Tyydyttymätön rasvahappo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruokien rasvat
Fat structural formulae.svg
Katso myös

Tyydyttymätön rasvahappo on rasvahappo, jossa on yksi tai useampia kaksoissidoksia rasvahappoketjussa. Rasvahappo on kertatyydyttämätön jos se sisältää yhden kaksoissidoksen, ja monityydyttymätön, jos se sisältää useamman kaksoissidoksen. Yleensä kaksoissidokset ovat cis-muodossa ja rasvahappoja, jotka sisältävät trans-muodossa olevan kaksoissidoksen sanotaan transrasvahapoiksi.

Omega-3-rasvahapot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omega-3-rasvahappohin kuuluvat alfalinoleenihappo (ALA), jota saa esimerkiksi pellavansiemen-, hamppu- tai rypsiöljystä sekä saksanpähkinöistä, sekä kalasta tai kalaöljystä saatavat eikosapentaeenihappo (EPA), dokosaheksaeenihappo (DHA), ja eikosatetraeenihappo (ETA). Myös stearidonihappo (SDA) on omega-3 rasvahappo. Kasviöljyistä saatavasta ALAsta osa muuttuu ihmisen elimistössä EPAksi.[1]

Omega-6-rasvahapot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omega-6-rasvahappoperheeseen kuuluvat pähkinöistä, kasviöljyistä ja vihanneksista saatava linolihappo (LA) ja lihasta, maitotuotteista ja äyriäisistä saatava arakidonihappo (AA). Omega-6 perheeseen kuuluvat myös dihomogammalinoleenihappo (DGLA) sekä gammalinoleenihappo (GLA), joita ei esiinny normaalissa ravinnossa, mutta niitä syntyy ihmisen elimistössä linolihaposta.[1] Dihomogammalinoleenihappoa ja gammalinoleenihappoa löytyy mm. äidinmaidosta. Gammalinoleenihappoa ei sellaisenaan ole tavallisimmin käytetyissä kasviöljyissä lainkaan, mutta sitä on joissakin kasvikunnan tuotteissa, kuten helokin- ja mustaherukan siemenissä.[1]

Linolihappo muuttuu kehossa delta-6-desaturaasi-entsyymin vaikutuksesta gammalinoleenihapoksi ja edelleen elongaasi-entsyymin avulla dihomogammalinoleenihapoksi. Mikäli delta-6-desaturaasi-entsyymin toiminta on esimerkiksi sairauksien, infektioiden tai vanhenemisen vuoksi estynyt tai puutteellista, on ravinnon täydentäminen gammalinoleenihapolla tarpeellista.[1] Gammalinoleenihappoa esiintyy erityisesti Suomessa jalostetun Finola-kuituhampun siemenöljyssä.

Muut tyydyttymättömät rasvahapot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palmitoleiinihappo on kertatyydyttymätön rasvahappo.

Edellä käsiteltyjen rasvahappojen lisäksi tyydyttymätön kaksoissidos voi sijaita myös muissa kohdin hiilivetyketjua. Esimerkkejä ovat

Voi ja monet muut eläinrasvat sisältävät mm. konjugoitua linolihappoa (CLA), jota ei luokitella omega-rasvahapoksi.

Saantisuositukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskan elintarviketurvallisuusviraston suosituksen mukaan monityydyttymättömien rasvahappojen saanti tulisi rajoittaa viiteen energiaprosenttiin[2].

Tyydyttymättömät rasvahapot ravinnossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oliivin rasvassa on 70 prosenttia kertatyydyttymättömiä rasvahappoja ja 14 prosenttia monityydyttymättömiä rasvahappoja[3]. Saksanpähkinässä on runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja ja muissa pähkinöissä runsaasti kertatyydyttymättömiä rasvahappoja[4]. Yli puolet sian[5] ja broilerin rasvasta[6] koostuu tyydyttymättömistä rasvahapoista. Noin puolet lampaan rasvan rasvahapoista on tyydyttymättömiä[7]. Kalanrasvassa ja valtameressä elävien nisäkkäiden, kuten valaiden, rasvassa on runsaasti terveydelle edullisia eläinperäisiä Omega-3-rasvahappoja.

Voin ja eräiden ruokaöljyjen rasvahappokoostumus (tyydyttämättömät rasvahapot, %)
Rasva tai öljy ALA EPA DHA ETA SDA LA AA DGLA GLA PA OA
n-3 n-6 n-7 n-9
Voi[8] 4 30
Kylmäp.rypsiöljy[1] 6–10 50–57 0 18–26
Oliivi-[1] 0–1 4–21 0 55–83
Hamppu-lähde? 21 2 57 4 6
Auringonkukka-[1] < 1 48–74 0 14–39
Pellava-[1] 30–60 10–25 0 13–36
Soija-[1] 6–10 50–57 0 18–26
Seesam-[1] 0 42–48 0 36–42

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 138–140. WSOY, 1997. ISBN 9510212954.
  2. Miksi yhä varoitetaan rasvan vaaroista? Suomalaiset hylkäävät viralliset ravintosuositukset Suomenkuvalehti.fi. 2.11.2011. Viitattu 12.11.2020.
  3. Oliiviöljy – Vihreä superöljy www.juoksija-lehti.fi. Viitattu 25.10.2020.
  4. Kati Laine: Mikä on paras pähkinä? ravistamo. 13.12.2019. Viitattu 25.10.2020.
  5. Sianliha keskiarvo Fineli. Viitattu 20.2.2013.
  6. Broileri, kokonainen, nahkoineen, raaka Fineli. Viitattu 20.2.2013.
  7. Lampaanliha rasvainen Fineli. Viitattu 20.2.2013.
  8. Pentti Mälkönen: Orgaaninen kemia. Otava, 1979. ISBN 951-1-05378-7.
Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.