Rautatientori

Tämä artikkeli käsittelee Helsingissä olevaa aukiota. Turussa sijaitsevaa samannimistä toria käsittelee artikkeli Asemanpuisto.

Rautatientori (ruots. Järnvägstorget) on Helsingin ydinkeskustassa, päärautatieaseman vieressä sijaitseva aukio. Sitä rajoittavat etelässä Kaivokatu, idässä Mikonkatu, pohjoisessa Vilhonkatu ja lännessä rautatieaseman ohi kulkeva Keskuskadun jatke. Rautatieaseman lisäksi torin varrella on useita historiallisesti ja arkkitehtonisesti huomattavia rakennuksia, kuten Ateneumin taidemuseo torin etelä- ja Suomen Kansallisteatteri pohjoisreunalla. Torin keskellä sijaitsee Aleksis Kiven patsas.

Rautatientori on tärkeä liikenteen solmukohta, sillä sen länsireunalla on useiden Helsingin sisäisten ja Helsingistä Vantaalle lähtevien bussilinjojen päätepysäkki. Tori on myös antanut nimensä päärautatieaseman alla olevalle Rautatientorin metroasemalle. Rautatientorin ohitse Kaivokatua pitkin kulkevat raitiolinjat 2, 6T, 7T ja 9T/N.

Historia

Tori on entistä merenpohjaa, ja sen paikalla sijaitsi vielä 1800-luvulla Kluuvinlahti. Nykyisen torin paikalle kaavoitettiin vielä 1800-luvun puolenvälin tienoilla rakennuskortteli,^[1] mutta tontille ei lopulta rakennettu mitään, sillä se päätettiin jättää suureksi aukioksi, kun viereiseen kortteliin rakennettiin rautatieasema. Kun ensimmäinen asemarakennus valmistui vuonna 1861, Rautatientorin paikalla oli vielä vesijättömaata ja niittyä.^[2]

Torisuunnitelma vahvistettiin vuonna 1871.^[1] Rautatientorilla harjoitettiin torikauppaa vuoteen 1928 saakka. Torikauppa päättyi, kun aluetta alettiin tarvita linja-autoliikenteen käyttöön.^[3] Alkujaan torilla oli myyty halkoja ja puutavaraa, 1900-luvun puolella etupäässä puuastioita, koreja ja käsitöitä. Myyntikojut olivat pääasiassa torin itäisellä, Mikonkadun puoleisella laidalla.^[4]

Liikenne

Raitiolinjat kulkivat alun perin diagonaalisti Rautatientorin poikki. Vuonna 1910 raitiotie linjattiin kulkemaan torin länsi- ja pohjoispuolitse Keskuskatua ja Vilhonkatua pitkin. Vuonna 1935 alkoi raitioliikenne Kaivokadulla.^[5] Myöhemmin Rautatientorille sijoitettiin linja-autojen päätepysäkkejä. Viimeisinä aikoina ennen kuin Helsingin metro vuonna 1982 otettiin käyttöön ja Itä-Helsingissä siirryttiin liityntäliikenteeseen, tori oli lähes kokonaisuudessaan bussien lähtölaiturialuetta. Nykyisin lähtölaiturialueena on vain torin länsiosa, kun taas torin keskiosa Ateneumin ja Kansallisteatterin kohdalla on palautettu jalankulkualueeksi. Jalankulkualueella on järjestetty useita yleisötapahtumia, kuten turvapaikanhakijoiden Oikeus elää -tukikonsertti maaliskuussa 2017.

Lähikorttelit

Torin itälaidan liikerakennuksia, oikealta vasemmalle Fennian talo, Casino Helsinki ja Radisson Blu Plaza Hotel.

