Puistolan rautatieasema

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Puistola
Parkstad
Kuva asemalta
Perustiedot
Lyhenne  Pla
Rataosa  Helsinki–Riihimäki
Keravan kaupunkirata
Sijainti  60°16′30″N, 25°02′09″E
Etäisyydet  Tapanila 1,8 km
Tikkurila 1,4 km
Avattu  1910, uudisrakennus 1978
Liikenne
Käyttäjiä   10 400 (ark., 2015)[1]
Lähijunat  I K N P T
Vaihtoyhteydet  73, 73N, 74, 74N, 75, 79, 79N, 702
Matkustajalaituri(t)
Korkeus  55 cm (RHK:n standardi)[2]
Pinnoite  laatoitus
Asemarakennus
Tyyppi  seisakekatos
Rakennettu  1978
Lipunmyynti  lakkautettu vuonna 2000
Hissejä  2
Ratapiha
Raiteisto  2 laituriraidetta

Puistolan rautatieasema (lyh. Pla, ruots. Parkstads järnvägsstation) on pääkaupunkiseudun lähiliikenteen asema Helsinki–Riihimäki-radalla Helsingissä. Se sijaitsee Tapulikaupungissa Tapanilan ja Tikkurilan asemien välissä, noin 14 kilometriä Helsingin päärautatieasemalta koilliseen. Puistola on viimeinen asema Helsingin maksualueella pääradalla.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seisakkeen avaaminen ja ensimmäinen asemarakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatieasema perustettiin vuonna 1910 ja samana vuonna Puistolan kohdalle valmistui toinen raide.[3]. Aseman perustaminen liittyy A.B. Parkstad-Wanda-Puistokylä O.Y.:n maanhankintaan v. 1906 ja sitä seuranneeseen tontinmyyntiin nykyisen Puistolan omakotialueen mailla eli aseman itäpuolella. Yhtiö anoi Rautatiehallitukselta kahta seisaketta, joista ensimmäisenä perustettiin Tapanila. Vuonna 1913 paikalle saatiin pieni odotushuone, mutta tämä osoittautui pian tarpeeseen sopimattomaksi, ja uutta asemaa ryhdyttiin suunnittelemaan jo 1920-luvun alussa[4].

Toinen asemarakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1924 Puistolaan valmistui puinen asemarakennus. Itäpuolelle nousi uudisrakennuksia Puistokylä-yhtiön maille, mutta länsipuoli oli pääosin rakentamatta pitkään, sillä siinä sijaitsi sikatalouden koeaseman maita[5]. Toisinkuin useilla muilla nykyisen lähiliikenteen asemilla, Puistolan asemalla ei ole ollut tavaraliikennettä missään vaiheessa. Laiturit sijaitsivat kaksiraiteisen radan perustyylillä, eli reunoilla ja kulku laitureiden välillä tapahtui laituripolun kautta.

Vuonna 1962 Kehä III ylikulkusiltoineen valmistui hieman asemasta pohjoiseen[3].

Sähköistys Riihimäelle asti valmistui vuonna 1970. Tällöin Puistolassa pysähtyvä junaliikenne muuttui sähkökalustolla ajetuksi. Päärata oli Puistolan kohdalla kaksiraiteinen aina vuoteen 1972 asti, jolloin kolmas linjaraide rakennettiin Tikkurilaan asti[6]. Tuolloin Puistolan itäinen laituri muutettiin välilaituriksi[7].

Samana vuonna tapahtui toinen merkittävä muutos lähiliikenteessä. Junissa otettiin käyttöön linjatunnukset, eli "kirjaimet". Puistolassa pysähtyivät aina 1980-luvulle asti P, N, ja T-junat[8].

Toinen asemarakennus oli vuosia tyhjänä kolmannen aseman valmistumisen jälkeen ja purettiin viimein vuonna 2001[5].

