Korso

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Korso
Korso
Kaupungin kartta, jossa Korso korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Korso korostettuna.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Korson suuralue
Kaupunginosa nro 81
Pinta-ala 2,9 km² 
Väkiluku 7 342  (1.1.2012)
Väestötiheys 2 532 as./km²
Postinumerot 01450, 01451
Lähialueet Vierumäki, Vallinoja, Leppäkorpi, Metsola, Matari, Mikkola, Asola, Ilola ja Kulomäki sekä Tuusulan Maantiekylä.

Korso on kaupunginosa Vantaan koillisosassa Korson suuralueella. Kaupunginosassa on 7 342 asukasta (1.1.2012).[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korso sijaitsee pääradan länsipuolella. Lähin kaupunki on Kerava, kuusi kilometriä pohjoiseen.

Lähialueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan kaupunginosajaon mukaan Korso rajoittuu idässä rautatiehen, pohjoisessa Vallinojaan ja luoteessa Vierumäkeen.

Historia ja tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Korso syntyi, kun kolmen kylän – Tuusulan Ali-Keravan ja Hyrylän sekä Helsingin pitäjän Hanabölen – rajojen yhtymäkohta merkittiin Korson korkeimmalle kalliolle ristillä (risti on ruotsiksi kors ja kylien välinen raja ; nimi tarkoitti siis alun perin ristirajaa). Korson historiasta kertova muistolaatta sijaitsee Ruusuvuoren koulun lähellä.

1800-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1880-luvun lopulla oli tarve tehdä pääradalle ohituspaikka Tikkurilan ja Keravan välille. Sen vuoksi rakennettiin vuonna 1889 pysäkki lähes asumattomaan erämaahan, Tuusulan ja Helsingin pitäjän rajalle Korsoon. Junat alkoivat pysähtyä Korson pysäkillä kaksi kertaa päivässä, mikä merkitsi alkusysäystä alueen kehitykselle. Nykyinen, asemakäytöstä jo poistettu rakennus rakennettiin vuonna 1918, Thure Hellströmin Seinäjoen–Kristiinankaupungin–Kaskisten-rataa varten laatimien V luokan aseman tyyppipiirustusten pohjalta.

1900-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kerava erotettiin vuonna 1924 Tuusulasta kauppalaksi, jolloin siihen liitettiin vanhan Ali-Keravan kylän alue kokonaisuudessaan. Alueella sijaitsi myös Korson rautatieasema, jonka ympäristö muodosti kauppalan keskustasta selvästi erillisen taajaman. Alueen kasvu oli nopeaa, etenkin sotien jälkeen. Korso oli 1950-luvulla Suomen suurin yhtenäinen omakotialue. Korsoon perustettiin myös tehtaita, kuten Näkövammaisten Keskusliiton omistama Sokeva.

Korson asema sijaitsee lähellä Korsrå-nimistä rajapyykkiä, jossa Helsingin maalaiskunnan, Tuusulan ja Keravan rajat kohtasivat toisensa. Kasvaessaan taajama laajeni naapurikuntien puolelle, josta aiheutui hallinnollisia ongelmia, jonka vuoksi Korso liitettiin kokonaisuudessaan Helsingin maalaiskuntaan vuoden 1954 alussa.[2] Samaan aikaan oli myös vaihtoehtona tehdä Korsosta itsenäinen kunta. Tuusula ja Kerava tukivat tätä ajatusta, jota Helsingin maalaiskunta vastusti, koska uuteen Korsoon olisi liitetty myös maalaiskuntaan kuulunut Rekola.[3] 1970-luvulta lähtien Korson suuralueelle rakennettiin kerrostaloja Kulomäkeen, Mikkolaan, Vallinojalle, sekä Korson rautatieaseman ympäristöön. Pääosin Korso on kuitenkin edelleen pientalovaltaista aluetta.

2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tällä vuosituhannella kaupunginosaan on rakennettu monitoimitalo Lumo. Rautatieasema sekä seurakuntakeskus ovat myös uudistettu. Alueelle rakennetut opiskelija-asunnot ovat monen pääkaupunkiseudun opiskelijan kotina opiskeluaikana. Maarukanmetsän asuinalueen rakentaminen aloitettiin 2000-luvun alussa Mikkolan kaakkoisosaan ja sen rakentaminen jatkuu edelleen.

