Tyttöjen Talo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tyttöjen Talo on tytöille suunnattu nuorisotila, jossa tehdään sukupuoli- ja kulttuurisensitiivistä sosiaalista nuorisotyötä.

Tyttöjen Taloja ylläpitävät paikalliset setlementtiyhdistykset. Helsingin Tyttöjen Talo on Helsingin kaupungin kanssa yhteistyössä rahoitettava kumppanuustalo. Tyttöjen Taloilla toimivia erilaisia työaloja on kehitetty kehittämishankkeiden kautta, joiden jälkeen ne ovat vakiintuneet osaksi talojen toimintaa.

Tyttöjen Talot ovat avoimia kaikille 12–28-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille. Ne ovat auki myös iltaisin, eikä Talossa käymiseen tarvitse varata aikaa. Toiminta on tytöille maksutonta. Tyttöjen Taloissa tehtävä työ ei ole viranomaistoimintaa, vaan järjestölähtöistä työtä, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa. Tyttöjen Taloissa on töissä ammattilaisia ja vapaaehtoisina aikuisia naisia.

Tyttöjen Talo on kehitetty Suomessa setlementtiliikkeen piirissä ja niitä on Helsingissä[1], Kuopiossa[2], Oulussa[3], Tampereella[4], Turussa[5] ja Rovaniemellä[6]. Ensimmäinen Tyttöjen Talo perustettiin vuonna 1999 Helsinkiin. Tyttöjen Talo on Kalliolan setlementtiin kuuluvan Loisto Setlementti ry:n (entinen Kalliolan Nuoret ry) rekisteröimä.

Tyttöjen Talojen työ perustuu setlementtiarvoihin, joita ovat yksilön arvokas kohtaaminen, hänen omien voimavarojensa tukeminen, yhteisöllisyys ja erilaisuuden kunnioittaminen.[7]

Osallisuus ja nuorten omaehtoinen toiminta on myös tärkeä osa tyttötyötä, ja sitä pyritään tukemaan tyttötyössä. Osallisuuden kokemusten kautta tyttötyö voi avata nuorille oivalluksia kohti omaehtoista vaikuttamista omaan elämään, yhteisöön ja yhteiskuntaan.

Tyttöjen Talojen toiminnan ytimessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyttöjen Talon kivijalka on avoin toiminta. Avoin toiminta tarkoittaa Avointa kahvilaa, jossa voi oleskella ja jutella rennossa ilmapiirissä muiden tyttöjen ja aikuisten työntekijöiden ja vapaaehtoisten seurassa. Avoimesta toiminnasta tytöt voivat siirtyä halutessaan vuorovaikutteiseen tyttöryhmätoimintaan tai tarvittaessa myös yksilötuen piiriin.

Vuorovaikutteisilla tyttöryhmillä tarkoitetaan tavoitteellisia ryhmiä, joihin valitaan jäsenet ennalta määrätyksi ajaksi. Tyttöjä yhdistää jokin asia, joka voi olla vaikka ujous ja sosiaalinen jännittäminen tai vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmat. Vertaisuus on ryhmätoiminnassa erittäin tärkeää. Myös tavoitteelliset harrastusryhmät ovat vuorovaikutteisia tyttöryhmiä.

Joskus tyttö saattaa tarvita myös yksilötukea, joka voi olla keskusteluapua, tuen ja tukiverkoston tarpeen kartoitusta ja ohjaamista voimakkaamman tuen piiriin esimerkiksi julkisessa palvelujärjestelmässä.

Moninaisia työaloja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyttöjen Talon konseptiin kuuluvia työaloja ovat Nuoret Äidit -toiminta, Monikulttuurinen tyttötyö, Pop In -seksuaalineuvontavastaanotto ja seksuaalinen väkivaltatyö. Tyttöjen Talon vahvuus on, että se pystyy tarjoamaan monipuolista tukea yhdestä paikasta. Kaikki työalat ovat syntyneet tarpeiden pohjalta paikallisesti ja alueellisesti, minkä vuoksi kaikkia työaloja ei löydy jokaiselta Tyttöjen Talolta.


Sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyttöjen Taloissa tehdään tyttöjen ja nuorten naisten tarpeista nousevaa sukupuoli- ja kulttuurisensitiivistä sosiaalista nuorisotyötä. Sukupuolisensitiivisen työotteen lähtökohtana on naiseksi kasvamisen erityispiirteet huomioiva lähestymistapa, jonka avulla tyttöjä ja nuoria naisia tuetaan kasvamaan omannäköisiksi naisiksi yhteisöllisessä ilmapiirissä. Tyttöjen Taloilla pyritään vastaamaan myös erityistä tukea tarvitsevien tyttöjen tarpeisiin ja heidän elämänhallinnallisten valmiuksiensa vahvistamiseen.[8]

Tyttöjen Talojen työotteessa sukupuolisensitiivisyys merkitsee herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaisia merkityksiä. Sukupuolisensitiivisessä tyttö- ja poikatyössä tunnistetaan erilaisia tyttönä ja poikana olemisen tapoja, minkä kautta pyritään purkamaan, avaamaan ja laajentamaan sukupuolittuneita käyttäytymismalleja. Tärkeää on omannäköisen identiteetin pohtiminen ja etsiminen.

