Vaasan
| Vaasan Oy | |
|---|---|
| Tunnuslause | Siinä maistuu hyvä |
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Toimitusjohtaja | Tuomas Mantere |
| Kotipaikka | Helsinki, Suomi |
| Toimiala | leipomoteollisuus |
| Liikevaihto | 147 M€ (2024) |
| Liikevoitto | 24,3 M€[1] |
| Henkilöstö | 1 400 |
| Emoyhtiö | Vaasan Oy |
| Tytäryhtiöt | Leibur AS, A/S Hanzas Maiznicas, UAB Vilniaus Duona |
| Omistaja | Lantmännen |
| www |
|
Vaasan Oy eli Vaasan on suomalainen leipomoalan yritys, jolla on toimintaa Suomen lisäksi myös Baltian maissa. Yrityksen juuret ulottuvat vuoteen 1849 ja Vaasan on yksi Suomen vanhimmista valtakunnallisista leipomoista. Vaasanin tuotevalikoima koostuu tuoreista leivistä ja leipomotuotteista.[2]
Vaasanilla on yhteensä neljä leipomoa Suomessa: Kiimingissä, Kuusankoskella, Vammalassa ja Vantaalla.[3] Suomen Vaasanin lisäksi tuotemerkkeihin kuuluvat Leibur Virossa, Hanzas Maiznicas Latviassa ja Vilniaus Duona Liettuassa.
Vuodesta 2015 Vaasan on ollut osa kansainvälistä leipomokonsernia Lantmännen Unibakea. Vuonna 2024 Vaasanin liikevaihto Baltian toiminnot mukaan lukien oli 147 miljoonaa euroa, ja Vaasan työllistää yhteensä noin 1 400 henkilöä, joista reilu 500 työskentelee Suomessa.
Liiketoiminta-alueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaasan valmistaa tuoreita leipiä ja leipomotuotteita. Se toimittaa tuoreita leipomotuotteita Suomessa yhteensä 6 000 vähittäiskauppaan päivittäin. Vaasan-tuotteita Suomen markkinoilla ovat muun muassa Suomen suosituin leipä Vaasan Ruispalat, Vaasan Kauratyynyt, Vaasan Kaurasydän ja Vaasan 100 % Kaura. Sen valikoimiin kuuluvat myös Vaasan hampurilais- ja hot dog -sämpylät.
Vaasanista tuli vuonna 2015 yrityskaupan seurauksena osa kansainvälistä leipomokonsernia, Lantmännen Unibakea, jolla on toimintaa yli 20 maassa eri puolilla maailmaa. Lantmännen Unibaken kautta Vaasan on osa ruotsalaisten maanviljelijöiden omistamaa Lantmännen-monialakonsernia, joka on yksi Euroopan suurimpia toimijoita bioenergia-, kone-, maatalous- ja elintarviketoimialalla.
Vaasan Oy valmistaa nykyään vain tuoreita leipomotuotteita, sillä sen leivonnaispakasteliiketoiminta on sulautettu osaksi sen sisaryritystä Lantmännen Unibake Suomea. Näkkileivät ja hapankorput -liiketoiminta puolestaan on yhdistetty osaksi Lantmännen Cerealiaa, jonka tuotevalikoimiin kuuluvat viljapohjaiset tuotteet, kuten jauhot, aamiaishiutaleet, pasta sekä valmisateriat. Lantmännen Unibake ja Lantmännen Cerealia käyttävät tuotteissa Vaasan-tuotemerkkiä[4][5].
