Koordinaatit: 60.307°N, 25.115°E

Kuninkaanmäki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuninkaanmäki
Kungsbacka
Kuninkaanmäki.jpg
Kaupungin kartta, jossa Kuninkaanmäki korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Kuninkaanmäki korostettuna.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Hakunilan suuralue
Kaupunginosa nro 97
Pinta-ala 5,0 km² [1]
Väkiluku 2 073[2] (31.12.2020)
Väestötiheys 404[1] as./km²
Työpaikkoja 1 554 kpl [3]  (31.12.2017)
Postinumero(t) 01260[4]
Lähialueet Hakkila, Itä-Hakkila, Sotunki, Päiväkumpu, Myyras (Sipoo)

Kuninkaanmäki (ruots. Kungsbacka) on noin 2 000 asukkaan pientalovaltainen kaupunginosa Hakunilan suuralueella Itä-Vantaalla.[1] Naapurikaupunginosia ovat Päiväkumpu ja Hakkila lännessä, Itä-Hakkila etelässä ja Sotunki idässä. Pohjoisessa alue rajautuu Sipooseen ja lännessä Lahdenväylään. Noin 70 % kaupunginosan asunnoista on omistusasuntoja, ja alueella asuu paljon lapsiperheitä.[3][5] Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus kaupunginosan väestöstä oli vuoden 2020 lopussa 13,7 prosenttia.[6]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palokallion luonnonsuojelualue Kuninkaanmäen koillisnurkassa on osa 5 400 hehtaarin kokoista Sipoonkorven metsää.

Kaupunginosan maasto on jyrkkäpiirteisen kallioista ja monimuotoista,[7] ja alueen koillisosassa maasto on hyvin soista. Koillisnurkassa olevasta 43 hehtaarin metsäisestä Palokalliosta suurin osa on rajattu luonnonsuojelualueeksi, ja pienelle osalle sen pohjoispäässä on tehty myös luonnonsuojelualuevaraus. Alue rauhoitettiin vuonna 2007. Sen keskellä olevat laaja-alaiset kalliot kohoavat enimmillään 75 metrin korkeuteen merenpinnan tasoon nähden. Kallioylängön länsiosa on mäntyvaltaista, ja itäpuolella kasvaa tuoreen kankaan kuusimetsää. Keskellä suojelualueen maastoa sijaitsee notko, johon on muodostunut korpisuo. Puusto on luonnontilaisen kaltaista. Lahopuustossa on tavattu muun muassa silmälläpidettäviä kääpiä, rustikkaa ja lumokääpää. Vaikka suojelualuetta halkaiseekin sähkölinja, on sen alla olevaa avo-aluetta hoidettu perhosalueena. Siellä elää esimerkiksi harvinainen ja rauhoitettu kirjoverkkoperhonen. Sipoonkorven kansallispuisto sijaitsee lähellä, ja se näkyykin esimerkiksi Palokallion eläimistössä. Esimerkiksi hirvet, ketut ja mäyrät kuten myös metsot ja kanahaukat ovat siellä tavattavia lajeja, ja niiden liikkumista helpottaakin metsäalueiden yhtenäisyys Sipoonkorven kanssa.[8][1]

Kuninkaanmäen pohjoisreunassa, Sipoon rajalla sijaitsee Myyraksensuo, joka on rajattu luonnonsuojelualuevaraukseksi. Varauksen pinta-ala on 12 hehtaaria. Etenkin suon keski- ja pohjoisosan rämealueilla on jokseenkin luonnontilaisessa muodossa säilynyttä maisemaa. Suon ja kangasmaan välissä on eri korpityyppejä, ja keskellä suota pieniä avosuolaikkuja. Ojitukset ja rakentaminen ovat pienentäneet suota, joka on joskus kattanut selvästi laajemman alueen. Itä–länsi-suuntainen Vantaan poikki kulkeva niin kutsuttu viherkehä jatkuu Myyraksensuon kautta. Suon on katsottu olevan tärkeä osa seudun suoekosysteemien verkostoa.[9][1]

Kaupunginosan keskellä sijaitseva Kuusijärvi on ollut aiemmin rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Rauhoitus purettiin, kun 1960–1970-lukujen välillä oli kasvava tarve virkistysalueille. Se merkitsi alkua Kuusijärven virkistysaluetoiminnalle. Kuusijärvi on yksi harvoista Vantaan järvistä, ja sen ympärillä kasvaa kangasmetsää.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen halki kulkevat Lahdentie eli Seututie 140 sekä Vanha Porvoontie, joka on osa keskiaikaisperäistä Suurta rantatietä, Turun–Viipurin maantietä eli Kuninkaantietä.[10] Kuninkaanmäki on saanut nimensä Ruotsin kuninkaalta Kustaa III:lta, joka pysähtyi alueella piknikille vuonna 1775.[5] Kuninkaan lounaspaikka sijaitsi nykyisen Vanhan Porvoontien varressa, kallion välissä sijainneessa syvennyksessä, jossa nykyään on omakotitaloja.[11] Kuninkaan mukaan on nimetty myös lounaspaikan lähistössä oleva metsikkö polkuineen, Kustaa III:n puisto.[12][13]

Asuinalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiljalleen 1930- ja 1940-luvuilta alkaen rakentunut pientaloalue oli pitkään tunnettu Sotungin metsäisenä ja mäkisenä takamaana.[7] 1970-luvulla Lahdentien kupeeseen alkoi valmistua Kolohonkana tunnettu teollisuusalue, joka on osa laajaa Hakkilan yritysaluetta Lahdenväylän molemmin puolin.[7] Samalla Kolohongan itäpuolelle rakentui uusi asuinalue, joka rivitaloineen poikkeaa hieman vanhemmasta Kuninkaanmäestä, mutta on silti ilmeeltään metsäinen.[7]

Palvelut ja ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuusijärvi on suosittu ulkoilualue.

Kolohongan alueella Lahdentien varrella sijaitsevat Kuninkaanmäen ainoat palvelut, kuten ruokakauppa, grilli, kuntosali ja nuorisotalo[14]. Lähin merkittävä palvelukeskittymä on Hakunilassa. Työpaikkoja Kuninkaanmäessä on kuitenkin hieman enemmän kuin Hakunilassa.[3] Kolohongan asuinalueen kupeessa olevassa Paalupuistossa on leikkialue, skeittiparkki sekä hiekkakenttä, joka on talvisin luistelukenttä[15].

Alueen linja-autoyhteydet ovat monipuoliset: Kuninkaanmäestä on lukuisia yhteyksiä Hakunilaan, suoria yhteyksiä Rautatientorille sekä liityntäliikennettä Tikkurilan asemalle.

Kuusijärven ulkoilupuistoksi kutsutulla alueella on käynnissä kehityshankkeita, joiden on tarkoitus lisätä alueen liikuntamahdollisuuksia ja roolia virkistyskäytössä. Alueella sijaitsee muun muassa savusaunoja, ja talvisin järvellä harrastetaan avantouintia. Kuusijärveltä on lyhyt matka Sipoonkorven kansallispuistoon, johon johtaa valaistuja ja opastettuja kulkureittejä sekä pyöräilylle ja jalankululle tarkoitettu Sudentassu-silta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f Vantaa alueittain (2015) (pdf) (97 Kuninkaanmäki, teoksen s. 270–273) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 16.12.2021.
  2. ↑ Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 31.12.2020Arkistoitu kopio (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 3.9.2021. Viitattu 3.9.2021.
  3. ↑ a b c Arkistoitu kopioTietoja Hakunilan suuralueelta Vantaa.fi. 1.1.2019. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 24.4.2021. Viitattu 24.4.2021.
  4. ↑ Vantaan karttapalvelu (Postinumeroalueet) kartta.vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Viitattu 24.4.2021.
  5. ↑ a b Itä-Hakkila ja Kuninkaanmäki Vantaan kaupunki (vantaa.fi). Viitattu 24.4.2021.
  6. ↑ Mikko Välimaa: Maahanmuuttajien osuudet jakavat Vantaan asuinalueita jo jyrkästi – Katso oman kaupunginosasi tilanne Vantaan Sanomat. 6.10.2021. Viitattu 2.7.2022.
  7. ↑ a b c d Kuninkaanmäki, Kolohonka VAV (vav.fi). Viitattu 24.4.2021.
  8. ↑ Honkanen, Jarmo: Vantaan luonnonsuojelualueet 2014 (Palokallio sivulla 74-75) 20.12.2013. Vantaan kaupunki / Ympäristökeskus. Viitattu 16.12.2021.
  9. ↑ Honkanen, Jarmo: Vantaan luonnonsuojelualueet 2014 (Myyraksensuo sivulla 72-73) 20.12.2013. Vantaan kaupunki / Ympäristökeskus. Viitattu 16.12.2021.
  10. ↑ Vantaan karttapalvelu (Kuninkaantie on merkitty vihreällä viivalla) kartta.vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Viitattu 24.4.2021.
  11. ↑ Kuninkaanmäki sai nimensä tärkeän pikniklounaan mukaan Vantaan Sanomat (vantaansanomat.fi). 2.6.2019. Viitattu 24.4.2021.
  12. ↑ Vantaan karttapalvelu (Kaupunkikartta, Kustaa III:n puisto pistemerkattu) kartta.vantaa.fi. Viitattu 24.4.2021.
  13. ↑ Kuninkaan piknik Sivistysvantaa (sivistysvantaa.fi). Vantaan kaupunki. Viitattu 24.4.2021.
  14. ↑ Kolohongan nuorisotila Sivistysvantaa (sivistysvantaa.fi). Vantaan kaupunki (vantaa.fi). Viitattu 24.4.2021.
  15. ↑ Leikkipaikka Paalupuisto Palvelukartta. Viitattu 24.4.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kuninkaanmäki&oldid=20714239”