Olavi Borg
| Olavi Borg | |
|---|---|
 Olavi Borg vuonna 1965. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Olavi Allan Borg |
| Syntynyt | 30. maaliskuuta 1935 Janakkala, Suomi |
| Kuollut | 26. maaliskuuta 2020 (84 vuotta) Tampere, Suomi |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Arvonimi | professori |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | politiikan tutkimus |
Olavi Allan Borg (30. maaliskuuta 1935 Janakkala – 26. maaliskuuta 2020 Tampere[1]) oli suomalainen valtio-opin professori ja poliitikko.[2] Hän oli kansanedustaja (lib.) vuosina 1972–1975.[3]
Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Borg valmistui ylioppilaaksi Hämeenlinnan yhteiskoulusta 1955, valtiotieteiden kandidaatiksi 1958 ja lisensiaatiksi 1961 Helsingin yliopistosta. Hän työskenteli tutkijana Helsingin yliopistossa 1958–1965 ja väitteli valtiotieteiden tohtoriksi vuonna 1964.[2] Borgin väitöskirjan aiheena olivat suomalaiset puolueideologiat.[4]
Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1960-luvun alussa Borg oli taustavaikuttajana, kun sekä Vapaamielisten Liitto että Suomen Kansanpuolue valmistelivat puolueohjelmiensa uudistamista. Vapaamielisten Liitossa ideologiatyötä teki Edistyspiiri-niminen työryhmä. Borg itse näkyi hieman enemmän Kansanpuolueen puolella, ja hän liittyi lopulta sen jäseneksikin.
Kun Liberaalinen Kansanpuolue muodostui Vapaamielisten Liiton ja Suomen Kansanpuolueen yhdistymisen tuloksena 1965, sen ohjelmaksi otettiin Borgin yhdessä muiden kanssa valmistelemat työt. Borg valittiin uuden puolueen tärkeisiin luottamustehtäviin.
Vuonna 1966 Borg sai hoidettavakseen professuureja ja apulaisprofessuureja Sisä-Suomessa, minkä vuoksi hän muutti Helsingistä Tampereelle. Hän oli Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1969–2000 ja kaupunginhallituksen jäsen 1986–1988. Borg toimi kaudella 1972–1975 Liberaalisen Kansanpuolueen kansanedustajana Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
Borg vastusti presidentti Urho Kekkosen virkakauden jatkamista poikkeuslailla maaliskuun alusta 1974 lähtien ja äänesti eduskunnassa tammikuussa 1973 puoluetoverinsa Irma Toivasen kanssa lain hyväksymistä vastaan. Muut LKP:n kansanedustajat äänestivät lain hyväksymisen puolesta.[5]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Borg jäi Tampereen yliopiston valtio-opin professorin virasta eläkkeelle vuonna 1999.[4] Hän asui Tampereella. Myös hänen poikansa Sami Borg on politiikan tutkija. Tositelevisioesiintyjä ja yrittäjä Sointu Borg on Olavi Borgin lapsenlapsi ja Sami Borgin tytär.[3]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen tutkija 1958–1961
- Helsingin yliopiston valtio-opin laitoksen tutkija ja assistentti 1961–1965
- Helsingin yliopiston valtio-opin dosentti 1965–1969
- Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden apulaisprofessori 1966–1969
- Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden metodologian vt. professori 1966–1969 ja professori 1969–1973
- Tampereen yliopiston valtio-opin professori 1973–1999
- Tampereen yliopiston II vararehtori 1978–1980 ja I vararehtori 1993–1996
- Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani 1976–1977 ja 1990–1993.
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen puolueet ja puolueohjelmat 1880–1964, 1965, väitöskirja
- Suomen puolueideologiat, 1969
- Vihreää politiikkaa (muiden kanssa), 1986
- Edistyksen ja tasavallan aate, 1995
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Palomaa, Antti: Emeritusprofessori Olavi Borg on kuollut Yle Uutiset. 27.3.2020. Viitattu 30.3.2020.
- ↑ a b Olavi Borg Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ a b Koskinen, Anu Leena: Vaalikommentaattori Sami Borg pitää kiinni samasta kravattirituaalista, nimeää kolmet elämänsä vaalit, mutta ihan kaikkeen hänkään ei vastaa yle.fi. 12.6.2021. Viitattu 13.6.2021.
- ↑ a b Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 84. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
- ↑ Häikiö, Martti: Presidentin valinta: Miten valtionpäämiehet on Suomessa valittu, millaisiin poikkeusmenetelmiin valinnoissa on turvauduttu ja miksi presidentin toimikautta jatkettiin kokonaan ilman vaalia vuonna 1973, s. 336. Porvoo–Helsinki: WSOY, 1993. ISBN 951-1-19058-6.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Olavi Borg Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Olavi Borg Aamu-tv:n haastattelussa. Yle Areena 29.10.2010.
- Borg, Olavi hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- Olavi Borgin muistokirjoitus Helsingin Sanomien Muistot-osiossa
| ||||||
| ||||||||||||||||||
