Tyydyttymätön rasvahappo
Ruokien rasvat |
---|
![]() |
Katso myös |
Tyydyttymätön rasvahappo on rasvahappo, jossa on yksi tai useampia kaksoissidoksia rasvahappoketjussa. Rasvahappo on kertatyydyttymätön jos se sisältää yhden kaksoissidoksen, ja monityydyttymätön, jos se sisältää useamman kaksoissidoksen. Yleensä kaksoissidokset ovat cis-muodossa ja rasvahappoja, jotka sisältävät trans-muodossa olevan kaksoissidoksen sanotaan transrasvahapoiksi.
Tyydyttymättömien rasvahappojen korkeaenergiset kaksoissidokset tekevät ne helposti hapettuviksi[1].
Omega-3-rasvahapot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Omega-3-rasvahappoihin kuuluvat alfalinoleenihappo (ALA), jota saa esimerkiksi pellavansiemen-, hamppu- tai rypsiöljystä sekä saksanpähkinöistä, sekä kalasta tai kalaöljystä saatavat eikosapentaeenihappo (EPA), dokosaheksaeenihappo (DHA), ja eikosatetraeenihappo (ETA). Myös stearidonihappo (SDA) on omega-3 rasvahappo. Kasviöljyistä saatavasta ALAsta osa muuttuu ihmisen elimistössä EPAksi.[2]
Omega-6-rasvahapot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Omega-6-rasvahappoperheeseen kuuluvat pähkinöistä, kasviöljyistä ja vihanneksista saatava linolihappo (LA) ja lihasta, maitotuotteista ja äyriäisistä saatava arakidonihappo (AA). Omega-6 perheeseen kuuluvat myös dihomogammalinoleenihappo (DGLA) sekä gammalinoleenihappo (GLA), joita ei esiinny normaalissa ravinnossa, mutta niitä syntyy ihmisen elimistössä linolihaposta.[2] Dihomogammalinoleenihappoa ja gammalinoleenihappoa löytyy mm. äidinmaidosta. Gammalinoleenihappoa ei sellaisenaan ole tavallisimmin käytetyissä kasviöljyissä lainkaan, mutta sitä on joissakin kasvikunnan tuotteissa, kuten helokin- ja mustaherukan siemenissä.[2]
Linolihappo muuttuu kehossa delta-6-desaturaasi-entsyymin vaikutuksesta gammalinoleenihapoksi ja edelleen elongaasi-entsyymin avulla dihomogammalinoleenihapoksi. Mikäli delta-6-desaturaasi-entsyymin toiminta on esimerkiksi sairauksien, infektioiden tai vanhenemisen vuoksi estynyt tai puutteellista, on ravinnon täydentäminen gammalinoleenihapolla tarpeellista.[2] Gammalinoleenihappoa esiintyy erityisesti Suomessa jalostetun Finola-kuituhampun siemenöljyssä.
Muut tyydyttymättömät rasvahapot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edellä käsiteltyjen rasvahappojen lisäksi tyydyttymätön kaksoissidos voi sijaita myös muissa kohdin hiilivetyketjua. Esimerkkejä ovat
- Omega-5-rasvahapot: Myristoleiinihappo ja granaattiomenahappo
- Omega-7-rasvahapot: Palmitoleiinihappo (PA)
- Omega-9-rasvahapot: Öljyhappo (OA)
Voi ja monet muut eläinrasvat sisältävät muun muassa konjugoitua linolihappoa (CLA), jota ei luokitella omega-rasvahapoksi.
Tyydyttymättömät rasvahapot ravinnossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oliivin rasvassa on 70 prosenttia kertatyydyttymättömiä rasvahappoja ja 14 prosenttia monityydyttymättömiä rasvahappoja[3]. Saksanpähkinässä on runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja ja muissa pähkinöissä runsaasti kertatyydyttymättömiä rasvahappoja[4]. Yli puolet sian[5] ja broilerin rasvasta[6] koostuu tyydyttymättömistä rasvahapoista. Noin puolet lampaan rasvan rasvahapoista on tyydyttymättömiä[7]. Kalanrasvassa ja valtameressä elävien nisäkkäiden, kuten valaiden, rasvassa on runsaasti omega-3-rasvahappoja.