Torin itäpuolella on kaksiosainen, Kaisaniemenkadun aikoinaan halkaisema Kameeli-kortteli, jonka pohjoispuoliskon torinpuoleista julkisivua hallitsevat Mikonkatu 19, jossa toimii nykyisin Casino Helsinki ja Fennian talo Mikonkatu 17:ssä, joka oli alun perin maineikas ja aikanaan Helsingin hienoin hotelli Grand Hotel Fennia. Sittemmin talossa on toiminut usein aikansa menestysravintola, kuten Aseveliravintola, Vanha Iloinen Fennia, Uusi Iloinen Fennia, Café Metropol ja Ravintola Fennia. Nykyisin ravintolasali on liitetty kasinon tiloihin. Mikonkatu 17:n piharakennus purettiin 1988, ja sen tilalle valmistui vuonna 1998 elokuvateatteri Kinopalatsi.

Kaisaniemenkadun kulmaa hallitsee pohjoispuolella entinen Nokian pääkonttoritalo Mikonlinna ja eteläpuolella Osuuspankkitalona toimineet Mikonkatu 11–13 ja Yliopistonkadun kulmassa Mikonkatu 9, joka rakennettiin vuonna 1929 Atlas-pankin pääkonttoriksi. Atlas-pankki joutui muun muassa kiinteistösijoitustensa vuoksi kuitenkin vararikon partaalle, ja se yhdistettiin jo vuoden 1929 lopussa Helsingin Osakepankkiin. Sen jälkeen pankkisalissa toimi vuosikymmeniä elokuvateatteri Rea. 1970-luvulla sali muutettiin Helsingin Osakepankin tietokonesaliksi ja 1990 rakennusliike Hakan asuntomyymäläksi. Vuonna 1994 salissa avattiin ravintola Planet Hollywood Helsinki, jonka avajaisissa nähtiin muun muassa Renny Harlin, Geena Davis, Bruce Willis ja Sylvester Stallone.^lähde? Tila on nykyisinkin ravintolana.

Asematunneli

Kaivokadun alla sijaitsevassa Asematunnelissa on runsaasti erilaisia liikkeitä, yhteys Rautatientorin metroasemalle sekä maanalaiset jalankulkutunnelit kauppakeskus Forumiin, keskustan Sokokseen, Rautatieasemalle ja City Centeriin (Makkaratalo).

