Keimola

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Keimola
Käinby
Kaupungin kartta, jossa Keimola korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Keimola korostettuna.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Kivistön suuralue
Kaupunginosa nro 22[1]
Pinta-ala 10,6 [1] km² 
Väkiluku 185 [2][1]  (1.1.2015)
Väestötiheys 17[1] as./km²
Työpaikkoja 68 kpl [3]  (31.12.2013)
Postinumerot 01700, 01730, 01750, (01680)[4]
Lähialueet Kivistö, Piispankylä, Myllymäki, Petikko, Vestra, Luhtaanmäki

Keimola (ruots. Käinby) on Vantaan kaupungin Kivistön suuralueeseen kuuluva kaupunginosa kaupungin länsilaidalla, Hämeenlinnanväylän länsipuolella.[4] Vielä vuoden 2015 alussa asukkaita oli alle 200,[1] mutta erityisesti Keimolanmäen rakenteilla olevan, entisen Keimolan moottoriradan paikalle, asuinalueen myötä kaupunginosan väkiluku on lähtenyt kasvuun vuonna 2016. Uudelle Keimolanmäen asuinalueelle on suunniteltu asuntoja noin 2 500 hengelle.[1][5]

Asukasluku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi 1880 1900 1920 1940 1980 1990 2000 2010 2015
kpl 178 222 231 231 159 147 159 177 185

Kaupunginosan asukkaista ruotsinkielisten ja vanhusten osuus oli vuonna 2003 tuntuvasti Vantaan keskimääräistasoa korkeampi (2003).

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keimolan kylän nimeä (Keimby) käytettiin jo 1527[6][7]. Sen sijaan suomenkielinen nimitys on tullut käyttöön 1707.[6]

Kylää hallitsi viisi maanviljelystilaa jotka olivat Linna[8], Backas[9], Gyras[10], Saras[11] ja Petas[12] jotka mainittiin 1540-luvulla Kustaa Vaasan maakirjassa[6].

Ensimmäisen kaupan avasi A. F. Strömberg 1875 Backaksen tilalle. Kauppa lopetti kuitenkin toimintansa vuosikymmenen loppuun mennessä.[13]. Keimolassa oli myöskin Nurmijärven osuusliike Kiven kaupan sivuliike sekä Postin konttori (lakkautettiin 1990-luvulla).

Keimolan sähkölaitos perustettiin 1957 Kivistön saatuaan sähköt. Myytiin myöhemmin 1962 Malmin sähkölaitokselle.[14]

Keimolassa kuvattiin osia elokuvasta Niskavuoren naiset vuonna 1958.

Ensimmäinen Vantaan kunnanvaltuuston naispuolinen varapuheenjohtaja oli Hjördis Allen (os. Åvall) Keimolasta[15] vuonna 1961.

Keimola on myös vanha Helsingin pitäjän maarekisterikylä, joka sijaitsee Hämeenlinnanväylän molemmin puolin jonka tie halkaisi 1950-luvulla kahtia. Hämeenlinnan moottoritie rakennettiin 1985–1992.[16].

Keimolaan tulivat myös 1950-luvulla Kivistön ja Kanniston sekä Rauhalan asuinalueet jotka lohkottiin Linnan kartanon maista.[17]

Koulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan ensimmäinen suomenkielinen kansakoulu toimi vuosina 1893–1901 Luhtaanmäellä.[18]. Keimolan alakoulu aloitti toimintansa 1912. Nykyään sitä hallinnoi Keimolan ruotsinkielinen omakotiyhdistys.[19]

Seuraavaksi tulivat Keimolan sivukoulu (1925) ja Keimolan suomenkielinen kansakoulu (1949)[20]. Molemmat ovat yksityisomistuksessa.

Teollisuushistoriaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueella oli merkittävä foliopaperia valmistava teollisuuslaitos Oy Aluma Ab (1957–1990)[21]. Sen toiminta sulautui toiseen yritykseen[22]. Halli rakennettiin 1959 ja on nykyäänkin yhä yritysten käytössä.

