Leppäkorpi (Vantaa)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Leppäkorpi
Alkärr
Kaupungin kartta, jossa Leppäkorpi korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Leppäkorpi korostettuna.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Korson suuralue
Kaupunginosa nro 84[1]
Pinta-ala 2,1[1] km² 
Väkiluku 2 480[2] (31.12.2020)
Väestötiheys 1 189[1] as./km²
Työpaikkoja 160 kpl [3]  (31.12.2013)
Postinumero(t) 01450[4]
Lähialueet Jokivarsi, Metsola, Korso ja Vallinoja sekä Kerava

Leppäkorpi (ruots. Alkärr) on kaupunginosa Vantaan koillisosassa KorsonKoivukylän palvelualueella. Leppäkorpi rajoittuu lännessä Päärataan ja sen takaiseen Vallinojaan, etelässä Metsolaan, idässä Jokivarteen ja pohjoisessa Keravan kaupunkiin. Alueen halki länsi-itäsuunnassa kulkee Leppäkorventie, joka päättyy Lahdentielle.[4] Kaupunginosan asukasluku vuonna 2015 oli 2 461 henkeä ja pinta-ala on 2,1 km2.[1] Vuoden 2020 lopussa alueen väestöstä 8,1 prosenttia oli vieraskielisiä, mikä on vähiten Korson suuralueella.[5]

Kaupunginosa on pientalovaltaista aluetta; asutus on keskittynyt länsiosaan. Alueen kaavoitus aloitettiin 1940-luvulla. Vilkas rakentaminen alkoi 1950-luvulla ja hiljentyi sen jälkeen, kunnes 1980-luvulta alkaen alueelle on tullut lisää pientaloja muun muassa tonttien jakamisen myötä.

Leppäkorven koillisosassa on kaupunginosalle nimen antanut Leppäkorven suoalue ja kaakkoisosassa rauhallinen Metsolansuo, jonka ympäri kulkee ulkoilureitti. Asuinalueen sisällä on useita puistoja, kuten Kontiopuisto, Ilvespuisto, Ahmapuisto ja Lumikkopuisto. Leikkipuistoja alueella on neljä. Vallinojantien ja Leppäkorventien kulmassa on vanhaan hiekkakuoppaan perustettu Leppäkorven maauimala ("Sandi"). Se on suosittu uimapaikka, jonka yhteydessä toimii kioskikahvila. Leppäkorvessa oli vain 160 työpaikkaa vuonna 2013.[6]

Tunnettuja Leppäkorvesta kotoisin olevia henkilöistä ovat muun muassa jazzmuusikot Paroni Paakkunainen ja Teppo Hauta-aho[7].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Vantaa alueittain (2015) (pdf) (84 Leppäkorpi, julkaisun sivut 222–225) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 6.7.2016.
  2. Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 31.12.2020Arkistoitu kopio (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 3.9.2021. Viitattu 5.9.2021.
  3. Arkistoitu kopioKuvio: Työpaikkojen määrä 1980–2013 (31.12.) (.xlsx) Vantaa, vantaa.fi. Arkistoitu 8.4.2016. Viitattu 6.7.2016.
  4. a b kartta.vantaa.fi (Valinnat: Aluejaot: Suuralueet, Kaupunginosat ja Postinumeroalueet) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 6.7.2016.
  5. Mikko Välimaa: Maahanmuuttajien osuudet jakavat Vantaan asuinalueita jo jyrkästi – Katso oman kaupunginosasi tilanne Vantaan Sanomat. 6.10.2021. Viitattu 30.10.2022.
  6. Uimarannat ja avantouinti vantaa.fi. Viitattu 27.5.2016.
  7. Paananen, Outi: Bassopoikia muistellen Yle Areena. 11.3.2022. Viitattu 13.3.2022. (Paakkunainen muistelee 33 min kohdalla)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]