Monityydyttymätön rasvahappo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruokien rasvat
Fat structural formulae.svg
Katso myös

Monityydyttymättömät rasvahapot ovat varsinkin kasvirasvoissa esiintyviä rasvahappoja, joiden hiiliketjussa on vähintään kaksi kaksoissidosta. Jokaista kaksoissidosta kohti molekyylissä on kaksi vetyatomia vähemmän kuin vastaavassa tyydyttyneessä rasvahapossa, jossa on yhtä monta hiiliatomia. Luonnon rasvahapoissa kaksoissidokset ovat yleensä cis-muotoa. Cis-muotoinen kaksoissidos aiheuttaa rasvahapon hiiliketjuun mutkan, mutta trans-muotoinen kaksoissidos on suora. Mitä enemmän rasvahapossa on kaksoissidoksia, sitä alempi on sen sulamispiste.

Välttämättömät n-3 ja n-6 -sarjan rasvahapot kuuluvat monityydyttymättömiin rasvahappoihin. Välttämättömät n-3 sarjan rasvahappot ovat alfalinoleenihappo (ALA) ja n-6 -sarjan rasvahappo linolihappo.

Toinen nimitys monityydyttymättömille rasvoille on polytyydyttymättömät rasvahapot.

Monityydyttämättömien rasvahappojen tarve ja saanti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan aikuisilla ja yli 2-vuotiailla lapsilla monityydyttämättömien rasvahappojen osuus energiansaannista tulisi olla 5-10 E%, josta n-3 rasvahappojen suositeltava osuus on 1 E%. Alle 2-vuotiailla suositus vaihtelee iän mukaan. [1] Finravinto 2007 -tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat monityydyttämättömiä rasvahappoja keskimäärin: naiset 10,4 g/vrk ja miehet 14,7 g/vrk eli energiasta naiset 5,7 E% ja miehet 5,9 E%. Suurimmalla osalla väestöstä saanti on suositusten mukaista. Suomalaisten monityydyttämättömistä rasvahapoista yli puolet saadaan ravintorasvoista (kasviöljyt ja margariinit). Seuraavaksi yleisin lähde on liha. [2].

Ruokaöljyjen sisältämät monityydyttymättömät rasvahapot
lähde: Fineli[3]
öljy painoprosenttia
Hampunsiemenöljy 80 [4]
Auringonkukkaöljy 62,8
Soijaöljy 59,1
Maissiöljy 54,1
Rypsiöljy 33,0
Rypsiöljy, kylmäpuristettu 30,6
Oliiviöljy 10,9
Palmuöljy 9,3

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Suomalaiset ravitsemussuositukset - ravinto ja liikunta tasapainoon. 2005. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Viitattu 10.10.2008.
  2. Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.): Finravinto 2007 -tutkimus 2008. Kansanterveyslaitos. Viitattu 10.10.2008.
  3. Eniten ja vähiten sisältävät elintarvikkeet, Rasvahapot monityydyttymättömät, Fineli
  4. Hempseed as a nutritional resource: An overview, Springer link

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.