Kaarle Nordenstreng

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomalaiset Inkeri Anttila ja Kaarle Nordenstreng sekä ruotsalainen Birgit Eweryd Nørre Nissumissa Tanskassa vuonna 1967.

Kaarle Tapani Jorma Johannes Magnus Bertel Nordenstreng (s. 9. kesäkuuta 1941 Helsinki) on suomalainen tiedotusopin tutkija.[1] Nordenstrengin erityisaloja ovat viestinnän teoria, kansainvälinen viestintä ja mediaetiikka. Hänet tunnetaan kotimaassa ja ulkomailla laajasti verkostoituneena viestinnän ja viestintäpolitiikan tuntijana. Nordenstreng on lisäksi kehittänyt journalistikoulutusta ja viestinnän tutkimusta Suomessa ja kansainvälisesti, etenkin kehitysmaissa.[2]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nordenstreng työskenteli Yleisradiossa kuunnelmien lapsenäänenä vuodesta 1955 ja nuorten ohjelmien tekijänä vuodesta 1956. Radion nuorten ohjelmien vastaavana toimittajana oli tällöin Sauvo Puhtila, jonka jälkeen Nordenstreng jatkoi samassa tehtävässä vuosina 1962–1963.

Nordenstreng opiskeli Helsingin yliopistossa psykologiaa ja fonetiikkaa. Hän valmistui maisteriksi vuonna 1965. Samana vuonna hänestä tuli sekä Yhteiskunnallisen Korkeakoulun lehdistö- ja tiedotusopin assistentti että Yleisradion ja yliopistojen välisen tutkimusryhmän sihteeri.

1966 syyslukukauden ja vuoden 1967 alkupuolen hän vietti tutkijavaihdossa Yhdysvalloissa Etelä-Illinois’n yliopiston (Southern Illinois University) journalistiikan laitoksessa. Hän matkusteli laajasti Yhdysvalloissa ja tutustui sikäläiseen mediatutkimukseen sekä journalismin opetukseen.[3]

Vuonna 1967 hän siirtyi Yleisradion pitkän tähtäimen suunnittelu- ja tutkimuselimen (PTS) tutkimusasiantuntijaksi. Vuonna 1969 Nordenstreng väitteli tohtoriksi psykolingvistiikasta. Hänestä tuli vuonna 1971 Tampereen yliopiston tiedotusopin (radio- ja televisio-opin) professori.[4]

Nordenstreng on ollut vierailevana professorina useissa Yhdysvaltain yliopistoissa. Vuonna 1981 hän työskenteli Tansaniassa Unescon asiantuntijana. Hän toimi Neuvostoliiton ohjauksessa olleen International Organisation of Journalists -toimittajajärjestön (IOJ) puheenjohtajana vuosina 1976-1990.

27. toukokuuta 2009 Nordenstreng piti jäähyväisluentonsa "Myötäjuoksijan yksinpuhelu". Hän oli tuolloin Suomen pisimpään virassa ollut professori.[2]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nordenstrengin ensimmäinen puoliso oli Irmeli Miettinen vuosina 1967–1973, ja vuodesta 1978 Nordenstreng on ollut naimisissa professori Ullamaija Kivikurun kanssa;[5] hänellä on kaksi lasta.[1] Hänen poikansa Markus Nordenstreng on muusikko.[6]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoittanut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Joukkotiedotus yhteiskunnassa: Johdatus joukkotiedotuskasvatukseen, Yrjö Ahmavaara, Sirkka Minkkinen, Kaarle Nordensteng, Max Rand & Margaretha Starck, 1971.
  • Mass Media Declaration of UNESCO, 1984.
  • Normative Theories of the Media: Journalism in democratic societies, Clifford G.Christians, Theodore L. Glasser, Denis McQuail, Kaarle Nordenstreng & Robert White, 2009.
  • Tajuntateollisuus: Viestintäpolitiikan näköaloja, 1974
  • Television Traffic: A One-way Street? A survey and analysis of the international flow of television programme material, KN, Tapio Varis, 1974.
  • Tiedotusoppi: Johdatus yhteiskunnallisten viestintäprosessien tutkimukseen. Otavan korkeakoulukirjasto. 2. korjattu laitos. Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-1-05009-5. (Teos on käännetty ruotsiksi, tanskaksi ja unkariksi.)
  • Tutkimuskohteena radio ja televisio: Tiedotusopillisia lähestymistapoja, 1970.

