Korso (elokuva)
| Korso | |
|---|---|
 Elokuvan juliste. |
|
| Ohjaaja | Akseli Tuomivaara |
| Käsikirjoittaja |
Kirsikka Saari Jenni Toivoniemi |
| Tuottaja |
Mark Lwoff Misha Jaari Elli Toivoniemi |
| Pääosat |
Mikko Neuvonen Niko Vakkuri Iiro Panula |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Oy Bufo Ab, Tuffi Films Oy |
| Ensi-ilta | 28. helmikuuta 2014[1] |
| Kesto | 84 minuuttia |
| Budjetti |
798 000 euroa (SES-tuki 470 000 euroa)[1] |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Korso on Akseli Tuomivaaran ohjaama kotimainen pitkä draamaelokuva vuodelta 2014. Sen ovat käsikirjoittaneet Kirsikka Saari ja Jenni Toivoniemi. Elokuva kertoo korsolaisesta Markuksesta, joka haaveilee katukoristähteydestä New Yorkissa.
Elokuvan päärooleissa ovat Mikko Neuvonen, Niko Vakkuri, Iiro Panula, Iida Lampela, Richmond Ghansah ja Petri Manninen, joka palkittiin roolistaan parhaan miessivuosan Jussilla[2]. Elokuva kuvattiin keväällä 2013 muun muassa Korsossa ja Helsingissä. Elokuvan ovat tuottaneet Mark Lwoff, Misha Jaari (Oy Bufo Ab) ja Elli Toivoniemi (Tuffi Films Oy).
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
20-vuotias Markus haaveilee katukoripallourasta Yhdysvalloissa, mutta todellisuudessa vain vetelehtii kavereidensa kanssa Vantaan Korsossa. Kun pikkusisko Heta tuo näytille uuden poikaystävänsä, kongolaistaustaisen Jojon, tämä nauraa Markuksen urahaaveille, mistä nuori mies vain sisuuntuu ja alkaa panostaa unelmaansa tosissaan.[3]
Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Mikko Neuvonen | … | Markus |
| Niko Vakkuri | … | Vänä |
| Iiro Panula | … | Hartikainen |
| Iida Lampela | … | Heta |
| Richmond Ghansah | … | Jojo |
| Petri Manninen | … | Murikka |
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korso tuli teatterilevitykseen 28. helmikuuta 2014[1] ja ylsi 10 789 katsojallaan sen vuoden ensi-iltaelokuvista sijalle 104[4].
Iltalehden Tuomas Riskalan mielestä Korsossa ei ole pisaraakaan teeskentelyä, mikä tekee Akseli Tuomivaaran esikoiselokuvasta hänestä vaikuttavan. ”Tuomivaaran kerronta sykkii kuin kiinnijäämistä pelkäävän graffititaiteilijan pulssi keskellä yötä, mutta maalaa lopputuloksen valmiiksi tinkimättömällä itsevarmuudella.” Hän kehui myös kuvaustyötä ja katu-uskottavia musiikkivalintoja. Suomen Kuvalehden Matti Rämö antoi elokuvalle neljä tähteä ja ennusti sen ottavan paikkansa tekoaikansa henkeä vangitsevien nuorisokuvausten kaanonista elokuvien Täältä tullaan elämä! (1980) ja Sairaan kaunis maailma (1997) rinnalla, sortumatta niiden sosiaalipoliittiseen paatokseen. Keskisuomalaisen Kaisa Hiltusen mukaan vaivattoman ja spontaanin oloisesti rullaavassa elokuvassa ollaan kaiken aikaa hyvin lähellä päähenkilön näkökulmaa ja kokemusmaailmaa, ja tunnelmat vaihtelevat nuoruuden innosta ahdistukseen ja pelkoon. Kalevan Tero Vainiokin kehui Korsoa, mutta kirjoitti käsikirjoituksen seurailevan hieman turhan sovinnaisesti tällaisten tarinoiden tuttuja askelmerkkejä. Helsingin Sanomien Pertti Avola olisi myös kaivannut käsikirjoitukselta enemmän omaperäisyyttä ja selkeämpää draaman kaarta, mutta antoi sille kehujakin: ”Parasta käsikirjoituksessakin on aito tuntuma ympäristöön ja elämänpiiriin, muun muassa lukiolaisten ja koulunsa jättäneiden rajalinjaan, joka ei tunnu juuri muuttuneen omista lähiönuoruuden ajoistani.”[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Korso Suomen elokuvasäätiö. Arkistoitu 7.3.2014. Viitattu 5.12.2013.
- ↑ Petri Manninen iloitsi uransa ensimmäisestä Jussista. Iltalehti. 1.2.2015. Viitattu 30.7.2023.
- ↑ Nordic Film Market 2014, s. 14. Göteborg International Film Festival, 2014. Kirjanen Internet Archivessa (viitattu 30.7.2023). (englanniksi)
- ↑ Suomen katsotuimmat elokuvat vuonna 2014 elokuvauutiset.fi. Viitattu 30.7.2023.
- ↑ Korso (elokuva) Elonet. , Lehdistöarviot.