Kolmas asemarakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäinen asema sijaitsi noin 400 metriä nykyistä pohjoisempana[9]. Nykyiselle paikalleen asema siirrettiin 1970-luvulla, kun Tapuli­kaupunki rakennettiin tälle kohdalle rautatien länsi­puolelle vuonna 1968 Hyvinkäälle siirtyneen sikatalouden koeaseman maille[3]. Helsingin kaupunki suunnitteli Tapulikaupunkiin uuden Puistolan keskuksen Maatullinaukion ympärille ja aseman tuli sijaita keskuksen kohdalla. Tapulikaupungin ansiosta käyttäjäkunta moninkertaistui radan länsipuolella, kun aiemmin asemaa käyttivät pääasiassa itäpuolen asukkaat. Uuden aseman rakentamisen yhteydessä poistettiin vanhan aseman kohdalla sijainnut tasoristeys[10], jonka korvasi Suuntimotien alikulku auto- ja kevyen liikenteen osalta[3].

Uudella asemalla välilaiturille käynti järjestettiin alikulkujen kautta. Asemalla on kaksi sisäänkäyntiä: eteläinen sisäänkäynti on kevyen liikenteen tunneli, josta pääsee Puistolan raitille idän suuntaan ja lännessä Tapulikaupungintielle sekä Maatullinaukiolle. Eteläisessä sisäänkäynnissä on hissi ja pizzeria välilaiturin portaikon yläpäässä. Pohjoinen sisäänkäynti on portaikko Suuntimotien alikulun kevyen liikenteen väylältä. Laiturijärjestelyt pysyivät alkuun samalla tyylillä kuin vanhan aseman aikoina, eli laituri 1 sijaitsi läntisimmän raiteen vierellä Tapulikaupungin puolella ja raiteet 2/3 olivat alikulun kautta kuljettavan välilaiturin kohta puolta[11].

Muutos laiturijärjestelyihin tuli Tikkurilan kaupunkiradan myötä vuonna 1996. Laituri 1 purettiin ja sen tilalle rakennettiin uusi läntisin raide kaukojunaliikennettä varten. Uuden läntisimmän raiteen laituriksi tehtiin tilapäiseen käyttöön soveltuva hiekkapohjainen laituri, jota käytetään vain poikkeustilanteissa. Normaaliliikenteen aikana sinne johtava portti on lukittu. Välilaituriin ei tehty merkittäviä rakenteellisia muutoksia, mutta välilaiturin raiteiden numeroksi vaihtuivat 3 ja 4. Välilaiturille johtavan portaikon ovet poistettiin remontissa 90-luvulla[12] ja lipunmyynti lakkautettiin vuonna 2000[5].

Seisakkeen nimeämisen vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seisakkeen alkuperäinen nimi oli Fastböle. Nimi johtui läheisen kylän, nykyisen Kuninkaalan nimestä, jonne asemalta johti tie. Vuonna 1925 nimen suomenkieliseksi vastineeksi vahvistettiin sen kaakkoispuolelle muodostuneen pientaloalueen mukaan nimi Puistola. Nimeä Fastböle käytettiin tämän jälkeen sekä Puistolan asuntoalueen että aseman ruotsinkielisenä nimenä, vaikka kumpikaan niistä ei sijainnut alkuperäisen Fastbölen kylän alueella. Vuonna 1954 alueen ruotsinkieliseksi nimeksi vahvistettiin Parkstad, joka vuonna 1961 tuli myös rautatieaseman ruotsinkieliseksi nimeksi[13].

Asema nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1996 muutosten jälkeen asema on pysynyt pääpiirteissään samanlaisena. Raidenäyttöinä ovat nykyään Adtranzin näytöt vuodelta 2007 ja apunäyttöinä Mitronin 32-tuumaiset näytöt aseman portaikkorakennuksen lähettyvillä. Pohjoispään alikulun lähettyvillä laiturilla on informaatiotaulu. Laiturikatoksen valaistus vaihdettiin vuonna 2013 elohopeahöyrylampuista LED-valaisimiin[14].