Rautatientorilta lähtevät linja-autot

16 Rautatientori – Kruununhaka – Merihaka – Kalasatama – Kulosaari – Mustikkamaa – Korkeasaari
23 Rautatientori – Linjat – Alppila – Pasila – Ilmala – Maunula – Pirkkola
55 Rautatientori – Merihaka – Kalasatama (M) – Arabia – Toukola – Vanhakaupunki – Koskela
61 Rautatientori – Sörnäinen (M) – Käpylä – Patola – Pukinmäki – Tapaninvainio – Töyrynummi – Tapaninkylä
61N Rautatientori – Sörnäinen (M) – Käpylä – Patola – Pukinmäki – Tapaninvainio – Siltamäki – Töyrynummi
64 Rautatientori – Sörnäinen (M) – Käpylä – Oulunkylä – Itä-Pakila
65 Rautatientori – Sörnäinen (M) – Kätilöopisto – Veräjämäki – Veräjälaakso
66 Rautatientori – Sörnäinen (M) – Käpylä – Maunula – Länsi-Pakila – Paloheinä
66K Rautatientori – Sörnäinen (M) – Käpylä – Metsälä – Maunula – Länsi-Pakila – Paloheinä
67 Rautatientori – Sörnäinen (M) – Käpylä – Maunula – Pakila – Torpparinmäki
67N Rautatientori – Sörnäinen (M) – Käpylä – Metsälä – Maunula – Länsi-Pakila – Paloheinä – Torpparinmäki
71 Rautatientori – Sörnäinen (M) – Arabia – Vanhakaupunki – Viikinmäki – Pihlajisto – Pukinmäki – Ala-Malmi
73N Rautatientori – Sörnäinen (M) – Viikki – Malmi – Tapaninkylä – Puistola – Ala-Tikkurila
74N Rautatientori – Sörnäinen (M) – Viikki – Malmi – Tapanila – Puistola- Heikinlaakso
75 Rautatientori – Sörnäinen (M) – Viikki – Jakomäki – Heikinlaakso – Puistola
77 Rautatientori – Sörnäinen (M) – Viikki – Tattariharju – Jakomäki
77N Rautatientori – Sörnäinen (M) – Arabia – Vanhakaupunki – Pihlajisto – Pukinmäki – Ala-Malmi – Tattariharju – Jakomäki
78 Rautatientori – Sörnäinen (M) – Kumpula – Vanhakaupunki – Viikinranta – Viikki – Latokartano
78N Rautatientori – Sörnäinen (M) – Kumpula – Vanhakaupunki – Viikinranta – Viikki – Latokartano
79N Rautatientori – Sörnäinen (M) – Viikki – Malmi – Tapaninvainio – Siltamäki – Suutarila – Puistola
85N Rautatientori (M) – Herttoniemenranta – Laajasalo – Jollas
86N Rautatientori – Kulosaari – Herttoniemi (M) – Laajasalo – Santahamina
87N Rautatientori – Herttoniemi (M) – Yliskylä – Laajasalo – Kruunuvuorenranta
90A Rautatientori – Herttoniemi (M) – Itäkeskus – Rastila (M) – Vuosaari – Vuosaaren satama
90N Rautatientori – Herttoniemi (M) – Roihupelto – Itäkeskus – Rastila (M) – Vuosaari (M) – Mustalahdentie
92N Rautatientori – Herttoniemi (M) – Roihupelto – Myllypuro (M) – Kontula (M) – Keinutie
94N Rautatientori – Herttoniemi (M) – Itäkeskus (M) – Roihuvuori – Kontula (M) – Kontulankaari
95N Rautatientori – Herttoniemi (M) – Tammisalo – Roihuvuori – Marjaniemi – Vartioharju – Mellunmäki (M) – Länsimäki – Mellunmäki (M)
96N Rautatientori – Herttoniemi (M) – Itäkeskus – Rastila (M) – Aurinkolahti – Porslahti
97N Rautatientori – Herttoniemi (M) – Itäkeskus – Puotila – Mellunmäki (M) – Vesala – Kotikonnuntie
600 Rautatientori – Sörnäinen (M) – Käpylä – Pakila – Tammisto – Pakkala – Aviapolis – Lentoasema
600N Rautatientori – Sörnäinen (M) – Käpylä – Pakila – Tammisto – Pakkala – Aviapolis – Lentoasema
611 Rautatientori – Sörnäinen (M) – Käpylä – Pakila – Torpparinmäki – Siltamäki – Suutarila – Ala-Tikkurila – Tikkurila
633N Rautatientori – Sörnäinen (M) – Käpylä – Pakila – Viertola – Simonkylä – Leinelä – Koivukylä – Korso – Vallinoja – Kerava
643N Rautatientori – Sörnäinen (M) – Käpylä – Pakila – Ruskeasanta – Ilola – Riihikallio – Hyrylä – Lahela
665N Rautatientori – Sörnäinen (M) – Käpylä – Pakila – Ruskeasanta – Ilola – Riihikallio – Hyrylä – Järvenpää – Kellokoski
717 Rautatientori – Sörnäinen (M) – Viikki – Jakomäki – Vaarala – Hakunila – Nissas – Itä-Hakkila – Jokiniemi – Tikkurila
717K Rautatientori – Sörnäinen (M) – Viikki – Jakomäki – Vaarala – Fazerila – Hakunila – Nissas – Itä-Hakkila – Jokiniemi – Tikkurila
717N Rautatientori – Sörnäinen (M) – Viikki – Jakomäki – Vaarala – Hakunila – Nissas
718 Rautatientori – Sörnäinen (M) – Viikki – Hakunila – Nissas
718A Rautatientori – Sörnäinen (M) – Viikki – Hakunila – Nissas – Itä-Hakkila – Sepänmäki – Sotunki
721N Rautatientori – Sörnäinen (M) – Viikki – Kuusikko – Jokiniemi – Hanaböle – Havukoski – Päiväkumpu – Rekola – Koivukylä
731N Rautatientori – Sörnäinen (M) – Viikki – Hakunila – Mikkola – Korso – Kulomäki
739 Rautatientori – Sörnäinen (M) – Viikki – Hakunila – Kuninkaanmäki – Nikinmäki – Leppäkorpi – Korso
785 Rautatientori – Sörnäinen (M) – Viikki – Nikinmäki – Nikkilä – Nikkilän kartano
785K Rautatientori – Sörnäinen (M) – Viikki – Hakunila – Kuninkaanmäki – Nikinmäki – Nikkilä – Nikkilän kartano
787 Rautatientori – Sörnäinen (M) – Viikki – Nikinmäki – Nikkilä – Linnanpelto – Jokimäki – Pornainen
787A Rautatientori – Sörnäinen (M) – Viikki – Nikinmäki – Nikkilä – Linnanpelto – Jokimäki – Laukkoski – Jokimäki – Pornainen
787K Rautatientori – Sörnäinen (M) – Viikki – Hakunila – Kuninkaanmäki – Nikinmäki – Nikkilä – Linnanpelto – Jokimäki – Pornainen
788 Rautatientori – Sörnäinen (M) – Viikki – Nikinmäki – Nikkilä – Yli-Vekkoski – Hinthaara – Porvoo
788K Rautatientori – Sörnäinen (M) – Viikki – Hakunila – Kuninkaanmäki – Nikinmäki – Nikkilä – Yli-Vekkoski – Hinthaara – Porvoo
841N Rautatientori – Herttoniemi (M) – Itäkeskus (M) – Söderkulla – Nikkilä – Nikkilän kartano

