1.7.1999, 53. vsk, nro 7, s. 523–528. doi:10.1038/SJ.EJCN.1600783. ISSN 0954-3007. Artikkelin verkkoversio. en

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tyydyttymätön rasvahappo Wikimedia Commonsissa

Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] Sian ja naudan ruokinnan vaikutus lihan laatuun. Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja A7. Sivu 27. https://core.ac.uk/download/pdf/52206014.pdf

[Rousi-2] ↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 138–140. WSOY, 1997. ISBN 9510212954.

[3] Oliiviöljy – Vihreä superöljy www.juoksija-lehti.fi. Arkistoitu 28.10.2020. Viitattu 25.10.2020.

[4] Kati Laine: Mikä on paras pähkinä? ravistamo. 13.12.2019. Viitattu 25.10.2020.

[5] Sianliha keskiarvo Fineli. Arkistoitu 21.7.2013. Viitattu 20.2.2013.

[6] Broileri, kokonainen, nahkoineen, raaka Fineli. Arkistoitu 21.7.2013. Viitattu 20.2.2013.

[7] Lampaanliha rasvainen Fineli. Arkistoitu 21.7.2013. Viitattu 20.2.2013.

[Malkonen-8] Pentti Mälkönen: Orgaaninen kemia. Otava, 1979. ISBN 951-1-05378-7.

[9] Yong Xie, Huan Tian, Bin Xiang, Ding Li, Jian Liu, Zhuoyan Cai, Yuzhou Liu, Hua Xiang: Total polyunsaturated fatty acid intake and the risk of non-alcoholic fatty liver disease in Chinese Han adults: a secondary analysis based on a case–control study. BMC Gastroenterology, 30.11.2021, 21. vsk, nro 1, s. 451. PubMed:34847883. doi:10.1186/s12876-021-02039-2. ISSN 1471-230X. Artikkelin verkkoversio.

[10] Dietary intakes of polyunsaturated fatty acids and indices of oxidative stress in human volunteers. European Journal of Clinical Nutrition, 1.7.1999, 53. vsk, nro 7, s. 523–528. doi:10.1038/SJ.EJCN.1600783. ISSN 0954-3007. Artikkelin verkkoversio. en

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]