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yrityksen historia alkaa vuodesta 1849, jolloin August Alexander Levón perusti Vaasaan ruisjauhojen jauhamiseen keskittyneen Vaasan Höyrymyllyn.[6] Vuonna 1904 perusti vaasalaisten Schaumanien omaisuudesta vastaava Hanna Schauman Vaasan Höyryleipomon, joka alkoi valmistaa leipomotuotteita.[7]
Alkuun leipomossa valmistettiin kaikenlaisia leipätuotteita, mutta näkkileipä valikoitui pian leipomon päätuotteeksi. Vuonna 1952 näkkileipää alettiin markkinoida ulkomaille yhä käytössä olevalla tuotemerkillä Finn Crips. 1970-luvulla yrityksen tuotevalikoimaan kuuluivat lisäksi muun muassa makaroni ja kaurahiutaleet.[8]
Vaasan Höyryleipomo muuttui Vaasan myllyksi vuonna 1981, ja seuraavana vuonna Suomen Sokeri (myöh. Cultor, nyk. Sucros) hankki Vaasan myllyn omistukseensa.[9] 1980-luvulla alkoi Kotkan tehtaalla Pieni Pyöreä -näkkileivän valmistus. Idea näkkileivän muotoon tuli muotista, jolla otettiin taikinasta näytteitä.[8] Koko maan kattava leipomoketju Vaasan Leipomot perustettiin vuonna 1990. Vaasan Ruispalat -leipä tuli markkinoille vuonna 1991. Vaasan Ruispalat sai suuren suosion, ja se on ollut Suomen myydyin leipä.[10][11] EQT Scandinavia II -pääomarahasto osti leivontatoimialan Cultorilta vuonna 1998[12] ja ryhtyi muodostamaan siitä Vaasan & Vaasan -konsernia.
Kansainvälinen pääomasijoittaja Lion Capital osti vuonna 2007 Vaasan & Vaasan -konsernin,[13] jonka nimi muuttui Vaasan-konserniksi vuonna 2009. Kesällä 2015 Vaasan Group siirtyi ruotsalaisen Lantmännenin omistukseen.[14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/vaasan-oy/10983223/taloustiedot
- ↑ Tutustu tuotteisiimme vaasan.fi. Vaasan Oy. Viitattu 1.7.2025.
- ↑ Myymälät ja leipomot vaasan.fi. Vaasan Oy. Viitattu 1.7.2025.
- ↑ Makeat leivonnaiset lantmannenunibake.fi. Oy Lantmännen Unibake Ab Finland. Viitattu 1.7.2025.
- ↑ Tuotemerkkimme lantmannencerealia.fi. Lantmännen Cerealia Oy. Viitattu 1.7.2025.
- ↑ Kai Hoffman: Kauppaneuvos August Alexander Levón (1820–1875) 🔒 (maksullinen verkkojulkaisu) Suomen talouselämän vaikuttajat. 5.9.2009. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 21.5.2012
- ↑ hakusana: Schauman Harry, Uppslagsverket[vanhentunut linkki] (Vanha versio)
- ↑ a b Tarinamme – Pala Vaasanin historiaa vaasan.fi. Vaasan Oy. Viitattu 1.7.2025.
- ↑ Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy: Vaasan Höyrymylly Osakeyhtiö Oulun Toppilansalmen myllyn rakennushistoriallinen selvitys 13.11.2008. Toppilan Punainen Mylly Oy. Viitattu 21.5.2012.[vanhentunut linkki]
- ↑ Sundell, Petra: Suomalaiset hamstraavat jopa 38 miljoonaa pakettia vuodessa – löytyykö sinunkin ostoskoristasi "Suomen suosituin"? MTV Uutiset. 12.9.2017. Viitattu 1.7.2025.
- ↑ Nykänen, Suvi-Tuulia: Tiesitkö tämän? MT: Suomen suosituin leipä ei olekaan suomalaista Keskisuomalainen. 27.1.2016. Viitattu 1.7.2025.
- ↑ Vuosikirja 1999, s. 23. Helsinki: Kilpailuvirasto, 1999. Teoksen verkkoversio Viitattu 21.5.2012.
- ↑ Vaasan&Vaasan -leipomo vaihtaa brittiomistajaa Taloussanomat. 30.5.2007. Viitattu 10.4.2022.
- ↑ Lantmännen ostaa leipomoyhtiö Vaasan Groupin Iltalehti. 14.1.2015. Viitattu 10.4.2022.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Matti Viherjuuri: Vaasan Mylly 1849–1949 Satavuotiaan kauppamyllyn vaiheita. Vaasan Höyrymylly Oy, 1949.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaasan Oy Wikimedia Commonsissa
- Vaasan Oy:n kotisivut
- Mikkonen, Isto & Åberg, Veijo: 150 vuotta jyvällä viljasta. 1849–1999. Vaasan Mylly 1999. ISBN 952-91-1358-7 (sid.).
- Pörssitieto: Vaasan Höyrymylly Oy:n pörssihistoriaa
- Vanha mylly, Suomen Kuvalehti, 22.07.1939, nro 29, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot