Rautatientori

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Helsingissä olevaa aukiota. Turussa sijaitsevaa samannimistä toria käsittelee artikkeli Asemanpuisto
Rautatientori
Rautatientori
Torin itälaidan liikerakennuksia

Rautatientori (ruots. Järnvägstorget) on Helsingin ydinkeskustassa, Helsingin päärautatieaseman vieressä sijaitseva aukio. Sitä rajoittavat etelässä Kaivokatu, idässä Mikonkatu, pohjoisessa Vilhonkatu ja lännessä rautatieaseman ohi kulkeva Keskuskadun jatke. Rautatieaseman lisäksi torin varrella on useita historiallisesti ja arkkitehtonisesti huomattavia rakennuksia, kuten Ateneumin taidemuseo torin etelä- ja Suomen Kansallisteatteri pohjoisreunalla. Torin keskellä sijaitsee Aleksis Kiven patsas.

Rautatientori on tärkeä liikenteen solmukohta, sillä sen länsireunalla on useiden Helsingin sisäisten ja Helsingistä Vantaalle lähtevien bussilinjojen päätepysäkki. Tori on myös antanut nimensä päärautatieaseman alla olevalle Rautatientorin metroasemalle. Rautatientorin ohitse Kaivokatua pitkin kulkevat raitiovaunulinjat 2, 3, 5, 6 ja 9.

Rautatientorin historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tori on entistä merenpohjaa ja sen paikalla sijaitsi vielä 1800-luvulla Kluuvinlahti. Nykyisen torin paikalle kaavoitettiin jo 1800-luvun alkupuolella rakennuskortteli, mutta siihen ei ollut rakennettu mitään, ennen kuin se päätettiin jättää suureksi aukioksi, kun viereiseen kortteliin rakennettiin rautatieasema.

Rautatientorilla harjoitettiin torikauppaa vuoteen 1929 saakka. Alkujaan siellä oli myyty halkoja ja puu­tavaraa, 1900-luvun puolella etupäässä puu­astioita, koreja ja käsitöitä. Myynti­kojut olivat pää­asiassa torin itäisellä, Mikon­kadun puoleisella laidalla[1]

Myöhemmin Rautatientorille sijoitettiin linja-autojen päätepysäkkejä. Viimeisinä aikoina ennen kuin Helsingin metro vuonna 1982 otettiin käyttöön ja Itä-Helsingissä siirryttiin liityntäliikenteeseen, tori oli lähes kokonaisuudessaan bussien lähtölaiturialuetta. Nykyisin lähtölaiturialueena on vain torin länsiosa, kun taas torin keskiosa Ateneumin ja Kansallisteatterin kohdalla on palautettu jalankulkualueeksi, jossa on myös järjestetty monia yleisötapahtumia. Muutamana viime vuotena sinne on talvisin järjestetty pääsymaksullinen luistinrata.

Lähikorttelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torin itäpuolella on kaksiosainen, Kaisaniemenkadun aikoinaan halkaisema Kameeli-kortteli, jonka pohjoispuoliskon torinpuoleista julkisivua hallitsevat Mikonkatu 19, jossa toimii nykyisin Casino Helsinki ja Fennian talo Mikonkatu 17:ssä, joka oli alun perin maineikas ja aikanaan Helsingin hienoin hotelli Grand Hotel Fennia. Sittemmin talossa on toiminut usein aikansa menestysravintola, kuten Aseveliravintola, Vanha Iloinen Fennia, Uusi Iloinen Fennia, Cafe Metropol ja Ravintola Fennia. Nykyisin ravintolasali on liitetty kasinon tiloihin. Mikonkatu 17:n piharakennus purettiin 1988, ja sen tilalle valmistui 1998 elokuvateatteri Kinopalatsi.

Kaisaniemenkadun kulmaa hallitsee pohjoispuolella entinen Nokian pääkonttoritalo Mikonlinna ja eteläpuolella Osuuspankkitalona toimineet Mikonkatu 11-13 ja Yliopistonkadun kulmassa Mikonkatu 9, joka rakennettiin vuonna 1929 Atlas-pankin pääkonttoriksi. Atlas-pankki joutui muun muassa kiinteistösijoitustensa vuoksi kuitenkin vararikon partaalle, ja se yhdistettiin jo vuoden 1929 lopussa Helsingin Osakepankkiin. Sen jälkeen pankkisalissa toimi vuosikymmeniä elokuvateatteri Rea. 1970-luvulla sali muutettiin Helsingin Osakepankin tietokonesaliksi ja 1990 rakennusliike Hakan asuntomyymäläksi. 1994 salissa avattiin ravintola Planet Hollywood Helsinki, jonka avajaisissa nähtiin muun muassa Renny Harlin, Geena Davis, Bruce Willis ja Sylvester Stallone. Tila on nykyisinkin ravintolana.

Kaivokadun alla sijaitsevassa Asematunnelissa on runsaasti erilaisia liikkeitä, yhteys Rautatientorin metroasemalle sekä maanalaiset jalankulkutunnelit kauppakeskus Forumiin, keskustan Sokokseen, Rautatieasemalle ja City Centeriin (Makkaratalo).

Kuvia Rautatientorilta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatientorilta lähtevät bussit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2009-09-19-helsinki-by-RalfR-001.jpg
Bussilinja Lähtölaituri Reitti/Määränpää
16 17 Korkeasaari (Mustikkamaa)
23 4 Ruskeasuo (Invalidisäätiö)
23N 4 Ilmala
55 9 Merihaka – Kalasatama (M) – Koskela
64 11 Itä-Pakila
65 10 Oulunkylä (Veräjälaakso)
66 10 Paloheinä
66K 10 Paloheinä
67 10 Torpparinmäki
67N 10 Torpparinmäki
67V 10 Torpparinmäki
68 1 Latokartano
70 5 Suutarila
71 1 Pihlajamäki
71V 1 Pukinmäki
72 11 Tapanila
72N 11 Siltamäki
73N 5 Suutarila
74N 1 Puistola
75 5 Puistola
76N 5 Tattarisuo
77 5 Jakomäki
85N 11 Jollas
86N 11 Santahamina
90A 10 Vuosaaren satama
90N 10 Vuosaari
92N 8 Keinutie
94N 8 Kontulankaari
95N 8 MellunmäkiLänsimäki
96N 10 Vuosaari
97N 8 Kotikonnuntie
611 11 Tikkurila
611B 11 Suutarila
614 7 KartanonkoskiYlästö
615 7 Kartanonkoski – Lentoasema
632 8 Myllykylä (– Hyrylä)
633/A/N 8 Kerava
635 8 Maantiekylä (– Hyrylä)
717/A/N 5 Kuninkaanmäki
718 5 Nissas
722 2 Havukoski
724/N 2 Päiväkumpu
731/N 3 Kulomäki
738 8 Mattilanpuisto
738K 8 Kerava
739 3 Pohjois-Nikinmäki
785/K 8 Nikkilä
786/K 8 Nikkilä – Järvenpää
787/K 8 Nikkilä – Pornainen
788/K 8 Nikkilä – Porvoo

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jan Alanco, Riitta Pakarinen: Signe Brander 1869–1942, Helsingin valokuvaaja – Helsingfors fotograf, s. 120–121. Helsingin kaupunginmuseo, 2004. ISBN 952-473-335-8.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rautatientori.