Lähteet

↑ ^a ^b Meurman, Otto-Iivari: ”Piirteitä Helsingin asemakaavan historiasta”, Helsingin asemakaavahistoriallinen kartasto. (Toimitus: Olof Stenius) Helsinki: Pro Helsingfors -säätiö, 1969.
↑ Rinne, Matti: Aseman kello löi kolme kertaa: Suomen rautateiden kulttuurihistoriaa, s. 162–163. Otava, 2001. ISBN 951-1-15804-X
↑ Sundgren, Eva: Kluuvi – hetteiköstä liikekeskustaksi 11.4.2024. Helsingin kaupunki. Viitattu 27.6.2024.
↑ Jan Alanco, Riitta Pakarinen: Signe Brander 1869–1942, Helsingin valokuvaaja – Helsingfors fotograf, s. 120–121. Helsingin kaupunginmuseo, 2004. ISBN 952-473-335-8
↑ Rautatientori ja Asema-aukio: Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys (PDF) (s. 44–48) 2020. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 23.3.2023.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rautatientori Wikimedia Commonsissa

Muistojen joukkoon - vihdoinkin (torikaupan päättyminen Rautatientorilla), Suomen Kuvalehti, 30.06.1928, nro 27, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[Meurman-1] Meurman, Otto-Iivari: ”Piirteitä Helsingin asemakaavan historiasta”, Helsingin asemakaavahistoriallinen kartasto. (Toimitus: Olof Stenius) Helsinki: Pro Helsingfors -säätiö, 1969.

[2] Rinne, Matti: Aseman kello löi kolme kertaa: Suomen rautateiden kulttuurihistoriaa, s. 162–163. Otava, 2001. ISBN 951-1-15804-X

[3] Sundgren, Eva: Kluuvi – hetteiköstä liikekeskustaksi 11.4.2024. Helsingin kaupunki. Viitattu 27.6.2024.

[Brander-4] Jan Alanco, Riitta Pakarinen: Signe Brander 1869–1942, Helsingin valokuvaaja – Helsingfors fotograf, s. 120–121. Helsingin kaupunginmuseo, 2004. ISBN 952-473-335-8

[5] Rautatientori ja Asema-aukio: Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys (PDF) (s. 44–48) 2020. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 23.3.2023.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]