Keimolan radioasema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Posti- ja telelaitoksen rannikkoradioasema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keimolan moottoriradan vieressä sijaitsi 1952[23] toimintansa aloittanut entinen Posti- ja telelaitoksen rannikkoradioasema ”Helsinki radio” joka hoiti lyhytaalto -yhteyksien vastaanoton[24]. Lähettimet sijaitsivat Nummelassa ja Leppävaarassa[25]. Radioaseman takia läheiseen Kivistön kylään ei saanut aluksi vetää ilmateitse sähköjä häiriöiden pelossa. Helsinki radio lopetti toimintansa 31.12.1999.

Helsingin yliopiston tähtieteellisen observatorion havaintoasema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keimolassa sijaitsi myös Helsingin yliopiston tähtitieteen radioastronomian havaintoasema. Tämä siirrettiin Viikistä 1959 Keimolaan radiohäiriöiden vuoksi.[26]. Myöhemmin 1960-luvulla havaintoasema siirrettiin Helsingin yliopiston omistaman Kirkkonummen Metsähovin tilalle.

Keimolanmäki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keimolanmäki kasvava asuinalue Vantaan Kivistön suuralueen Keimolassa. Ensimmäiset asukkaat uusiin kerrostaloihin muuttivat alkuvuodesta 2016.

Pääosa Keimolan vanhasta kyläkeskuksesta sijaitsee Kivistön kaupunginosassa Hämeenlinnanväylän itäpuolella. Kaupunginosaan on suunniteltu Keimolanmäen asuntoalue. Se rakennetaan Keimolan moottoriradan (1966–1978) paikalle Sanoma Oyj:n maille Hämeenlinnanväylän länsipuolelle.

Keimolanmäen asemakaava hyväksyttiin 2009 ja sai lainvoiman 2011. Asuntoja on suunniteltu noin 2 500 hengelle. [5]

Keimolanmäkeen on Hämeenlinnanväylän puolelle suunniteltu pitkää pohjois-etelä-suuntaista kerrostaloa, jonka kerrosluvut vaihtelevat viidestä kahteentoista. Alueelle omaa identiteettiä luovan "käärmetalon" länsipuolella kerrosluku madaltuisi (kuuteen, myöhemmin kahteen) ja väljenisi Isosuon Natura-aluetta kohti.

Alueen keskiosiin sijoittuu koulu-päiväkotitontti sekä liiketilaa Lincolninaukion länsipuolelle. Aukion pohjoisosassa sijaitsee entinen moottoriradan valvontatorni, joka kunnostetaan valoteokseksi. Alueelle tulee asuntorakentamista noin 108 000 kerrosneliömetriä, palvelutiloja 6 500 kerrosneliömetriä ja toimitilarakentamista noin 25 000 kerrosneliömetriä.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnanväylän läntiseksi rinnakkaistieksi on tulossa Keimolantie ja kaavassa on varauduttu myös Klaukkalan rataan.

Suuri osa kupunginosan 10,3 hehtaarin pinta-alasta on yksityisiä maa- ja metsätalousmaita – peltoja, metsiä, soita ja niittyjä. .

Luonnonsuojelualueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keimolassa on runsaasti kasvistoltaan tai eläimistöltään arvokkaaksi luokiteltuja alueita. Pinta-alaltaan suurimpia näistä on Isosuon luonnonsuojelualue. Se on lähes luonnontilainen keidas- eli kohosuo ja suona pääkaupunkiseudun toiseksi suurin. Lintuja esiintyy runsaslukuisesti ja Isosuo tunnetaan myös arvokkaana perhosalueena.

Nummimäen rinteen pähkinälehto kuuluu maakunnallisesti suojeltuihin ja Natura 2000 -alueisiin.

Keimola golf[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isosuon länsipuolella Kirkantien päässä sijaitsee sijaitsee 90 hehtaarin kokoinen, kansainvälisten turnausten mitat täyttävä Keimola Golf.[27] Golfyritys on ollut Keimolan suurimpia työllistäjiä, vaikka aikoinaan kuuluisan, nyt suljetun Keimolan moottoriradan vierellä Laavatien toisella puolella on jo suljettu teollisuusalue.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hieman etelämpänä Hämeenlinnanväylän vierellä sijaitsee Keimolanportin huoltoasema, joka Marja-Vantaan ja Kehäradan rakentamisen myötä poistuu siirtyen noin viisi kilometriä pohjoisemmaksi Luhtaanmäkeen eli Klaukkalan liittymään. Keimolanportilla sijaitsee nykyisin linja-autojen pikavuoropysäkki, joka palvelee Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen välisten vuorojen syöttöliikennettä lentoasemalle.