Rasva tai öljy | ALA | EPA | DHA | ETA | SDA | LA | AA | DGLA | GLA | PA | OA |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
n-3 | n-6 | n-7 | n-9 | ||||||||
Voi[8] | 4 | 30 | |||||||||
Kylmäp.rypsiöljy[2] | 6–10 | 50–57 | 0 | 18–26 | |||||||
Oliivi-[2] | 0–1 | 4–21 | 0 | 55–83 | |||||||
Hamppu-lähde? | 21 | 2 | 57 | 4 | 6 | ||||||
Auringonkukka-[2] | < 1 | 48–74 | 0 | 14–39 | |||||||
Pellava-[2] | 30–60 | 10–25 | 0 | 13–36 | |||||||
Soija-[2] | 6–10 | 50–57 | 0 | 18–26 | |||||||
Seesam-[2] | 0 | 42–48 | 0 | 36–42 |
Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2021 julkaistussa kiinalaistutkimuksessa havaittiin, että eniten monityydyttymättömiä rasvahappoja nauttivalla väestöneljänneksellä esiintyy yli kolme kertaa enemmän ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa kuin vähiten nauttivilla. Riski alkaa lisääntyä voimakkaasti päiväsaannin ylittäessä 19 grammaa. Tutkimuksen osanottajamäärä oli 1068 henkeä ja rasvamaksan muut riskitekijät vakioitiin.[9]
Vuonna 1999 julkaistussa brittitutkimuksessa havaittiin, että monityydyttymättömien rasvahappojen runsas saanti (15 energiaprosenttia) lisää veren hapettuneen glutationin määrää, mitä pidetään yhtenä oksidatiivisen stressin biomarkkerina. Myös virtsan TBARS-aineiden (thiobarbituric acid reactive substances) määrä kasvoi, joita pidetään rasvojen hapettumisen biomarkkereina. Tulos viittasi siihen, että monityydyttymättömät rasvahapot lisäävät elimistön oksidatiivista stressiä.[10]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Sian ja naudan ruokinnan vaikutus lihan laatuun. Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja A7. Sivu 27. https://core.ac.uk/download/pdf/52206014.pdf
- ↑ a b c d e f g h i j Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 138–140. WSOY, 1997. ISBN 9510212954.
- ↑ Oliiviöljy – Vihreä superöljy www.juoksija-lehti.fi. Arkistoitu 28.10.2020. Viitattu 25.10.2020.
- ↑ Kati Laine: Mikä on paras pähkinä? ravistamo. 13.12.2019. Viitattu 25.10.2020.
- ↑ Sianliha keskiarvo Fineli. Arkistoitu 21.7.2013. Viitattu 20.2.2013.
- ↑ Broileri, kokonainen, nahkoineen, raaka Fineli. Arkistoitu 21.7.2013. Viitattu 20.2.2013.
- ↑ Lampaanliha rasvainen Fineli. Arkistoitu 21.7.2013. Viitattu 20.2.2013.
- ↑ Pentti Mälkönen: Orgaaninen kemia. Otava, 1979. ISBN 951-1-05378-7.
- ↑ Yong Xie, Huan Tian, Bin Xiang, Ding Li, Jian Liu, Zhuoyan Cai, Yuzhou Liu, Hua Xiang: Total polyunsaturated fatty acid intake and the risk of non-alcoholic fatty liver disease in Chinese Han adults: a secondary analysis based on a case–control study. BMC Gastroenterology, 30.11.2021, 21. vsk, nro 1, s. 451. PubMed:34847883. doi:10.1186/s12876-021-02039-2. ISSN 1471-230X. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Dietary intakes of polyunsaturated fatty acids and indices of oxidative stress in human volunteers. European Journal of Clinical Nutrition, 1.7.1999, 53. vsk, nro 7, s. 523–528. doi:10.1038/SJ.EJCN.1600783. ISSN 0954-3007. Artikkelin verkkoversio. en
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tyydyttymätön rasvahappo Wikimedia Commonsissa