Tulevaisuuden suunnitelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kulomäen ja Rekolanmäen väliin rakennettava Korso-Koivukylän urheilupuisto Elmo.
  • Korson keskustaan on suunnitteilla lisää asuntoja, palveluita ja työpaikkoja. [4]
  • Kehä IV. Suunnitelma leventää Kulomäentie (seututie 152) 2+2-kaistaiseksi.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korson aseman läheisyydessä, pääradan itäpuolella on asiamiesposti, Korson sosiaali- ja terveysasema sekä Kelan palvelupiste. Radan itäpuolella ovat perheneuvola, Korso-Rekolan psykiatrinen poliklinikka ja Korson Helluntaiseurakunta. Pääradan länsipuolella on monitoimikeskus LUMO, jossa sijaitsevat yhteispalvelupiste, kirjasto, liikuntahalli sekä Lumon lukio ja Lumo-sali. Korson hammashoitola sijaitsee radan länsipuolella.

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korson länsipuolella, viiden kilometrin päässä on Tuusulan moottoritie, osa kantatietä 45. Itäpuolella Lahdenväylä, osa valtatietä 4 (E75). Liittymät molemmista ovat seututielle 152. Näiden lisäksi Korsosta on yhteydet radanvarsitietä pitkin Tikkurilan (etelän) ja Keravan (pohjoisen) suuntiin.

Helsinki-Vantaan lentoasema sijaitsee Korsosta noin 9 kilometriä lounaaseen.

Joukkoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korso kuuluu Helsingin seudun liikennealueen (HSL) seutulippuvyöhykkeeseen. Seutulippu oikeuttaa matkoihin Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla. Korsosta kertalipulla matkustavalla on vaihto-oikeus liikennevälineestä toiseen seutuliikennevyöhykkeen sisällä 80 minuuttia.

Korson rautatieaseman laituri marraskuussa 2009.

Lähijunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K- ja N-junat liikennöivät Korson rautatieasemalta Helsinkiin ja Keravalle. Hiljaisempina aikoina asemaa palvelee T-juna Helsinki–Riihimäki-välillä.

Bussit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korsosta pääsee useilla linjoilla Helsinkiin. Lisäksi sieltä pääsee muilla busseilla Peijaksen sairaalan kautta Mellunmäkeen, Tikkurilaan, Keravalle ja Etelä-Päiväkumpuun, Hyrylään, Myyrmäkeen ja lentoasemalle.

Korson pikavuoropysäkin kautta ajetaan Lahden ja lentoaseman sekä Rovaniemen ja Helsingin välisiä linja-autoyhteyksiä.

Liityntäpysäköinti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatieaseman pysäköintihallissa, sekä sen lähiympäristössä on yhteensä 376 liityntäpysäköintipaikkaa autoille. Polkupyörille alueella on 165 pyöräpaikkaa.lähde?

Ulkoilu, liikunta ja urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkoilupaikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Korson keskuspuisto (Ankkalampi)
  • Korson maauimala, Leppäkorpi
  • Metsolansuon pururata ja latu
  • Vierumäen pururata ja latu

Liikuntapaikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kalmuuri
  • Korson uimahalli
  • Korson urheilukenttä

Urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Partiolippukuntia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Korson Honkapartio

Vapaaehtoistoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Korson VPK

Järjestöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Korso-Koivukylän Linkki ry (Kuluttajaliiton paikallisyhdistys)
  • Korson Martat ry
  • Korso-seura ry
  • Korson Työttömät ry
  • MLL, Mannerheimin lastensuojeluliitto (Korson paikallisyhdistys)
  • Nuoret Kotkat ry (Korson Kotkaosasto)
  • Punainen Risti (Korson osasto)

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Korso Cup -salibandyturnaus syyskuussa
  • Korson Joulupolku Ankkalammen puistossa joulukuussa
  • Korson Maalaismarkkinat huhti- ja syyskuussa
  • Korson Vetomarkkinat toukokuussa

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]