Hampurilainen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee ruokaa. Hampurilainen voi tarkoittaa myös Hampurin kaupungin asukasta.
Juustohampurilainen

Hampurilainen on ruokalaji, joka koostuu kahdesta sämpylän puolikkaasta, joiden välissä on jauhelihapihvi. Pihvi koostuu useimmiten pelkästä naudanlihasta. Sämpylän väliin laitetaan myös kasviksia, kuten salaattia ja tomaattia, sekä maustekastikkeita, kuten esimerkiksi majoneesia, sinappia tai ketsuppia.[1]

Nykyään hampurilaisia syödään usein pikaruokaloissa, mutta niitä tarjoillaan myös muissa ravintoloissa ja valmistetaan kotona.

Nimitys juontunee Hampurissa suositusta saman tyyppisestä ruokalajista, joka uudisasukkaiden mukana Amerikkaan kulkeuduttuaan jalostui nykyään tunnettuun muotoon. Jauheliharuoat olivat suosittuja Pohjois-Saksassa ja Hampurinpihviksi kutsuttu ruokalaji muuttui Yhdysvalloissa sämpylän, aluksi leipäpalojen, väliin laitetuksi naudanlihapihviksi lisukkeineen.

Burger Kingin Whopper-ateria.

Hampurilaisen suosittu muunnos juustohampurilainen keksittiin Yhdysvalloissa vuonna 1935. Juustohampurilainen on nimensä mukaisesti hampurilainen, jonka pihvin päällä on juustoviipale.

Tämän jälkeen hampurilaisesta on kehitetty lukuisia erilaisia versioita, joissa hampurilaista on suurennettu (esimerkiksi kerroshampurilainen) tai pihvin tilalle vaihdettu jotain muuta, kuten paneroitu kana- tai kalafilee. Joissakin tapauksissa käytetään myös esimerkiksi kebablihaa tai kasvispihviä.

Pikaruokaloissa hampurilaisen kanssa syödään usein ranskanperunoita ja juodaan limonadia. Useimmat hampurilaisravintolat tarjoavat hampurilaisen, virvoitusjuoman ja ranskanperunoiden yhdistelmää yhteishintaan, jota kutsutaan hampurilaisateriaksi.

Suomessa merkittäviä hampurilaisten myyjiä ovat suuret hampurilaisketjut, kuten Hesburger, McDonald’s, Rolls ja ScanBurger. Maailman toiseksi suurin hampurilaisketju Burger King ilmoitti myös vuonna 2013 palaavansa Suomen markkinoille[2] ja avasi vuoden 2014 aikana muutamia ravintoloita. Hampurilaisia myyvät myös grillikioskit ja huoltoasemat. Hampurilaisia saa myös einestuotteena päivittäistavarakaupoista. Niissä hampurilainen on valmiina ja se vain lämmitetään mikroaaltouunissa. Täytteitä voi itse lisätä makunsa mukaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jansz, Meg: Hampurilaiskirja. Porvoo ; Helsinki ; Juva: WSOY, 1996. ISBN 951-0-20897-3.
  • Kapiainen-Heiskanen, Päivi: Pihviä läheltä ja kaukaa: mistä hampurilaisen liha oikein tulee? Lihatalous, 2008, 66. vsk, nro 2, s. 35–37. Hämeenlinna: Osuusteurastamoryhmä. ISSN 1236-1895.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kenda, Margaret: Barron’s Cooking Wizardry for Kids, s. 113. Barron’s Educational Series, 1990. ISBN 978-0-8120-4409-6. Teos Google Books -palvelussa. (englanniksi)
  2. Yle Uutiset: Maailman toiseksi suurin hampurilaisketju tulee Suomeen Yle Uutiset. 6.5.2013. Viitattu 2.9.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.