Asemalla pysähtyvät nykyään I, K, N, P ja T-junat. Reittitunnusten osalta liikenne on pysynyt samantyylisenä Tikkurilan kaupunkiradan käyttöönotosta asti, joskin kaikilla asemilla pysähtyvä N-juna on vallannut 2000-luvun alkupuolella suurimman osan liikennöintiajasta.

Riihimäen suuntaan liikennöidään raiteelta 3 ja Helsinkiin raiteelta 4.[15] Aseman länsipuolella on kaksi raidetta, joita käyttää aseman ohittavat kauko- ja lähijunat.

Liityntäliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puistolan asemalla on runsaasti pysäköintitilaa aseman vilkkauteen nähden. Liityntäliikenteen erikoisuutena mainittakoon liityntä alemman lipunhinnan vuoksi Vantaan alueilta, joille Tikkurilan asema olisi lähin asema.

Henkilöautot ja polkupyörät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilöautoille on 305 paikkaa, joista valtaosa on 24 h paikkoja ja pieni määrä 4 h paikkoja. Polkupyörille on 504 paikkaa siten, että paikkoja löytyy kummankin sisäänkäynnin lähettyviltä[16].

Bussiliityntä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asemalle on kattava liityntäliikenne niin idästä kuin lännestä HSL:n 70-sarjan busseilla. Tapulikaupungin rakentamisen yhteydessä uuden aseman viereen tehtiin pieni terminaali, jota liityntäliikenteen linjat käyttävät. Bussiliityntäliikenteessä on huomionarvioista kolminumeroisten pitkien linjojen puuttuminen ja linjat 73, 74 ja 75, jotka menevät Helsingin keskustaan ja voivat näin toimia häiriötilanteissa junan korvaajana.

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kehäradan matkustajamäärät marraskuussa 2015 (PowerPoint-tiedosto) Helsingin Seudun liikenne. Viitattu 6.1.2016.
  2. Rautateiden verkkoselostus 2013 (PDF) 2.2011. Liikennevirasto. Viitattu 3.11.2013.
  3. a b c d Historia - Puistola 2003. Puistola-Seura Ry. Viitattu 3.11.2013.
  4. Jussi Iltanen: Radan varrella, Suomen rautatieliikennepaikat, s. 49. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
  5. a b c Jussi Iltanen: Radan varrella, Suomen rautatieliikennepaikat, s. 54. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
  6. HELSINGIN SEUDUN KAUPUNKIJUNALIIKENNE Suomen Raitiotieseura Ry. Viitattu 3.11.2013.
  7. Arto Hellman: Puistolan aseman uusi välilaituri valokuvassa (jpg) 26.12.1972. Viitattu 3.11.2013.
  8. VR:n lähiliikenteen aikataulu 1.3.-31.5.1980, s. 4-14. Valtionrautatiet, 1980.
  9. Puistolan vanhan (valkoinen rakennus) ja uuden aseman etäisyys näkyy ilmakuvassa (jpg) 1.6.1983. VR Henkilöliikenne Etelä-Suomi. Viitattu 3.11.2013.
  10. Tapio Muurinen: Puistolan tasoristeys valokuvassa (jpg) 1975. Viitattu 3.11.2013.
  11. Pasi Hölttä: Puistolan asema vuonna 1991 (jpg) 1991. Viitattu 3.11.2013.
  12. Pasi Hölttä: Puistolan aseman portaikon ovet (jpg) 1991. Viitattu 3.11.2013.
  13. Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24, s. 192, 195. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
  14. Sirkiä Matleena: Led-valaistuksen huolto ja kunnossapito rautatiealueiden matkustaja-alueilla (PDF) 14.5.2013. Metropolia AMK. Viitattu 28.7.2013.
  15. https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Puistola.pdf
  16. HSL Liityntäpysäköinti 2013. HSL. Viitattu 3.11.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]