Glykogeeni

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Glykogeenin rakentuminen glukoosimolekyyleistä.

Glykogeeni on eläinten varastoitunutta glukoosia samaan tapaan kuin tärkkelys on kasveilla.[1] Se on pitkäketjuinen ja monihaarainen[2] polysakkaridi[2], joka rakentuu glukoosimolekyyleistä.

Glykogeneesiä eli glykogeenin synteesiä glukoosimolekyyleistä aktivoi insuliini. Glykogeenia muodostuu pääasiassa maksa- ja lihassoluissa. Maksasolut ylläpitävät veren glukoosipitoisuutta glykogeenivarastojensa avulla, mutta lihassolut eivät vapauta glykogeenia verenkiertoon, vaan käyttävät niitä omaan energiantuotantoonsa lihastoiminnan aikana.

Glykogeeni hajoaa takaisin glukoosiksi reaktiosarjassa, jota kutsutaan glykogenolyysiksi. Haiman tuottama glukagoni edistää glykogenolyysiä maksassa ja lisämunuaisten adrenaliini taas sekä maksassa että lihaksissa.

Glykogeenin CAS-numero on 9005-79-2.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Glykogeeni Solunetti.fi. Viitattu 3.2.2016.
  2. a b Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 177. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]