Keimolan kaupunginosan itärajan piirtää Hämeenlinnanväylä, jonka toisella puolella sijaitsee Kivistön kaupunginosa. Kaupunginosan etelärajana on tulevan Tikkurilantien jatke länteen.

Eteläpuolisen Myllymäen kaupunginosan Petaksen omakotialueen kohdalla Keimolan kaupunginosan raja kääntyy länsiluoteeseen.

Naapurissa on Petikon virkistysalue.

Alle puolen kilometrin päässä kunnanrajasta, Herukkapuronlehdon luonnonsuojelualueen pohjoisreunalla Keimolan lounaisrajalinja kääntyy pohjoiseen ja jatkuu Lepsämänjoen rantapeltoja kohti aivan Vestran kylän itäpuolitse. Sitten raja siirtyy Lepsämänjokeen ja edelleen Luhtaanmäenjokeen, kunnes tapaa jälleen Hämeenlinnanväylän. Luhtaanmäenjoen toisella puolella sijaitsee Luhtaanmäki.

Kehärata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 avatun Kehäradan lähimmät asema on ainakin alkuvuosina Kivistö Hämeenlinnanväylän itäpuolella. Keimolan eteläpuolelle suunniteltua Petaksen rautatieasemaa ei rakennettu vielä Kehäradan ensimmäisessä vaiheessa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Vantaa alueittain (2015) (pdf) (22 Keimola, teoksen s. 70–73) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 11.7.2016.
  2. Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 1.1.2015. Väestö yhteensä 210 803. (pdf) Vantaa, vantaa.fi. Viitattu 11.7.2016.
  3. Kuvio: Työpaikkojen määrä 1980–2013 (31.12.) (.xlsx) Vantaa, vantaa.fi. Viitattu 11.7.2016.
  4. a b kartta.vantaa.fi (Valinnat: Aluejaot: Suuralueet, Kaupunginosat ja Postinumeroalueet) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 3.7.2016.
  5. a b Keimolanmäki Vantaa, vantaa.fi. Viitattu 11.7.2016.
  6. a b c Keimolan ruotsinkielinen nimi Käinby Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm.
  7. Kulttuuriympäristö Museovirasto.
  8. Linnan kartanon historia Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm..
  9. Backaksen historia Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm..
  10. Gyraksen historia Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm..
  11. Saraksen tilan historia Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm..
  12. Petaksen tilan historia Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm..
  13. Aulikki Litzen & Jukka Vuori: Helsingin maalaiskunnan historia 1865-1945, s. 96. Vantaan Kaupunki (1997).
  14. Teollisuusneuvos Carl-Oskar Björklöf (1923–2008) muistelmat Biografiakeskus Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
  15. Pekka Ahtiainen & Jukka Tervonen: Vantaan historia 1946-1977, s. 204. Vantaan kaupunki.
  16. Martinlaakson kaupunkipolut Vantaan kaupunki, vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala sekä Martinlaakson aluetoimikunta..
  17. Jukka Hako: Kivistö - Kylästä kaupungiksi. Kellastupa oy, 2015.
  18. Aulikki Litzen & Jukka Vuori: Helsingin maalaiskunnan historia 1865-1945, s. 131. Vantaan kaupunki (1997).
  19. Käinby Hembygdsförening r.f.
  20. Amanda Eskola: Vantaan moderni rakennuskulttuuri, C15:2002.. Vantaan kaupunki. Vantaan yleiskaava.
  21. Lakannet yritykset - Oy Aluma Ab
  22. Oy Aluma Ab
  23. Helsinkiradio
  24. Rannikkoradioasema Helsinkiradio
  25. Lähetinantennien sijainnit
  26. Tähtitieteen vaiheita Helsingin yliopistossa - Observatorio 150 vuotta Helsingin yliopisto, Observatorio 1984
  27. Keimola Golf golfpiste.com. Viitattu 3.7.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]