Toimittanut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 60 vuotta toimittajakoulutusta, KN (toim.), 1985.
  • CSCE and information: Proceedings of a seminar of experts, Tampere, 24.–27.4.1992, KN & Wolfgang Kleinwächter (toim.), 1992.
  • Human rights, communication and culture: Report on the Second Leipzig-Tampere Seminar on Confidence-Building in the Non-Military Field, Tampere 1988, KN & Wolfgang Kleinwächter (toim.), 1989.
  • Informational mass communication: A collection of essays, toim. KN, 1974
  • International communication and confidence-building in Europe: Report of the first Leipzig-Tampere Seminar on Confidence-Building in the Non-Military Field, Leipzig 14.–5.5.1986, Wolfgang Kleinwächter & KN (toim.), 1986.
  • International security and humanitarian cooperation in the reunited Europe: Report of the third Leipzig-Tampere seminar on confidence-building in the non-military field, Leipzig 1990, Wolfgang Kleinwächter & KN (toim.), 1991.
  • Joukkotiedotus ja yleisö, toim, KN. Kirj. Ulf Berg, 1969
  • Joukkoviestintä Suomessa, KN, Osmo A, Wiio (toim.), 3, uud, laitos, 1994 (ilm. aiemmin nimellä Suomen viestintäjärjestelmä, 1986, 2, uud, p, 1990 )
  • Kansainvälinen journalistietiikka, KN (toim.), 1992.
  • Lehdistöteoriat ja sananvapaus, KN (toim.), 1977.
  • Nordenstreng, Kaarle & Heinonen, Ari (toim.): Mediaetiikan kipupisteet. Tampere: Tampereen yliopisto, 2002. ISBN 951-44-5362-X.
  • National sovereignty and international communication, toim. KN and Herbert I, Schiller, 1979
  • Promotion of educational materials for communication studies: report of phase I of Unesco/IPDC interregional project International Association for Mass Communication Research (IAMCR/AIERI), KN & Michael Traber (toim.), 1991
  • Reports on journalism education in Europe, KN (toim.), 1990
  • Reports on media ethics in Europe, KN (toim.), 1995.
  • Russian media challenge, toim. KN, Elena Vartanova and Yassen Zassoursky, 2001
  • Sananvapaus. Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 951-0-20841-8.
  • Spirit of Helsinki and the public information media of Yugoslavia and Finland, toim. A, Spasic and K, Nordenstreng, 1977.
  • Nordenstreng, Kaarle & Wiio, Osmo A. (toim.): Suomen mediamaisema. 2. painos (1. painos 2001). Porvoo Helsinki: Weilin + Göös, 2003. ISBN 951-0-32270-9.
  • Tiedonvälityksen kansainväliset kehykset, KN (toim.), 1988.
  • Tiedotusopin peruskurssin lukemisto, KN (toim.), 1992, Uud, laitos, toim, KN ja Iiris Ruoho, 2004
  • Tiedotustutkimuksen suuntauksia, toim, KN, 1975.
  • Two seminars on IPDC, toim.KN, 1985.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Leinonen, Verna: Agendalla aikaa Aviisi 08/2009. Viitattu 19.10.2014.
  2. a b Tampereen yliopisto tiedottaa 18.5.2009: Professorit Kaarle Nordenstreng ja Jorma Sipilä pitävät jäähyväisluentonsa 27.5.
  3. Karvonen, Erkki & Pietiläinen, Jukka: Kaarle Nordenstreng: Viestintätieteen suurlähettiläs, s. 24. Tampere University Press, 2001. ISBN 951-44-5169-4. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 2.6.2015). Suomi, englanti
  4. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 490–491. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  5. Kuka kukin on 2003, s. 671. Helsinki 2002. ISBN 951-1-18086-X
  6. Hollywood-tähti ja suomalaisrokkari: Romanssi? Iltalehti.fi. 1.10.2010. Viitattu 19.10.2014.