Sukupuolisensitiivisessä työssä rohkaistaan jokaista löytämään omat vahvuutensa ja voimavaransa, kuuntelemaan itseään, ja olemaan rohkeasti sellainen kuin itse on. Samalla pyritään vahvistamaan kykyjä ja taitoja olla yhdessä muiden kanssa ja tarjotaan mahdollisuus olla osa yhteisöä. Sukupuolisensitiivisessä työssä tunnistetaan ja ymmärretään tyttöjen ja poikien erilaiset kasvun ja kehityksen erityiskysymykset ja korostetaan sitä, että tyttöjen ja poikien kasvun kipukohdat ovat pitkälti sukupuolisidonnaisia. Sukupuolisensitiivinen työ merkitsee oman sukupuolen nostamista esiin myönteisenä voimavarana, muttei kuitenkaan arvoteta sukupuolia keskenään huonommaksi tai paremmaksi.

Kulttuurisensitiivisyyden kautta herkistytään huomioimaan eri kulttuurien erityispiirteitä. Sukupuolisensitiivisessä tyttö- ja poikatyössä tämä tarkoittaa sitä, että monikulttuuriset tytöt tai pojat eivät ole yhtenäinen ryhmä ja että kulttuuri on paljon muutakin kuin etnisyyttä. Kulttuurilla voidaan tarkoittaa lukuisia erilaisia olemisen tapoja: nuorisokulttuureja, erilaisia elämisentapoja, seksuaalista suuntautumista, yhteiskunnallista osallistumista. Nuoret rakentavat identiteettiään näiden erilaisten kulttuurien vaikutuksessa ja risteyksissä.

Kulttuuri- ja sukupuolisensitiiviseen työotteeseen sisältyy se, että työntekijä herkistyy itse tunnistamaan omia arvojaan ja normejaan. On tärkeää, että työntekijä tiedostaa ja tunnistaa omia käsityksiään sukupuolesta, seksuaalisuudesta ja kulttuureista ja rohkaistuu tarkastelemaan näitä kriittisesti.

Tilan merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyttöjen Taloissa sisustuksen suunnitteleminen kutsuvaksi ja kodinomaiseksi on tärkeää. Sisustuksessa käytettävät kuvat ja esineet valitaan siten, että ne koskettavat tyttöjen ja naisten elämää. Monilla Tyttöjen Taloilla tytöt ovat itse osallistuneet tilan suunnitteluun ja sisustamiseen. Tilasta pidetään yhdessä huolta, mikä rakentaa yhteisöllisyyttä ja tekee siitä oman.

Tyttöjen Taloja on Helsingissä Espoossa, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Päivi Arvonen: Tytöt tarvitsevat omaa tilaa (primapaper) Helsinki info. viikko 50, 2009. Helsingin kaupunki. Viitattu 1.11.2012.
  2. Tytöstä kasvaa nainen, Tyttöjen talossa huomataan myös kiltti ja yksinäinen.. Kirkko & Koti, 12.10.2011, 2011. vsk, nro 18, s. 2. Kuopio: Kuopion seurakunnat. Lehden verkkoversio (pdf) Viitattu 1.11.2012.
  3. Antti Ervasti: Tyttöjen talo todisti tarpeellisuutensa 29.11.2009. Kaleva. Viitattu 1.11.2012.
  4. Hertta-Mari Kaukonen: Talo täynnä tyttöjä, Tyttöjen Talon toimintaan ovat tervetulleita myös yliopisto-opiskelijatytöt 09/2010. Tampereen ylioppilaslehti Aviisi. Viitattu 1.11.2012.
  5. Tyttöjen Talossa tytön on hyvä olla 24.2.2010. Yle Uutiset Turku. Viitattu 1.11.2012.
  6. Maija-Liisa Juntti: Rovaniemen tytöt saavat oman talon 29.8.2013. Yle Uutiset Lappi. Viitattu 13.10.2013.
  7. Heli Eischer & Jonna Tuppurainen(2010) Tyttöjen Talo on kuin avoin koti. Helsinki: Suomen Setlementtinuorten liitto (s. 24-30) Viitattu 8.11.2012
  8. Heta Mulari, Heli Eischer & Mari Uusitalo-Herttua: Tyttötyön keskeisiä lähtökohtia: Sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisyys (s.9) Tyttötyön kansio. Suomen Setlementtiliitto ry. Viitattu 1.11.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]